Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Hämeenlinnan koulujen toimintakulttuurissa painotetaan kohtaamista, kunnioitusta ja osallisuutta. Niiden avulla pyritään luomaan hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä ennaltaehkäisemään ”ei toivottua” käyttäytymistä ja toimintaa. Oppilasta ohjaava kasvatuksellinen keskustelu on osa koulun arkea. Arjen kasvatustyö kuuluu kaikille koulun aikuisille ja heillä on tehtävänsä mukainen vastuu oppilaan kasvun ohjaamisesta. Varsinaisten kasvatuskeskustelujen sekä kurinpidollisten keinojen käytöstä vastaavat aina opetushenkilöstön jäsenet.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas toistuvasti häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti. Kasvatuskeskustelusta vastaa tilanteen kohdannut opettaja. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Keskustelu järjestetään mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Huoltajalle ilmoitetaan aina kasvatuskeskustelusta ja huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua keskusteluun, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan; lomakkeelle yksilöidään toimenpiteeseen johtanut käyttäytyminen, selvitetään käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä toimenpiteet asian korjaamiseksi ja käyttäytymisen parantamiseksi.
Tilanteeseen johtaneita syitä ja jatkotoimia selvitettäessä pohditaan myös mahdollinen muu tukitoimien tarve (esim. oppilashuollollinen tuki). Tilanteen vakavuuden tai toistuvuuden myötä tuen tulee myös vahventua.
Kasvatuskeskustelujen rinnalla kouluilla on käytössä erilaisia sovittelumenetelmiä. Useissa Hämeenlinnan kouluissa sovelletaan erilaisiin mielipahatilanteisiin ja konflikteihin Suomen sovittelufoorumin kehittämään vertaissovittelua (Verso-ohjelma). Oppilaiden keskinäisen sovittelukulttuurin lisäksi muutamat koulut ovat ottaneet käyttöönsä restoratiivisen koulun työtapoja pyrkien kehittämään rakentavaa ratkaisukeskeisyyttä, kaikkien osallisuutta ja kohtaamiseen kulttuuria työyhteisössä. Useat Hämeenlinnan kouluista käyttävät KiVa-koulu -menettelytapaa oppilaiden keskinäisiin kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi. Lisäksi kouluilla voi olla omia sovittelu- ja selvittelymalleja.
Sovittelu on strukturoitu oppimisprosessi. Restoratiivisia toimintatapoja hyödyntävässä kouluyhteisössä koulutetut sovittelijat osaavat ohjata sovitteluprosessia niin, että osapuolet itse ottavat vastuuta käytöksestään. Erilaisia vertaissovittelu-malleja voidaan käyttää ensisijaisena menettelynä oppilaiden keskinäisissä ristiriitatilanteissa ennen kuin mitkään kiusaamisen määritelmät täyttyvät.
Kurinpidollisissa keinoissa noudatetaan perusopetuslain 36§:ää. Oppilaaseen kohdistetut kurinpitotoimet kirjataan Wilmaan. Jatkotoimenpiteenä voidaan tarvittaessa hakea oppilaalle tukea oppilashuollon työntekijöiltä tai Ankkuri-tiimiltä.
Kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten toimien käytön suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seuraa oppilaitostasolla yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä. Jokainen koulu tekee kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten toimien käytöstä oman koulukohtaisen suunnitelmansa, joka seuraa valtakunnallisen sekä paikallisen opetussuunnitelman linjauksia. Rehtori huolehtii koulunsa opettajakunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä.
Koulu tiedottaa kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käytöstä oppilaita ja huoltajia oman tiedottamiskäytänteensä mukaisesti esim. lukuvuositiedotteessa. Järjestyssäännöt julkaistaan koulun kotisivuilla.