Opetussuunnitelma |
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma | Oppilashuolto

Hae

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinna:

Kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Hämeenlinnan koulujen toimintakulttuurissa painotetaan kohtaamista, kunnioitusta ja osallisuutta. Niiden avulla pyritään luomaan hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä ennaltaehkäisemään ”ei toivottua” käyttäytymistä ja toimintaa. Oppilasta ohjaava kasvatuksellinen keskustelu on osa koulun arkea. Arjen kasvatustyö kuuluu kaikille koulun aikuisille ja heillä on tehtävänsä mukainen vastuu oppilaan kasvun ohjaamisesta. Varsinaisten kasvatuskeskustelujen sekä kurinpidollisten keinojen käytöstä vastaavat aina opetushenkilöstön jäsenet.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas toistuvasti häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti. Kasvatuskeskustelusta vastaa tilanteen kohdannut opettaja. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Keskustelu järjestetään mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Huoltajalle ilmoitetaan aina kasvatuskeskustelusta ja huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua keskusteluun, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan; lomakkeelle yksilöidään toimenpiteeseen johtanut käyttäytyminen, selvitetään käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä toimenpiteet asian korjaamiseksi ja käyttäytymisen parantamiseksi.

Tilanteeseen johtaneita syitä ja jatkotoimia selvitettäessä pohditaan myös mahdollinen muu tukitoimien tarve (esim. oppilashuollollinen tuki). Tilanteen vakavuuden tai toistuvuuden myötä tuen tulee myös vahventua.

Kasvatuskeskustelujen rinnalla kouluilla on käytössä erilaisia sovittelumenetelmiä. Useissa Hämeenlinnan kouluissa sovelletaan erilaisiin mielipahatilanteisiin ja konflikteihin Suomen sovittelufoorumin kehittämään vertaissovittelua (Verso-ohjelma). Oppilaiden keskinäisen sovittelukulttuurin lisäksi muutamat koulut ovat ottaneet käyttöönsä restoratiivisen koulun työtapoja pyrkien kehittämään rakentavaa ratkaisukeskeisyyttä, kaikkien osallisuutta ja kohtaamiseen kulttuuria työyhteisössä. Useat Hämeenlinnan kouluista käyttävät KiVa-koulu -menettelytapaa oppilaiden keskinäisiin kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi. Lisäksi kouluilla voi olla omia sovittelu- ja selvittelymalleja.

Sovittelu on strukturoitu oppimisprosessi. Restoratiivisia toimintatapoja hyödyntävässä kouluyhteisössä koulutetut sovittelijat osaavat ohjata sovitteluprosessia niin, että osapuolet itse ottavat vastuuta käytöksestään. Erilaisia vertaissovittelu-malleja voidaan käyttää ensisijaisena menettelynä oppilaiden keskinäisissä ristiriitatilanteissa ennen kuin mitkään kiusaamisen määritelmät täyttyvät.

Kurinpidollisissa keinoissa noudatetaan perusopetuslain 36§:ää. Oppilaaseen kohdistetut kurinpitotoimet kirjataan Wilmaan. Jatkotoimenpiteenä voidaan tarvittaessa hakea oppilaalle tukea oppilashuollon työntekijöiltä tai Ankkuri-tiimiltä.

Kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten toimien käytön suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seuraa oppilaitostasolla yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä. Jokainen koulu tekee kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten toimien käytöstä oman koulukohtaisen suunnitelmansa, joka seuraa valtakunnallisen sekä paikallisen opetussuunnitelman linjauksia. Rehtori huolehtii koulunsa opettajakunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä.

Koulu tiedottaa kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käytöstä oppilaita ja huoltajia oman tiedottamiskäytänteensä mukaisesti esim. lukuvuositiedotteessa. Järjestyssäännöt julkaistaan koulun kotisivuilla.