Opetussuunnitelma |
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma | Oppilashuolto

Hae

Perusopetuksen tehtävä

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.

Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Se rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistäsekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtä tehdäänmahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinna:

Perusopetuksen tehtävää Hämeenlinnassa täydentävät Kestävän kehityksen ja kulttuurikasvatuksen suunnitelmat sekä Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma. Hämeenlinnassa on luotu rakenteita laaja-alaisen osaamisen toteutumiselle arjessa. Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset ilmenevät seuraavista kokonaisuuksista:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen L1

  • Oppilaanohjauksen suunnitelma

    Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L2

  • Kulttuurikasvatussuunnitelma, Kulttuuripolku, sisältää kulttuurikohdevierailuja, työpajoja, taiteilijan tai taidekasvattajan kanssa työskentelyä sekä erilaisia taidekasvatuksellisia menetelmiä. Kulttuuripolku tukee vuorovaikutusta, luovuutta, yhteistyötä sekä lapsen ja nuoren omaehtoista tekemistä. Kulttuuripolku rakennetaan opetussuunnitelman pohjalta ja sisällöt suunnitellaan niin, että ne vastaavat oppiaineita ja laaja-alaisia osaamisalueita. Sisältöjä on mahdollista linkittää monialaisien oppimiskokonaisuuksien osiksi. Kulttuuripolku päivitetään vuosittain ja se tulee opetussuunnitelman liitteeksi. Kulttuuripolku tuotetaan paikallisten kulttuuri- ja taidelaitosten kanssa yhteistyössä. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vastaa Kulttuuripolun koordinoinnista.

    Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L3

  • Liikkuva koulu

  • Askelmat–ohjelma

    • Askelmat -ohjelma antaa tukea nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville tahoille sekä mahdollisuuden pysähtyä keskustelemaan nuorten elinoloista, vanhemmuudesta ja nuorten kasvun tukemisesta yhdessä. Toiminta perustuu vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen. Tutustuttamalla nuoria ja vanhempia keskenään halutaan ehkäistä ryhmäpaineen syntymistä ja antaa tilaisuus luoda yhteisiä pelisääntöjä.

    • Ohjelmassa on viisi askelmaa jokaiselle vuosiluokalle alkaen viidennestä luokasta ja päättyen yhdeksänteen luokkaan. Askelmien teemat liittyvät mediakasvatuksesta yläkouluun siirtymiseen ja päihde- ja seksuaalivalistuksesta peruskoulun jälkeiseen elämään. Sisällön tuottamisvastuu on nuorisopalveluilla ja järjestelyvastuu koulukohtaisella monialaisella tiimillä. Yläkouluissa monialaiseen tiimiin kuuluvat ainakin rehtori, nuorisotyöntekijä, opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Alakouluilla askelmien järjestämisvastuu on rehtorilla ja luokanopettajilla hyödyntäen muuta työntekijäverkostoa.

      Monilukutaito L4

  • Kirjastopalvelut

  • Mediakasvatus

    • Mediakasvatusta toteutetaan opetustyössä moniammatillisen yhteistyötä hyödyntäen. Mediakasvatuksellisia sisältöjä nostetaan arjen työskentelyyn tavoitteena tukea ja rikastaa monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista.

      Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5

  • Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman avulla perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppiminen on monimuotoista, ajasta ja paikasta riippumatonta.

Koulujen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä suunnitellaan Hämeenlinnaan kaupungin perusopetuksen Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman pohjalta.

Työelämätaidot ja yrittäjyys L6

  • Yrittäjyyskasvatus

    Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7

  • Kunnioittava kohtaaminen (sovittelu ja esimerkiksi restoratiivinen työtapa)

  • Osallisuus ja vaikuttaminen

    Hämeenlinnan "Vaikuttamisen polku" antaa raamit osallisuuden ja vaikuttamisen toimintakulttuurin luomiseen. Perusopetuksen osalta tämä toteutuu, kun oppilailla on mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevien asioiden käsittelyyn yhdessä huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa. Oppilaiden osallisuuden toteutumiseksi käytetään menetelmiä, jotka edistävät oppilaiden suvaitsevaisuutta ja kulttuuritietoisuutta. Koulussa järjestetään oppilaille sellaisia vuorovaikutustilanteita, joissa heidän on mahdollista vaikuttaa koulua koskeviin asioihin.

    Oppilaita rohkaistaan käyttämään niin kaupungin kuin muiden toimijoiden tarjoamia vaikutus- ja palautekanavia ja ottamaan osaa keskusteluihin eri foorumeilla (mm. Lasten ja nuorten foorumi, Malli YK, rehtorin kyselytunnit ja V-päivä). Keskeisin tavoite on, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään selkeästi, monipuolisesti ja vastuullisesti.

    Opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet sekä niistä johdetut laaja-alaisen osaamisen kriteerit edellyttävät henkilöstön täydennyskoulutusta, pedagogista johtamista, joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, yhteistyötaitoja sekä halua tehdä yhteistyötä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä määritellään vuosiluokkakokonaisuusluvuissa. Toteutumista seurataan koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelman (TOKE) ja lasten- ja nuorten palveluiden palvelusopimuksen arvioinnin yhteydessä. Vuosittain valitaan arvioitavat kehittämisen kohteet.