Hae

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja osaamiseen. Oppimisen arviointi liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja siitä annettavaan palautteeseen. Osaamisen arviointi puolestaan kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon. Oppilaan oppimista ohjataan ja osaamista arvioidaan aina suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineille määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin tavoitteisiin.

Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä eri vuosiluokkien päätteeksi annettavassa arvioinnissa ja päättöarvioinnissa.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduiksi.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä käyttäen.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä.

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita avoimuudesta, yhteistyöstä ja läpinäkyvyydestä.

Arviointikeskustelut

Arviointikeskustelut käydään vuosiluokilla 1.-9. Arviointikeskustelua tarjotaan kaikille huoltajille. Opettaja kutsuu keskusteluun oppilaan ja huoltajan/huoltajat. Oppilas valmistautuu keskusteluun Wilmassa olevan arviointikeskustelupohjan avulla. Arviointikeskustelussa käsitellään ja kirjataan ylös oppilaan kehityksen ja opintojen kannalta oleellisia aiheita.

Tuen oppilaan kohdalla arviointikeskustelu/oppilaskohtainen keskustelu on mahdollista korvata opettajan harkinnan mukaan oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnan ja päivittämisen yhteydessä.

Päättöarvioinnin lähestyessä opettajan tehtävänä on oppilaiden ja huoltajien tiedottaminen oppilaan osaamisen tasosta ja nykytilasta siten, että oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa tasoon vielä perusopetuksen aikana, jos oppilas ei ole saavuttamassa hyväksyttyä arvosanaa. Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelmaan kirjataan, miten huoltajia tiedotetaan tavoitteista, arviointikriteereistä ja -perusteista.

Päättöarvioinnin arviointikeskustelussa oppilas arvioi osaamistaan ja itseään oppijana. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan omia suorituksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Tämä on huomioitava kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla tehdään päättöarviointia.

Arvioinnista tiedottamisen muodot

Koulun tulee tiedottaa arvioinnista monipuolisesti sekä avata kodin ja koulun välisen yhteistyön käytänteitä, jotka koulu kirjaa toiminta- ja kehittämissuunnitelmaan. Oppimisen tavoitteet ja arviointikriteerit ovat huoltajille nähtävissä paikallisessa opetussuunnitelmassa kaupungin verkkosivuilla. Hämeenlinnan arvioinnin vuosikello, yhteisen arviointikulttuurin linjaukset sekä koulun mahdolliset omat täsmennykset näkyvät koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa (TOKE).

Lukuvuoden alussa ja/tai opintojakson alkaessa opettaja avaa oppiaineen oppimisen, osaamisen ja työskentelyn tavoitteet sekä arviointikriteerit oppilaille. Tavoitteisiin ja arviointikriteereihin palataan useamman kerran lukuvuoden aikana. Tavoitteiden saavuttamista ohjataan ja reflektoidaan kaikissa oppiaineissa formatiivisen arvioinnin keinoin. Lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi myös käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit.

Arviointia dokumentoidaan lukuvuoden aikana myös Wilma-järjestelmään. Tuntimerkintöjä käytetään formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tukena ja lisäämään arvioinnin läpinäkyvyyttä koteihin.

Väli- ja lukuvuosiarviointi

Hämeenlinnassa oppilaalle ja huoltajalle annetaan oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kertovaa palautetta vuosiluokilla 1-2 vähintään kaksi kertaa vuodessa ja vuosiluokilla 3-9 vähintään kolme kertaa vuodessa:

  • väliarviointi (todistus tai muu kirjallinen palaute, ei vuosiluokilla 1-2)

  • arviointikeskustelu (luonteeltaan formatiivinen, vuosiluokilla 1-2 sisältää myös summatiivista arviointia)

  • lukuvuositodistus vuosiluokilla 1-8

  • päättötodistus 9. vuosiluokan päätteeksi