14.3 Kestävän elämäntavan opinpolku
1 Kestävän elämäntavan opinpolku
Hämeenlinnan kaupungin Kestävän elämäntavan opinpolku läpäisee varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen. Sen tavoitteena on kasvattaa ja ohjata hämeenlinnalaisia lapsia ja nuoria kestävään ja vastuulliseen elämäntapaan ikätason mukaisesti, vuosi vuodelta osaamista syventäen. Kestävän elämäntavan opinpolku tarjoaa perusopetuksen päättäville nuorille hyvät valmiudet jatkaa osaamisen syventämistä toisen asteen opinnoissa ja myöhemmin aikuiselämässään.
Kestävän elämäntavan opinpolun keskiössä ovat ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys sekä ekososiaalinen sivistys. Opinpolku pohjautuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (vasu-perusteet, 2018), esiopetussuunnitelman perusteisiin (2014), kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteisiin (2021), perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) sekä paikallisiin varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin. Opinpolun luomisessa on huomioitu Hämeenlinnan kaupungin kestävään elämäntapaan liittyvät strategiat, toimeenpano-ohjelmat ja suunnitelmat. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä perusopetuksen Opinpolun suunnitelmia on työstetty yhteisessä työryhmässä, johon kuului osallistujia kaupungin eri toimialoilta. Lisäksi työhön on osallistunut henkilöstöä niin yksityisestä kuin kunnallisesta palveluntuotannosta. Työskentelyyn osallistunut henkilöstö on kartoittanut myös lasten ja nuorten sekä huoltajien mielipiteitä tematiikkaan liittyen.
Kestävän elämäntavan opinpolun sisältöjä suunnitellaan vuosittain osana koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa (TOKE). Opinpolun tavoitteiden toteutumista arvioidaan jokaisen lukuvuoden päätteeksi. Arvioinnin kohteena ovat sekä kestävään elämäntapaan liittyvät opetustoiminnassa toteutuneet sisällöt että kouluyksiköiden tekemät toimenpiteet kestävän elämäntavan edistämiseksi. Arviointia tehdään yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä huoltajia osallistaen.
2 Vastuun pedagogiikka ja toivon välittäminen
"Koulujen vastuu on tuoda yhteiskuntaan sivistyneisyyttä ja ilmastotieto on listan kärjessä nyky-yhteiskunnassa. Toivon, että kouluarjessa ja oppitunneilla katsotaan ilmastonmuutosta ja kestävää elämää joka aspektista. "(Nuorisovaltuutetun kommentti)
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana luodaan perusta kestävän elämäntavan opinpolulle. Perusopetuksessa jatketaan kestävän elämäntavan rakentumista tälle perustalle. Samalla luodaan mahdollisuus syventää osaamista myöhemmin toisen asteen opinnoissa ja aikuiselämässä. Aikuiset toimivat esimerkkeinä lapsen ja nuoren elämässä, ja heidän kauttaan välittyvät keskeisimmät arvot, niin puheen kuin toiminnan tasolla. Näiden tuleekin vastata toisiaan: aikuisen tulee toimia kestävän elämäntavan arvopohjan mukaisesti, ei ainoastaan puhua arvoista.
Kestävän elämäntavan opinpolun ytimessä on elämän kunnioittaminen ja vaaliminen. Lapset ja nuoret kantavat suurta huolta globaaleista kysymyksistä, ilmastonmuutoksesta ja erilaisista konflikteista. Toivon, toiveikkuuden ja toimijuuden ylläpitäminen ja niihin kannustaminen ovat yksi aikuisen merkittävimmistä vastuista. Tunne- ja taidekasvatuksella, kehollisuudella sekä luovalla toiminnalla on keskeinen rooli asiatiedon opettamisen ja opiskelun rinnalla.
Toisten ihmisten kanssa toimiminen ja keskinäinen kunnioittaminen ovat tärkeää kestävän elämäntavan perusteiden harjoittelua. Tässäkin aikuisen esimerkki on oleellisessa roolissa: Aikuiset kuuntelevat lapsia ja nuoria kunnioittavasti ja kohtaavat jokaisen ainutlaatuisena persoonana ainutlaatuisine tarpeineen. Empatia, huolenpito, asiatieto ja mielikuvitus ovat yhdessä ne avaimet, joiden avulla voidaan kuvitella ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta, joka on kaikille oikeudenmukainen.
3 Kestävän elämäntavan arvomaailman välittäminen
Aikuinen välittää arvomaailmaansa lapsille ja nuorille omalla toiminnallaan, puheellaan, käytöksellään ja suhtautumisellaan toisiin ihmisiin, muihin elollisiin olentoihin ja ympäristöönsä sekä kulutustottumuksillaan. Lapset ja nuoret omaksuvat kestävän elämäntavan arvomaailmaa toimiessaan perusopetuksen arjessa sekä havainnoiden aikuisten toimintaa. Ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan arvojen keskiössä ovat kaiken elämän ja elävän kunnioittaminen, tasavertainen kohtaaminen, oikeudenmukaisuus, osallisuus sekä toisen ihmisen (tai muunlajisen) rakentaman tai tekemän asian kunnioittaminen. Taloudellinen kestävyys rakentuu ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävien arvojen varaan. Arvokasvatus kytketään kouluarjen tapahtumiin ja ilmiöihin, ja sitä toteutetaan johdonmukaisesti ja jäsentyneesti. On oleellista, että koko kouluyhteisö sitoutuu kestävän elämäntavan toteuttamiseen ja välittämiseen. Koulun arjessa toteutettava demokratiakasvatus on elimellinen osa kestävän elämäntavan opettamista ja omaksumista.
Kieli sekä heijastaa että rakentaa todellisuutta, jossa elämme. Kielen avulla toisinnamme kulttuuria ja arvoja. Aikuisen onkin oleellista kiinnittää huomiota käyttämiinsä sanoihin ja sanontoihin: millaisia oletuksia ja arvoja päivittäisen puheemme taakse kätkeytyy, millaista maailmankuvaa lapsille ja nuorille itse asiassa välitämme? Itsestäänselvyyksinä pitämämme kielelliset seikat saattavatkin toisintaa esimerkiksi Eurooppa- tai ihmiskeskeistä ajattelutapaa, vaikkemme ole tulleet sitä tarkemmin ajatelleeksi. (Vrt. esimerkiksi käsite ”kehitysmaat” tai ”hyötyeläimet”.)
Perusopetuksessa on, lasten/nuorten ikätason mukaisesti, hedelmällistä pohtia myös sitä, millaista maailmankuvaa esimerkiksi erilaiset kertomukset, elokuvat, TV-sarjat, pelit ja taideteokset välittävät. Millaista viestiä erilaiset viihteen muodot, viestimet ja mainonta välittävät esimerkiksi kuluttamisesta: kannustavatko ne taloudelliseen kestävyyteen, vai viestivätkö ne enemminkin kulutuskeskeistä elämäntapaa? On tärkeää tarkastella myös oppimateriaaleja kriittisten linssien läpi ja pohtia myös yhdessä lasten ja nuorten kanssa, millaista maailmankuvaa niiden avulla toisinnamme ja välitämme eteenpäin. Lapset ja nuoret tuovat perusopetuksen arkeen mukanaan omat kokemuksensa, historiansa, ajatuksensa ja mielenkiinnon kohteensa. Opettaja tarttuu lasten ja nuorten elämismaailmasta kumpuaviin pohdintoihin ja aloitteisiin, jotka toimivat yhteisen tekemisen, keskustelun ja vastavuoroisen oppimisen lähtökohtina. Opettaja toimii oppijana lasten ja nuorten rinnalla.
"Kestävä elämäntapa tarkoittaa minulle myös sitä, että pyrin miettimään muitakin kuin itseäni. Aina se, mikä olisi minulle suotuisin vaihtoehto ei ole paras yhteisön kannalta. Pyrin välillä ajattelemaan myös laatikon ulkopuolelta ja näkemään asiat muiden ihmisten silmin." (Nuorisovaltuutetun kommentti)
4 Tunnesiteen luominen ympäristöön
"Kestävä elämäntapa tarkoittaa minulle, että eletään mahdollisimman sopusoinnussa luonnon kanssa." (Nuorisovaltuutetun kommentti)
Tunnesiteen luominen omaan ympäristöön tukee ekologisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden omaksumista. Ympäristöllä tarkoitetaan sekä luonnonympäristöä että rakennettua ympäristöä. Tutustuminen ja tunnesiteen luominen lapsen omaan lähiympäristöön alkaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana. Perusopetuksessa oman koulun sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristöön tutustumista ja oppimisympäristöjen monipuolistamista jatketaan opetussuunnitelman sekä lasten ja nuorten ikätason mukaisesti. Tuttuus, omakohtaiset kokemukset ja myönteinen tunneside vahvistavat halua kohdella ympäristöään kunnioittavasti ja suojellen. Monipuolinen yhteistoiminta vaihtelevissa ympäristöissä mahdollistaa sen, että lapset ja nuoret oppivat auttamaan ja tukemaan toinen toisiaan vaihtelevissa tilanteissa kukin omien taitojensa ja tuentarpeidensa mukaisesti. Tämä on oleellinen osa sosiaalisesti kestävän elämäntavan omaksumista.
5 Monipuoliset oppimisympäristöt ja erilaiset yhteistyökumppanit
Kestävän elämäntavan opinpolkua toteutetaan monipuolisissa oppimisympäristössä sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lasten/nuorten osallisuus ja aloitteellisuus ovat toiminnassa keskeisiä. Nämä kiinnittyvät myös Hämeenlinnan kaupungin Vaikuttamisen polkuun. Kulttuurikeskus ARXin toteuttama Kulttuuripolku tukee erilaisilla sisällöillään myös Kestävän elämäntavan opinpolun toteuttamista. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatus ja esiopetus, Vanajavesikeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Oulun kaupunki sekä Yrityskylä.
6 Agenda2030-tavoitteet Kestävän elämäntavan opinpolun tienviittoina
YK:ssa sovittiin vuonna 2015 kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda2030. Toimintaohjelma ohjaa kaikkien maailman maiden kestävän kehityksen työtä. Agenda2030-tavoitteet viitoittavat Opinpolkua sekä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa että perusopetuksessa. Nämä ”tienviitat” mahdollistavat kestävän elämäntavan tematiikan syventämisen vuosi vuodelta, lasten/nuorten ikätason ja oppimisvalmiuksien mukaan. Ne tarjoavat hedelmällisen lähtökohdan opiskelulle, keskusteluille, monipuoliselle ja moniaistiselle toiminnalle, luovalle työskentelylle sekä leikille. Agenda2030-tavoitteet ovat:
Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Agenda2030-tavoitteet liitetään sekä eri oppiaineiden sisältöihin että monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Ne kytkeytyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laajaalaisiin osaamiskokonaisuuksiin sekä useiden oppiaineiden tavoitteisiin. On tärkeää, että Agenda2030-tavoiteet ovat läsnä opetus/oppimistoiminnassa sekä koulun elämässä mahdollisimman monipuolisesti, jotta ne voivat kytkeytyä lasten ja nuorten kokemusmaailmaan ja tietopohjaan eheinä kokonaisuuksina, eivät vain irrallisena asiatietona.
7 Kestävän elämäntavan opiskelu ja syventäminen koulun arjessa
Perusopetuksessa kestävän elämäntavan ulottuvuuksia ja tavoitteita syvennetään arjen toimissa lasten/nuorten ikätason ja kehityksen mukaan, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luodulle perustalle edelleen rakentaen. Agenda2030-tavoitteisiin kyteytyviä, Kestävän elämäntavan opinpolun keskeisiä tavoitteita ja toimintatapoja perusopetuksen aikana:
Ohjataan lapsia ja nuoria terveellisiin elintapoihin sekä oman ja toisten hyvinvoinnin tukemiseen.
Harjoitellaan/syvennetään kaikkia kunnioittavaa yhteistyötä ja –toimintaa.
Puututaan mahdollisiin kiusaamis- tai syrjimistilanteisiin kunnioittavan vuoropuhelun keinoin kaikkia osapuolia kuullen.
Vakiinnutetaan jätteenlajittelun sekä energian ja veden säästämisen taitoja.
Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ekologista talotekniikkaa (aurinkopaneelit jne.) esimerkiksi integroimalla dataa eri oppiaineisiin ja oppimiskokemuksiin.
Huomioidaan kestävyysnäkökulma hankinnoissa.
Pyritään materiaalien, välineiden ja kalusteiden korjaamiseen, kierrätykseen ja uusiokäyttöön.
Pidetään koulun tilat siisteinä ja hyvässä kunnossa. Ilmoitetaan epäkohdista viipymättä.
Panostetaan kestävään ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen (eettinen ja terveellinen ravinto, ruoan arvostaminen ja kunnioittaminen).
Pyritään määrätietoisesti vähentämään ruokahävikkiä.
Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan koulupuutarhoja/viljelyä sekä muita keinoja hankkia ja valmistaa ruokaa itse (esimerkiksi marjastaen, sienestäen ja kalastaen).
Liikutaan kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä. Kannustetaan lapsia ja nuoria tähän myös vapaa-ajalla.
Tutustutaan oman koulun ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristöihin sekä niiden kulttuuriseen ja ekologiseen moninaisuuteen. Vahvistetaan tunnesidettä omaan ympäristöön ja kotipaikkaan.
Ylläpidetään ja välitetään seuraaville sukupolville suomalaisen kulttuurin perinteitä, tapoja ja juhlapäiviä. Tutustutaan koulun lasten/nuorten ja aikuisten erilaisiin kieliin, kulttuureihin, perinteisiin, tapoihin ja juhlapäiviin.
Tutustutaan ihmistenväliseen moninaisuuteen, ohjataan lapsia ja nuoria yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen sekä keskinäiseen tukeen ja apuun. Pohditaan vaikuttamisen mahdollisuuksia ja kestävään elämäntapaan liittyvää päätöksentekoa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin edistää kestävää elämäntapaa myös kotipaikkakunnan/yhteiskunnan/kansainvälisellä tasolla (erilaiset järjestöt, yhdistykset, kansainväliset toimijat) ja osallistutaan toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Tutustutaan vastuulliseen rahankäyttöön ja kuluttamiseen sekä omasta taloudesta huolehtimiseen ikätason mukaisesti.
Kytketään taloudellisen kestävyyden tematiikka mm. yrittäjyyskasvatukseen sekä TET-jaksoihin.