Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelma

Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Perusopetuksen tehtävänä on tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään kasvuun ja oppimiseen. Suunnitelmallisesti toteutetut oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt antavat kestävän pohjan sekä oppimiselle että oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiselle. Kaikessa koulun toiminnassa tulee huomioida saavutettavuus ja esteettömyys. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia oppimisessaan ja ryhmän jäsenenä toimimisessaan sekä tukea myönteisen käsityksen luomiseen itsestään, oppimisestaan ja yhteisön jäsenenä toimimisesta. Koulun tehtävänä on huolehtia riittävästä ja tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä oppilaan huoltajan kanssa. Myös huoltajalla on aktiivinen rooli oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa. Jäljempänä tekstissä huoltajalla tarkoitetaan myös muuta oppilaan laillista edustajaa.

Oppimisen ja koulunkäynnin järjestäminen pohjautuu suunnitelmallisesti toteutettaviin oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin. Niiden tarkoituksena on turvata kaikille oppilaille mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Kaikkia oppilaita koskevina ryhmäkohtaisina tukimuotoina tarjotaan yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta ja erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaalle riittämättömiä, tarjotaan oppilaskohtaisia tukitoimia. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarvetta arvioidaan, ne suunnitellaan ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaan tukemiseksi riittämättömiä. Mikäli oppilaalle tarjotut tukimuodot ja -toimet eivät riitä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen, on viimesijaisena keinona mahdollista poiketa perusopetuksen oppiaineen tai -aineiden tavoitteista.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. On huolehdittava siitä, että oppilas kokee, että hänen oppimisensa ja koulukäynnin tuen tarpeensa tunnistetaan ja huomioidaan ja hän saa tarvitsemaansa tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Tuen järjestämisessä oleellista on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen. Oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, suunnitelmallista ja tarvittaessa tuen tarpeen mukaan muuttuvaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä oppilaskohtaiset tukitoimet edellyttävät suunnitelmallista johtamista ja johtajuutta. Opetuksen järjestäjä ja rehtori vastaavat siitä, että tukitoimet, niiden resursointi, rakenteelliset ratkaisut, vastuut ja järjestelyt on tarkoituksenmukaisesti kirjattu paikalliseen opetussuunnitelmaan ja opetussuunnitelman mukaiseen lukuvuosisuunnitelmaan ja että tukitoimia toteutetaan suunnitelmallisesti. Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen, ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Jokaisen työntekijän vastuulla on johtaa omaa toimintaansa yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinna:

ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN JA VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLEJA

Hämeenlinnassa on käytössä ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja, joita koulut toteuttavat TOKEnsa mukaisesti. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen mallit on kuvattu opiskeluhuollon suunnitelmassa sekä “Hyvän arjen ainekset” -julkaisussa.

POISSAOLOT JA MYÖHÄSTYMISET

Kaupungissa on käytössä yhteinen linja poissaoloihin ja myöhästymisiin. Linjaukset löytyvät opiskeluhuollon suunnitelmasta sekä “Hyvän arjen ainekset” -julkaisussa.

NIVELVAIHEYHTEISTYÖ

Eheän oppimispolun turvaamiseksi oppilaasta tulee siirtää opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot seuraavaan ryhmään tai kouluun. Tarvittaessa nivelvaiheen tiedonsiirrossa voidaan hyödyntää yksilöllistä opiskelijahuoltoa. Hämeenlinnassa on laadittu nivelvaihetoimintamalleja, jotka kattavat nivelvaiheiden tiedonsiirron varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin.

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN TARPEIDEN SUUNNITELMALLINEN SEULONTA TUEN JÄRJESTÄMISEKSI

Tuen tarpeen seulonta

Vuosiluokkaseulojen ja erilaisten testien ja arviointien avulla pyritään ongelmien varhaiseen havainnointiin, jonka pohjalta voidaan järjestää tarvittavat tukitoimet. Keskeisiä kartoitettavia taitoja ovat etenkin lukusujuvuus, luetun ymmärtäminen, oikeinkirjoitus ja matematiikan perustaidot. Käytettävä testistö valitaan koulukohtaisesti ja testejä käytetään tuen kartoituksen vuosikellon mukaisesti.

Seulat tehdään koulun TOKEn mukaisesti koko luokkatasolle ja niistä annetaan sekä oppilaalle että tämän huoltajalle tarvittaessa palaute. Seula ei kuitenkaan ole koe eikä arvosanan peruste. Erityinen huomio oppimisen tuen tarpeen seulontaan tulee olla vuosiluokilla 1-2, jolloin luokanopettaja ja erityisopettaja käyttävät seulonnassa normitettuja menetelmiä. Vuosiluokilla 3-6 seulonta painottuu luetun ymmärtämiseen sekä matemaattisten perustaitojen seurantaan.

Seulojen pohjalta opettajat (erityisopettaja, luokan-/aineenopettaja) valitsevat tarvittavat tukimuodot ja sopivat työnjaosta. Tulosten perusteella valitaan tuki koko luokalle, tietylle ryhmälle tai yksittäiselle oppilaalle. Mikäli seulassa tai testissä ilmenee, että kyseisessä taidossa on usealla luokan oppilaalla vaikeuksia, tuki suunnitellaan koko ryhmälle. Seulat toimivat myös vuosittaisen edistymisen seurantana.

Yksilöllinen oppimisen tuen kartoittaminen

Ryhmäseulojen perusteella oppilaalle voidaan tehdä tarkempi yksilöllinen kartoitus. Yksilöllinen kartoitus voidaan tehdä myös, jos huoli oppilaan oppimisesta herää. Yksilöllinen kartoittaminen alkaa erityisopettajan teettämillä luki- ja/tai matematiikan testeillä. Niiden perustella suunnitellaan oppilaan tarvitsema tuki opiskeluun ja koulunkäyntiin. Tuki suunnitellaan yhteistyössä kodin kanssa. Tarvittaessa suositellaan oppilashuollon psykologin tekemiä laajempia jatkotutkimuksia oppilashuoltoryhmän tuen kautta. Yksilöllisen kartoittamisen tavoitteena on sopivan tuen järjestäminen sekä annetun tuen vaikuttavuuden sekä oppilaan edistymisen arviointi. Tuen tarve, menetelmät ja seuranta kirjataan oppimissuunnitelmaan.

YHTEISTYÖ, VASTUUT JA TYÖNJAKO OPETUSTOIMESSA SEKÄ MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan osana opiskelu~~oppilas~~huoltoa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä kuraattorin ja psykologin kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu yhteisöllisen oppilashuollon työhön ja tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen oppilashuoltoon. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka edistää oppilaan sekä kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia.

Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö

Opettajan tehtävänä on ottaa oppilasta koskeva huoli puheeksi oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Jos yhteinen keskustelu ja sovitut toimenpiteet eivät edistä asiaa ja vähennä huolta, hyvä reitti oppilaan ja koko perheen tuen järjestämiseksi on yksilöllisen oppilashuollon asiantuntijaryhmän koolle kutsuminen. Yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Opiskeluhuollon palveluista vastaa koko koulun henkilöstö. Koulupäivän aikana koulun henkilöstö vastaa tukitoimien toteutuksesta. Kodin tukitoimien toteutus on huoltajien vastuulla. Tarkennukset opiskeluhuollon suunnitelmassa.

KOTIEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN KESKEISET TOIMINTA-PERIAATTEET OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KYSYMYKSISSÄ

Johtava periaate on kasvatuskumppanuus, jota jokainen henkilökuntaan kuuluva toteuttaa. Oppilasta koskevat toiminnot toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Tarkennuksia löytyy luvusta 5.

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKEEN LIITTYVÄT TOIMIVALTUUDET ERI HALLINTOPÄÄTÖKSISSÄ

Päätöksenteossa noudatetaan kaupungin hallintosääntöä.

Hämeenlinnassa oppilaan opetus ja oppimisen tuki toteutuvat lähtökohtaisesti aina inklusiivisen periaatteen mukaisesti oppilaan omassa luokassa, lähikoulussa. Mikäli ryhmäkohtaiset ja oppilaskohtaiset tukitoimet yleisopetuksen ryhmään toteutettuna eivät riitä tukemaan oppilaan opintoja, oppilaalla on mahdollisuus päästä opiskelemaan erityisluokkaan. Hämeenlinnan kaupungissa erityisluokkaopetus on järjestetty alueellisesti siten, että 10 oppilaan erityisluokkia on eri kouluissa, mahdollisimman lähellä jokaista oppilasta.

Hämeenlinnassa on kymmenen, kahdeksan ja kuuden oppilaan erityisluokkia. Lisäksi vaativampaa, jaksomuotoista tukea on mahdollisuus saada ala- sekä yläkoulun kuntouttavissa luokissa sekä 9.luokan loppuun saattamiseksi mahdollistavassa 9L –luokassa. Lapsen sairastuessa psyykkisesti, hänellä on mahdollisuus opiskella Hämeenlinnan sairaalaopetuksessa Ahvenistonharjun koulussa. Lisätietoa löytyy luvuista 5.4. ja 5.6 sekä opiskeluhuollon suunnitelmasta.