Oppilashuolto

Seminaarin koulun oppilashuollon suunnitelma

¤ Kuntatason oppilashuoltoryhmä on käsitellyt ja hyväksynyt Seminaarin koulun oppilashuollon suunnitelman vuoden 2017 alussa. Syksyllä 2018 muutoksia on tehty oikeastaan vain henkilövaihdoksiin liittyen. Päivitystä on tehty suunnitelmaan mm oman toiminnan arvioinnin osalta, sekä määriteltäessä lukuvuoden 2018-2019 koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpanoa, erilaisia painopisteitä tai tasa-arvosuunnitelman toimeenpanoa

¤ Mustat tekstit ovat kaikille yhteistä ohjausta

¤ Punaisella olevat otsikot ja sisältöjen tuottaminen niihin sekä toteuttaminen ovat koulujen yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien vastuulla

¤ Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä päättää, miltä osin oh-suunnitelma ja sen linjaamat toimenpiteet julkaistaan koulun nettisivuilla (kiusaamisen ehkäisyyn ja tapausten selvittämiseen liittyvän prosessin kuvauksen lisäksi)

Rehtorin nimi ja päivämäärä: Pasi Rangell 30.11.2016 //pävitetty 28.8.2017 vs. rehtori Johanna Hyytiä //päivitetty 13.12.2018 rehtori Pasi Rangell

Kuntatason oppilashuoltoryhmän hyväksyttäväksi, nimi ja päivämäärä:

 

SISÄLLYSLUETTELO:

1. Johdanto

2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen

2.2. Kouluterveydenhuolto

2.3. Psykologi- ja kuraattoripalvelut

3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

3.1. Oppilashuolto yleisesti

3.2. Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit

3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä

3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamisessa

3.5. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa

3.6. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

3.7. Sisäilman laatu tai kouluympäristön terveellisyys

3.8. Järjestyssäännöt

3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

 

3.10. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

3.11. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

3.12. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

3.13. Tasa-arvosuunnitelma ja toimenpiteet syksyn 2016 oppilaskyselyjen jäljiltä

3.14. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista (Tukioppilaat, Oppilaskunta, Nettikiusaamiseen puuttuminen, Turvallinen koulu)

3.15. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (koulun turvallisuussuunnitelmasta)

4. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

4.1. Toiminnan rakenteet ja sisältö

4.2. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

4.3. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon järjestäminen koulussa, sekä erityisruokavalioiden ja eettisten ruokarajoitusten tilaaminen

4.4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

 

4.5. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen ja opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

4.6. Asiantuntijaryhmän kokoaminen

4.7. Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

4.8. Yhteistyö koulun muiden tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa

 

5. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa

5.1. Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

5.2. Oppilashuollon toiminnasta ja palveluista tiedottaminen

6. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

1. Johdanto

Suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toiminnan ja palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet, rakenteet sekä yhteistyö eri tukipalveluiden ja viranomaisten kanssa. Toiminnan tarkoituksena on turvata lapsen tai nuoren hyvä kasvu ja kehitys, sekä tunnistaa erilaisia riskitekijöitä kasvuyhteisöissä.

Lasten ja nuorten oppilashuollollisesta tuesta huolehtivat kaikki koulun opetus- ja kasvatustehtäviin osallistuvat työntekijät yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa. Oppilaan tuen tarpeen ilmetessä siitä keskustellaan ensin oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Käyttöön otetaan välittömästi tarvittavat tukitoimet.

Tämä oppilashuollon suunnitelma on osa kaupungin opetussuunnitelmaa, ja siitä johdetaan koulukohtainen oppilashuollon suunnitelma kirjaamalla koulun omat erityispiirteet ja valinnat toimintatavoiksi (tekstit värillisinä).

2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen

Jokaisella koululla suunnitellaan ja arvioidaan koulun oppilashuollon tarvetta ja toimintatapoja yhteisöllisessä, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Ryhmä kokoontuu kouluyhteisön oman suunnitelman ja tarpeiden mukaisesti. Yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori tai apulaisrehtori.

Kouluilla on käytettävissään oppilashuollon palveluja tarkoittaen sekä kouluterveydenhuollon palveluja että psykologi- ja kuraattoripalveluja.

2.2. Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan osana oppilashuoltoa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä kuraattorin ja psykologin kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu yhteisöllisen oppilashuollon työhön ja tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen oppilashuoltoon.

Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka edistää oppilaan sekä kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveydenhuollon tarkastukset toteutetaan erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana. Toiminnassa painopiste on ennaltaehkäisyssä sekä varhaisessa puuttumisessa ja tuen järjestämisessä. Sairaanhoidolliset asiat hoidetaan terveysasemilla, koulutapaturmiin kouluterveydenhoitaja antaa ensiapua mahdollisuuksien mukaan.

Kouluterveydenhoitaja voi mahdollisuuksien mukaan antaa ryhmämuotoista terveysneuvontaa yhteistyössä terveystiedon opetuksen kanssa (murkkutunnit, seksuaaliterveys).

2.3. Psykologi- ja kuraattoripalvelut

Psykologien ja kuraattoreiden tehtävänä on lasten ja nuorten erilaisten elämäntilanteiden, oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten asioiden arviointi sekä tarvittavien tukitoimien ja kuntoutuksien suunnittelu. Työtä tehdään yhteistyössä lapsen, nuoren, perheen, sekä lapsen opetukseen ja kasvatukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa.

Työhön sisältyy myös luokkien ryhmäytymisen ja ilmapiirin tukemista sekä ongelmallisten tilanteiden ratkomista yhdessä koulun henkilökunnan kanssa.

Psykologit ja kuraattorit antavat konsultaatiota ja neuvontaa kouluilla, sekä osallistuvat yhteisöllisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja yksilöllisiin asiantuntijaryhmiin.

Jos koulun omat tukitoimet eivät ole riittäviä, psykologi- ja kuraattoripalveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti kokoamalla yksilöllinen asiantuntijaryhmä, jolloin lapsen tilanne tulee tarkasteltua kokonaisvaltaisesti. Lapsi/nuori tai vanhemmat voivat olla myös suoraan työntekijöihin yhteydessä. Samoin koulun työntekijä voi olla yhteydessä psykologiin tai lapsen/nuoren asioissa, mutta yhteydenotosta pitää olla tieto lapsella/nuorella ja vanhemmilla.

Jokaiseen koulun on nimetty joko psykologi tai kuraattori. Alakouluilla tämä työntekijä on pääsääntöisesti psykologi ja yläkouluilla kuraattori. Yhtenäiskoulujen oppilashuoltoryhmiin voi osallistua joko kuraattori tai psykologi tai molemmat. Tarvittaessa järjestetään psykologin palveluita myös yläkouluikäisille ja vastaavasti kuraattoripalveluita alakouluikäisille. Psykologit ja kuraattorit tekevät monialaista yhteistyötä myös muun palveluverkoston kanssa.

Psykologi- ja kuraattoripalveluihin pääsyssä on määräajat. Kiireellisissä asioissa on oltava keskustelumahdollisuus saman tai seuraavan päivän aikana. Kiireellisiä asioita ovat esimerkiksi väkivalta tai itsetuhoiset puheet ja -käyttäytyminen. Muissa asioissa keskustelumahdollisuus pitää järjestää seitsemän koulun työpäivän aikana. Kaikki yhteydenotot eivät kuitenkaan välttämättä johda asiakassuhteeseen.

Kiireellisissä asioissa otetaan yhteyttä oman koulun psykologiin tai kuraattoriin. Jos hän ei ole töissä, puhelinvastaajan poissaoloviestissä ilmoitetaan päivystävä työntekijä. Wilmaa ei saa käyttää kiireellisissä asioissa.

Psykologisten tutkimusten tekeminen (oppimisvaikeustutkimus, kehitystasotutkimus jne.) ovat yksi osa oppilashuollon psykologin työtä. Tutkimuksiin ohjaudutaan pääsääntöisesti koulun yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kautta. Lopullisen päätöksen tutkimuksen tarpeesta tekee psykologi.

3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

3.1. Oppilashuolto yleisesti

Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.

Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä.

Yhteisöllisen oppilashuoltotyön keskeinen sisältö on arvioida kuinka yhteisö voi, ja sopia niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hyvinvoiva yhteisö tarvitsee. Sisältöjä voi olla lasten, nuorten ja aikuisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, kiusaamisen ehkäisemisen käytännöt, opintojen edistäminen ja erilaiset koulunkäynnin järjestelyt, terveelliset kouluolot ja kouluympäristön turvallisuus sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus.

Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Opettajalla on arjessa hyvä tilaisuus varhaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen. Oppilaan hyvinvointia vahvistaa opettajan myönteinen palaute sekä opettajan omat tukitoimet. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan vanhempien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi ja esim. yleisen tuen toimenpiteiden aloittamiseksi.

Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, käynnistyy yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi, jota kuvataan jäljempänä.

3.2. Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit

Arjen laadukas kasvatus- ja opetustyö sekä oppilaan ohjaaminen on osa kokonaisvaltaista oppilashuoltotyötä.

Opettajien ja rehtorin tehtävät:

• kasvun ja kehityksen tukeminen

• opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antaminen

• oppimisen ja opiskelutaitojen ohjaus

• osallistuminen koulun suunnittelutyöhön, arviointiin ja kehittämiseen

• oman ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen

• yksilökohtaiseen oppilashuoltoon liittyvä työ tarpeen ja tilanteen mukaan

• moniammatillinen yhteistyö

• kodin ja koulun välinen yhteistyö

• oppilaiden poissaolojen seuranta

• tiedottaa oman vastuualueensa asioista sisäisesti ja ulkoisesti

Opettajille ja rehtoreille yhteisten tehtävien lisäksi

Luokanopettajan tehtävät:

• toimii luokkansa ryhmänohjaajana

• päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä

• yhteyshenkilö opettajien, oppilaiden ja vanhempien välillä

• vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.)

• huolehtii toisenkin opettajan tehtävistä tarvittaessa

• arvioi oppilaidensa edistymistä

• toteuttaa kasvatus- ja arviointikeskustelut

• järjestää oman luokkansa vanhempainillan

Luokanvalvojan tehtävät:

• luokanohjaajan tuntien pitäminen; tavoitteena luokan yhteishengen, kouluviihtyvyyden sekä opiskelumyönteisyyden ylläpitäminen ja edistäminen

• seuraa oman luokkansa oppilaiden opintosuorituksia ja poissaoloja

• päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä

• toimii yhteyshenkilönä oppilaan asioissa aineenopettajille ja oppilashuollolle

• kasvatus- ja arviointikeskustelujen toteuttaminen

• vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma yms.)

Aineenopettajan tehtävät:

• esittelee opettamansa oppiaineen/kurssin tavoitteet sekä arviointikriteerit

• reagoi oppilaan koulutyön laiminlyönteihin (käytös, tehtävien tekemättä jättäminen ym.; kasvatuskeskustelu oppitunnin jälkeen)

• informoi luokanvalvojaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan oppimisen vaikeuksista ja koulutyön laiminlyönneistä, jos oma keskustelu ei ole tuottanut tulosta

• vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.)

Oppilaanohjaajan tehtävät:

• jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus (TET-järjestelyt, yhteishaun ohjaus)

• oppimaan oppimisen ohjaus ja ohjaus opiskelutaitojen hankkimiseen

• yhteydenpito työelämään ja toisen asteen oppilaitoksiin

Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävät:

• osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen yksilöllisesti, pienemmässä ryhmässä tai samanaikaisopetuksena

• erilaisten seulontatestien järjestäminen

• osallistuminen pedagogisen tuen arviointiin, suunnitelmien tekoon ja palavereihin

• yleinen konsultaatio oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa

Kouluohjaajan tehtävät:

• oppilaan ohjaaminen ryhmästä vastaavan opettajan työparina tai opettajan antamien ohjeiden mukaan itsenäisesti toimien, sekä oppilaan avustaminen pedagogisen tuen suunnitelmien mukaisesti koulumatkoilla, oppitunneilla, välitunneilla, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ruokailussa, wc-toiminnoissa ja pukeutumisessa

• annettujen ohjeiden mukainen oppilaan lääkehoidosta ja muista hoidollisista toimenpiteistä huolehtiminen

• kommunikointi toisten lasten ja aikuisten kanssa, erilaisten kommunikointimenetelmien käyttäminen kaikissa oppituokioissa

• oppilaan ohjaaminen kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaan

• henkilökohtaisen oppimateriaalin valmistaminen ja niiden suunnitteluun osallistuminen

3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (kokousajat ja mahdolliset sisällöt/aiheet huomioiden opetuspalvelujen vuosikello, lukuvuoden tavoitteet)

Koulukohtainen, monialainen oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa. Se osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön arvioimalla hyvinvointitilannetta koulun ja luokan tasolla, sekä toimii asiantuntijana terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä.

Ryhmä laatii vuosittain koulukohtaisen oppilashuollon työsuunnitelman, johon on kirjattu kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä tapa on laatia koulukohtainen toimintakalenteri, jossa huomioidaan asioiden kiireellisyysjärjestys ja kouluvuoden aikana säännöllisesti toistuvat aikarajat esim. nivelvaiheet.

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ryhmän kokoonpano muodostuu koulun tarpeiden ja siellä käsiteltävien asioiden mukaisesti. Koulun oman henkilökunnan lisäksi on hyvä olla mukana edustus oppilashuollon palveluista. Yhteisöllisen oppilashuollon asioissa tehdään yhteistyötä esim. muiden lasten ja nuorten palvelujen ammattilaisten, sekä koulun johtoryhmän, kehittämistiimien, oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen, seurakunnan, poliisin, järjestöjen ym. kanssa. Myös oppilaat ja vanhemmat on tärkeää ottaa säännöllisesti mukaan pohtimaan kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

Seminaarin koulukohtainen oppilashuoltoryhmän kokoonpano lv. 2018–2019 ja sen työsuunnitelma:

Kokoonpano 2018 – 2019

PERUSRYHMÄ

 pj. rehtori

 Suunnitteluryhmä kokonaisuudessaan (8 + rehtorit)

 Kouluohjaajien edustaja, (Riikka Nikupaavo)

 Pedagoginen tukihenkilö, yhteisöllinen oppilashuolto (Piritta Laiho/Anna Kilpinen)

LAAJENNETTURYHMÄ

 Terveydenhoitaja

 Oppilashuollon psykologi

 Laaja-alainen erityisopettaja

 Muun henkilökunnan jäsen

 Huoltajat (osallistetaan)

 Oppilaat (osallistetaan)

 Muut yhteistyötahot

Koulukohtaisen ohr:n tehtävät ja tavoitteet:

Edistää

 Oppimista

o Koulu kaikille – ajatuksemme mahdollistaa koulumme erilaisille oppijoille turvallisen, oppilaiden etua ajattelevan, suvaitsevan, modernin ja pedagogisesti monipuolisen oppimisympäristön.

 Hyvinvointia

o koulumme toinen kivijalka on terve ja kannustava ilmapiiri. Vaalimme hyväntuulista, ystävällistä käytöstä sekä henkilökunnan että oppilaiden osalta.

 Terveyttä

o Irja, Elisa

 Sosiaalista vastuullisuutta

o tuemme oppilaitamme aktiiviseen ja positiiviseen koulunkäyntiin.

 Vuorovaikutusta ja osallisuutta

o hyvän ilmapiirin avulla vaikutamme positiivisesti vuorovaikutukseen ja kannustamme osallisuuteen.

 Opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyttä

o Toimimme yhteistyössä kiinteistön omistajan (SYK) kanssa. Koulun edustus on monipuolisissa työryhmissä; sisäilma-, ohjaus- sekä kiinteistönhoitotyöryhmissä.

Seminaarin koulu, Lukuvuosi 2018- 2019

KOULU KAIKILLE, kouluyhteisön osallistaminen. Yhteisöllinen OHR- toiminta

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja huoltajien tietoista sitoutumista ja tavoitteellista yhdessä toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus ymmärretään tasavertaiseksi, kunnioittavaksi vuorovaikutukseksi, jossa lapsi tulee kuulluksi ja jossa huoltajan ja henkilöstön asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät.

Huoltajat ja henkilöstö ovat tasavertaisia, toisiaan kunnioittavia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Huoltajilla on kokonaisvastuu, tieto lapsen elämästä kokonaisuutena, tieto perheen arvoista ja tavoista.

Määritelmä:

Henkilöstön vastuulla on lapsen opetuksen ja kasvatuksen järjestäminen koulussa, tieto lapsen oppimisvalmiuksista, sosiaalisista taidoista, ryhmässä toimimisesta ja lapsen työskentelytaidoista.

Kasvatuskumppanuus on jaettu kasvatustehtävä, johon kuuluu kaikki lapsen kasvussa ja kehityksessä mukana olevat ihmiset. Kasvatuskumppanuudessa huoltajan, lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen kulmakivinä ovat keskinäinen kuuntelu, kunnioitus, luottamus ja dialogi.

Kodin ja koulun yhteistyö (OPS 2016)

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä

Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.

Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa

Yhteiset toimintatapamme:

ELOKUU

• YS- aikauudistukset käyttöön. Tiimien jäsentäytyminen. Lukuvuoden toiminnan suunnittelu ja tavoitteet.

• TAPAHTUMAKALENTERI (Sury) koulun nettisivuille; ”Tapahtuu Seminaarin koululla”.

• Soitetaan uuden oppilaan kotiin ennen koulun alkua, millä mielellä kouluun.

• Tarvittaessa soitetaan kesän jälkeen kotiin, miten kesä on mennyt.

• Tutustumispäivä on järjestetty jo toukokuussa ja siirtopalaverit pidetty ennen kuin koulu alkaa.

• Aloituskeskustelu; kohtaamme lapsen huoltajat kiireettömästi ja kuunnellen. Aloituskeskustelu pidetään ensimmäisen vuosiluokan alettua, opettajan vaihtuessa tai lapsen siirtopalaverissa sovittuna ajankohtana.

• Mikäli lapsella hoidollisia erityistarpeita, terveydenhoitaja sopii vanhempien kanssa tapaamisen ensimmäisellä kouluviikolla. Tapaamisessa on mukana lapsi, vanhemmat ja lapsen kanssa työskentelevät aikuiset. Mikäli opetuksesta vastaa useampi opettaja huolehditaan tiedonkulusta. Diabeetikon ja epileptikon kohdalla on tärkeää, että liikunnasta vastaava opettaja on mukana. Asiat kirjataan suunnitelmalomakkeelle. Mikäli lapsi aloittaa koulun kesken kouluvuoden, samanlainen tapaaminen pidetään mahdollisimman pian.

• Kouluvuoden suunnittelu; opettajan ja kouluohjaajien yhteinen suunnittelu on arjen sujumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lähitiimin merkitys; myös viikoittainen suunnittelu on edellytys pedagogiselle toiminnalle.

• Kouluvuoden alussa keskitytään luokan sisäiseen ryhmäytymiseen ja tehdään konkreettinen suunnitelma miten toteutetaan luokkatason yhteisöllisyyttä esim. kummiluokat, kaveriluokat jne. Luokkatasoyhteistyö lähtee hyvin käyntiin valinnaisaineiden kautta, jotka toteutetaan luokkatason yhteistyönä.

• Muuta yhteisöllisyyttä laajemminkin; rakennuksen oma aamunavaus, käytävän yhteisöllisyys

• Verso- toiminnan tiedottaminen huoltajille; miten meidän koulussa toimitaan (Verso-vastaavat) + Verso -info  2x syksy ja 2 x kevät

• Oppilastiimien käynnistäminen jokaisessa luokassa on olennainen osa koulumme yhteisöllisyyttä.

SYYSKUU

• Vanhempainillat; koulun yhteiset ja luokan omat. Millaisia iltoja järjestämme, jotta kohtaamme vanhemmat? Ehdotus: opettaja järjestää yhden, huoltajat järjestävät toisen ja lapset järjestävät kolmannen luokan yhteisen illan lukuvuoden ajalle.

• Opettajan järjestämä vanhempainilta à päätavoite: vertaistuki, yhteisöllisyys, kysytään vanhemmilta mitä asioita käsitellään, luokan rakenteen selkeyttäminen, yhteiset ryhmän pelisäännöt, suunnitelma kouluvuodelle, tavoite koko ryhmälle, ops:n tavoitteet ja arvioinnit.

• Laaja-alaiset erityisopettajat esittelevät vanhemmille pääkohdat tuen tarjottimesta, ohr-käytänteestä, suoritettavien testien tekemisestä ja tiedottamisesta koteihin vai voisiko olla

o Laaja-alaisten erityisopettajien avoimet ovet syksyllä

o oppimissuunnitelmat

o HOJKS:t; lapsi keskustelussa mukana, vanhempien kuulluksi tuleminen

o Lapsen arvioinnin välietapit; riittääkö vai tarvitaanko lisää?

o Vanhempien osallisuus lapsen tuen tarpeista ja toteutuksesta

o Kodin ja koulun päivä - Miten tämä voitaisiin huomioida oko koulun tasolla? Yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa!

o yhteisöllisyys, lämminhenkisyys vaikka onkin iso koulu

LOKAKUU

• oppimissuunnitelmat ja Hojks:t tehtynä lokakuun loppuun mennessä

• Tuen tarpeen päivitykset

• Itsearviointi 2x vuodessa

MARRASKUU

• arviointikeskustelut alkavat, käytetään kasvun keskustelulomaketta, lomakkeeseen lisäys kiusaamisesta

• Joulutori

• Esim. ”avoimet ovet” –teemapäivä vanhemmille, isovanhemmille, kummeille

JOULUKUU

• Suomi 101-vuotta -itsenäisyysjuhlat

• Oppilaskunnan järjestämä jouludisco

• Joulujuhlat sekä joululaulujen yhteislaulutilaisuus

• arviointi

TAMMIKUU

• Arviointikeskustelut tulee olla pidetty

HELMIKUU

• ystävänpäivä, oppilaskunta

• vanhempainyhdistyksen ulkotapahtuma

MAALISKUU

Teemavanhempainilta yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa, esim. some , kouluyhteisömme hyvinvointi à miten lasten ja huoltajien mielipiteet /ajatukset esille? Voisiko olla jonkun luokkatasotiimin vastuulla järjestää vanhempainyhdistyksen kanssa?

HUHTIKUU

• oppilasarviointi

• miten yhteisömme voi? –arviointi à lasten ja huoltajien kuuleminen, palaute koululle àToimintamme kehittäminen palautteen myötä

TOUKOKUU

• oppilasarviointi

• kauden arviointi, miten olemme onnistuneet koulumme arvojen tavoitteissa

• tiimiarviointi

Työhyvinvointi; ”Hyvä me!”

• Aamupalat 1x kk

• Tapahtumat, tempaukset

• Viikkoarvonta

• Perjantailenkki, kuntosali, säbäpelit ym. liikunnallinen yhdessä tekeminen

• Sekohekoku:n toiminta

o - teatteri, Seminaarin koulu –tuotteet

o Ym. ym

3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä (yhteistyötaho, yhteistyön muoto, mahdolliset tavoitteet)

”Koulu – matkalla kasvuyhteisöksi”- ja ”Yksintekemisen aika on ohi” –ajattelumme mukaisesti koulun on hyvä etsiä yhteisöllistä oppilashuoltoa tukevat kumppanit esim. muilta kaupungin palvelualueilta, kolmannelta sektorilta, vanhempainyhdistyksistä ym. ja sopia lukuvuosittain yhteistyöstä oppilaiden hyväksi ja koulun yhteisöllisyyden tueksi.

Seminaarin koulun yhteistyökumppaneita kehitettäessä yhteisöllisen ohr:n alaisia asioita:

 Tmi Martti Salonen (2016):

Sopimuksen mukaan Seminaarin koulu ostaa ostopalveluna Tmi Martti Saloselta kohdennettua hyvinvointitoimintaa liittyen yksittäisiin oppilaisiin ja perheisiin. Kyseessä on konkreettista toimintaa oppilaan, kodin ja koulun välillä oppimisen ja koulunkäynnin merkityksen ja arvostuksen korostamiseksi ja oppilaan tukemiseksi aktiiviseen ja positiiviseen koulunkäyntiin. Ulkopuolinen rahoitus vuoden 2015 loppuun.

 Lasten liikunnan tuki:

Liikkuva koulu – hankke jatkuu koulullamme..

 Vanhempain yhdistys:

Yhdistys järjestää monipuolisia tapahtumia oppilaidemme koulunkäynnin, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tukemiseksi. Esimerkkeinä mm. liikenneturvallisuuskampanja, Omin voimin-kouluun kampanja palkintoineen, joulutori ja talvitapahtuma. Lisäksi yhdistys tukee koulua lahjoituksin, mm. stipendit ja 6. luokkien ruusut.

 Seurakunta:

Teemme yhteistyötä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanssa esim. leirikoulutoimintaa Syöksynsuun leirikeskuksessa ja aamunavauksia 4 x vuodessa.

 Arx:

Arx järjestää koulullamme sekä Sirkuskerhon että visuaalisen taiteen kerhon viikottain.

Koulumme osallistuu Arx:n kulttuuripolkutoimintaan.

 Hämeenlinnan seudun Setlementti ry:

Yhdistys järjestää Valmo-luokan oppilaille läksykerhoa viikoittain. Kerhoa pitävät yhdistyksen koulutetut, vapaaehtoiset työntekijät.

 Ap/Ip-toiminta

Oppilaidemme koulun jälkeistä hyvinvointia tukevat Ap/Ip-toimijat: 4H, Lasten Liikunnan tuki, Vammaispalvelu ja ruotsinkielinen ap/ip.

 Lisäksi muita, epäsäännöllisiä yhteistyökumppaneita kuten urheiluseurat, toiset koulut ja oppilaitokset sekä ystävyyskoulumme Cellessä, Saksassa.

3.5. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.

Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä.

Erityisen tärkeää on ohjaus nuorille, joilla on oppilashuollollisten tukitoimien tarvetta. Tuen tarve voi vaikuttaa jatko-opintojen valintaan ja nivelvaiheen siirtymän onnistumiseen.

Hämeenlinnassa on oppilaanohjauksen tueksi laadittu materiaalisalkku kouluille: ”KOULU – MATKALLA KASVUYHTEISÖKSI, oppilaanohjaussuunnitelman laatiminen”. Ohjaussuunnitelmaan liittyvät myös opo-hankkeessa tehdyt ”Hämeenlinnan oppilaanohjauksen teesit”, jotka on toimitettu kouluille.

3.6. Yhteistyö ja käytänteet koulun ja kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tulee tehdä kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).

Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein valvontasuunnitelman mukaisesti. Rehtori ja terveydenhoitaja kutsuvat koolle sovitut tahot, jotka suorittavat yhteistyössä kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksen. Tarkastuksessa ovat mukana rehtorin ja terveydenhoitajan lisäksi ainakin terveystarkastaja, työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön omistajan edustaja/isännöitsijä, oppilasedustaja ja henkilöstön edustaja. Koulusihteeri tekee kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksesta muistion.

Ennen tätä tarkastusta, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä (tai yhdessä sovitulla kokoonpanolla, mukaan lukien oppilasedustaja) käydään Terveyttä edistävän koulun tarkistuslista läpi. Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastustilanteessa tarkastus tehdään tämän ennakkoon täytetyn tarkistuslistan pohjalta.

Tarkastusmenettelyistä ja aikatauluista sekä puutteiden seuraamismenettelystä sovitaan monialaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelman ja paikallisen opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tarkastuksissa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Seuranta on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. (Kirjataan mahdollinen todettu puute sekä taho, joka hoitaa asian kuntoon ja aikataulu asian hoitamiseen.)

Tarkastuksen tuloksista ja niiden pohjalta käynnistettävistä toimenpiteistä tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille. Tehty tarkastus on tarkoituksenmukaista kuvata myös koulun vuosi- tai toimintakertomuksessa.

3.7. Sisäilman laatu tai kouluympäristön terveellisyys

Jos oppilas oireilee tai sairastaa siten, että huoltajilla tai hoitavalla taholla herää epäily koulun sisäilmasta tai kouluympäristöstä oireiden aiheuttajana, huoltaja tiedottaa tästä kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhoitaja vie epäilyn rehtorille, jonka tehtävänä on käynnistää viranomaisyhteistyö ja vaadittavat selvitykset.

3.8. Järjestyssäännöt

Jokaisella koululla tulee olla järjestyssäännöt. Niiden luomiseen ja päivittämiseen otetaan oppilaat ja huoltajat tiiviisti mukaan.

Järjestyssääntöjen laadinnassa ja päivittämisessä noudatetaan Opetushallituksen vuonna 2016 antamia ohjeita:

http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

Seminaarin koulun järjestys- ja välituntisäännöt:

KOULUN SÄÄNNÖT

1. Tervehdin ja kohtelen kaikkia ystävällisesti ja tasapuolisesti sekä käytän asiallista kieltä.

2. En kiusaa ketään koulussa enkä koulumatkalla. * Ilmoitan kiusaamisesta viivyttelemättä aikuiselle.

3. Koulupäivän alkaessa tulen sisälle vasta kellon soitua.

4. Tulen oppitunneille ajoissa, kotitehtävät tehtyinä, opiskeluvälineet ja –varusteet mukana.

5. Huolehdin omista ja yhteisistä tavaroista enkä vahingoita tai hävitä toisten omaisuutta.

6. Olen velvollinen korvaamaan tahallisesti aiheuttamani vahingon.

7. Annan kaikille työrauhan.

8. Liikun ja puhun sisätiloissa rauhallisesti. Käytän päähinettä vain ulkona.

9. Käytän matkapuhelinta tai muuta elektronista laitetta oppimistarkoituksessa vain opettajan luvalla ja valvonnassa. * Matkapuhelin tai vastaava on omalla vastuullani koulupäivän aikana.

10. Noudatan ruokalassa hyviä käytös – ja pöytätapoja.

11. Tottelen kaikkia koulun aikuisia ja suhtaudun asiallisesti saamiini ohjeisiin.

12.Pukeudun kouluun sään mukaisesti. * Pipo päässä pakkasella!

13.Poistun koulupäivän päätyttyä koulun alueelta. * Koulupäivän aikana voin poistua koulun alueelta vain erityisluvalla.

14.Koulumatka on osa koulupäivää ja silloin noudatan liikennesääntöjä sekä hyviä tapoja. Pyöräillessä käytän kypärää.

15. Ilmoitan aina tapaturmasta viivyttelemättä aikuiselle.

 

3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (Pol35 §). Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus, sekä pyydetyt ja myönnetyt poissaolot. Poissaolojen ilmoittamiseen ja seurantaan käytetään ensisijaisesti Wilma-järjestelmää.

Oppilaan vanhempien tulee ilmoittaa luokanopettajalle tai -valvojalle oppilaan sairauteen liittyvästä poissaolosta mahdollisimman pian. Hyvä tapa on tehdä ilmoitus samana aamuna. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on opettajan tai luokanvalvojan tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä.

Jos oppilaan yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, opettajan tai luokanvalvojan on keskusteltava asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Luokanopettajalla ja -valvojalla on velvollisuus sopia yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujan kanssa ryhmän koollekutsumisesta, jos oppilaan luvattomat poissaolot tai jatkuvat yksittäiset poissaolot jatkuvat, eikä asian käsittely oppilaan vanhempien kanssa tuota tulosta.

Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää viiteen päivään asti oppilaan opettaja tai luokanvalvoja. Pidemmistä poissaoloista päättää rehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen tulee liittää oppilaan opettajan tai luokanvalvojan lausunto. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä riittävän ajoissa. Huoltajien tulee varmistaa, että oppilas huolehtii koulutehtävänsä poissaoloajaltaan.

Poissaoloihin puuttuminen

Selvittämättömiin poissaoloihin puututaan heti. Jos selvittämättömiä poissaoloja on kaksi päivää tai 12 h, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja vanhempien kanssa. Tarvittavat tukitoimet aloitetaan välittömästi. Tarvittaessa opettaja huolehtii yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen järjestämisestä.

Jos selvitettyjä poissaoloja on toistuvasti, myös silloin luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Joskus terveydellisten syiden takaa voi löytyä myös muita syitä. Tarvittaessa perhettä ohjataan kouluterveydenhuoltoon, tai kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä.

Jos oppilaan koulunkäynti vaarantuu luvattomien poissaolojen takia, eikä tukitoimista ei ole ollut apua, yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tarvetta.

3.10. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Järjestyssääntöjen noudattamisella, sekä yleisestä kouluarjen turvallisuudesta huolehtimisella on suuri merkitys tapaturmien ehkäisyssä.

Seminaarin koulun toimintatavat tapaturmien ehkäisyssä:

Tapaturmien ehkäiseminen

Seminaarin koululla toimitaan koulun järjestyssääntöjen mukaisesti.

Koulun piha-alue on rauhoitettu moottoriajoneuvoilta, polkupyörille on osoitettu oma paikka. Piha-alue on jaettu sektoreihin joilla on oma välituntivalvoja. Talvella tietyt alueet pihalla hiekoitetaan esim. portaat.

Portaissa ja portaikoissa on oikeanpuoleinen liikenne.

Teknisentyön tunneilla oppilailla on tarvittaessa käytössä suojalasit ja kuulosuojaimet, näiden käyttöä valvoo opettaja.

Ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Ensiavun antaminen kuuluu koko koulun henkilökunnalle. Koululla on 25 kiinteää ensiapukaappia. Niiden sijainnit on merkitty valkoisella ristillä, vihreälle pohjalle. Lisäksi koululla on 3 ensiapureppua mukaan otettavaksi retkille ja liikuntatapahtumiin sekä yksi matkalaukkumallinen ensiapulaukku mukaan luokkaretkille.

Välitön ensiapu annetaan koulunhenkilökunnan tai kouluterveydenhoitajan toimesta. Tapaturman vaatiessa jatkohoitoa hakeudutaan julkiselle sektorille (KHKS yhteispäivystys). Oppilaan kuljetuksesta vastaa huoltaja (lukuun ottamatta ambulanssia vaativa tapaturma). Jos huoltajaa ei saada kiinni, oppilaan kanssa jatkohoitopaikkaan lähtee kouluohjaaja.

Tapaturmailmoituksen täyttää se joka tapaturmatilanteen näkee ja asiaan ensimmäisenä puuttuu.

Terveydenhoitajat antavat tarvittaessa ja paikalla ollessaan koulupäivän ja -matkojen aikana tapahtuneiden tapaturmien ensiavun, mutta kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee antaa ensiapua taitojensa mukaan. Terveydenhoitaja huolehtii, että koulun ensiapukaapissa on tarvittava varustus. Terveydenhoitaja tilaa ja tarvikkeet ja täyttää ensiapukaapit. Terveydenhoitaja tilaa myös kylmäpussit liikunnanopettajille mahdollisten tunneilla tapahtuvien tapaturmien ensiapuun. Terveydenhoitaja huolehtii teknisen/kemian työn luokissa olevat ensiaputarvikkeet, mm silmähuuhdepullot. Lasku ensiaputarvikkeista menee koululle.

Hämeenlinnan kaupungilla on vakuutusyhtiönä on ollut 1.1.2013 lähtien Fennia. 2012 tai sitä ennen tapahtuneiden koulutapaturmien kulut hoidetaan sen aikaisissa vakuutusyhtiöissä. Jos koulutapaturma sattuu mopolla/skootterilla ajaessa, ensisijainen vakuutus on mopon/skootterin oma liikennevakuutus. Jos liikennevakuutus ei korvaa jotain, niin käsittely siirtyy vasta tämän jälkeen vasta tapaturmavakuutuksen piiriin.

Tapaturman sattuessa on opettajan tai muun koulun edustajan aina muistettava täyttää ja allekirjoittaa oppilaasta tapaturmailmoituslomake (liite), joka toimitetaan viipymättä sähköpostilla sari.oksanen@hameenlinna.fi tai osoitteeseen:

Hämeenlinnan kaupunki

Lasten ja nuorten palvelut

Sari Oksanen

PL 84 / Raatihuoneenkatu 9, 4. krs

13101 Hämeenlinna

Tapaturmailmoitus on syytä täyttää tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan. Tapaturmailmoituksen luontevin täyttäjä on se koulun henkilökuntaan kuuluva, joka tapahtuman hetkellä paikalla. Usein tämä on opettaja – vaikka terveydenhoitaja tulisikin paikalle antamaan ensiavun.

Tapaturman sattuessa ja hakeuduttaessa hoitoon julkiselle sektorille (terveyskeskus tai keskussairaala) oppilaan kuljetuksen huolehtii huoltaja. (Lukuun ottamatta ambulanssia vaativaa tilannetta.) Mikäli tapaturman kohteeksi joutuneen oppilaan huoltajalle aiheutuu kustannuksia tapaturmasta johtuneista, vamman tilan vaatimista välttämättömistä ja välittömistä kuljetus- ja hoitokuluista, huoltaja hakee niitä Fennialta itse:

• täyttämällä verkossa korvaushakemuksen, johon hän täyttää vakuutusnumeron ja käsittelytunnuksen

• lomaketta täyttäessä kaupungin vakuutuksen numero tulee laittaa muodossa 420 -8165570 ja käsittelytunnus muodossa 1xxxxxxxY

• tai soittamalla Fennian puhelinkorvauspalveluun 010 503 020 kello 8-18

Huoltaja maksaa ensin kulut itse ja hakee kuluja vasta tämän jälkeen Fennialta.

Kuluja voi hakea sen jälkeen, kun kaupunki on tehnyt lapsen koulutapaturmasta tapaturmailmoituksen Fennialle ja tapaturmalle on luotu käsittelytunnus. Fennia toimittaa käsittelytunnuksen huoltajalle tekstiviestillä.

Jos oppilaan koulutapaturma on sattunut koulumatkalla tai vaatii hoitoa vasta koulupäivän jälkeen, niin asiasta on tiedotettava mahdollisimman pian koulua.

Henkilöstöpalvelujen ohjeistuksen mukaisesti rehtorin tulee huolehtia siitä, että koulussa on ainakin yksi ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö. Lisäksi rehtorin tulee pitää yllä tiedostoa ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä sekä tiedottaa siitä henkilöstölle.

3.11. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Koska nuori viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee.

Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimintaan. Jos nuoresta on huolta, on hyvä ottaa puheeksi myös mahdolliset päihteet ja ohjata oppilashuollon palveluihin tai muihin tukipalveluihin.

3.12. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrä vaihtelee koulun koon ja alueellisen sijainnin mukaan. Koulun tulee tehdä suunnitelma koulukuljetusten odotusaikojen valvontaa, toimintaa ja turvallisuutta koskien.

Seminaarin koulu:

Koulumme kuljetusoppilaat käyttävät koulumatkoillaan taksia ja / tai linja-autoa opetuspalveluiden hallinnosta saamansa kuljetuspäätöksen mukaisesti. Koulussamme kuljetusoppilaiden odotustunnit hoidetaan valvotusti. Odotustunti on pääsääntöisesti oppilaan omassa luokassa tai muussa sovitussa tilassa. Odotustuntia valvoo opettaja tai kouluohjaaja. Taksioppilaiden siirtyminen takseista ja takseihin tapahtuu pääsääntöisesti kouluohjaajan valvonnassa.

3.13. Tasa-arvosuunnitelma ja toimenpiteet syksyn 2016 oppilaskyselyjen jäljiltä

¬¬¬¬¬¬¬¬Seminaarin koulu: Selvitys Seminaarin koulun tilanteesta

Seminaarin koulussa toimii luokat 1-6. Koulussamme on sekä yleisopetuksen oppilaita, että useita erityisopetuksen ryhmiä. Lisäksi koulussamme toimii valmistavan opetuksen luokkia.

Oppilasmäärä koulussamme on n. 750. Seminaarin koulussa oppilaat opiskelevat tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Seminaarin koululla on käytössä Verso-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Käytössämme on myös KiVa-ohjelman materiaalia, joiden sisällöissä on tasa-arvoperusteista kasvatusmateriaalia.

Koulun opetussuunnitelmassa on annettu oppilaitoksen turvallisuuteen liittyviä ohjeita ja toimintamalli mahdollisia väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätapauksia varten.

Seminaarin koulun oppilaiden vastausten perusteella tasa-arvotilannetta kartoitettaessa esiin nousivat seuraavat seikat:

• Oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi koulussa ja voivat kääntyä aikuisen puoleen ongelmia kohdatessaan.

• Suurin osa oli sitä mieltä, että tyttöjä ja poikia kohdellaan tasapuolisesti.

• Oppilaat kokivat, että kaikkia kannustetaan sukupuolesta riippumatta, mutta joissain tilanteissa koetaan, että tyttöjen mielipiteitä kuunnellaan enemmän.

Pohdinnoissa tuli esiin myös, että

• pojille suututaan helpommin, mutta he saavat enemmän myös puheenvuoroja.

• Kukaan ei kerro kokeneensa seksuaalista häirintää koulussamme.

Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi

Opetuksen järjestäminen

Seminaarin koulussa kaikki oppilaat pääsevät lähikouluunsa. Lisäksi kouluumme tulee oppilaita myös kauempaa mm. Erityisopetuksen päätöksen ja kielipainotuksen perusteella. Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin.

Valinnaisaineissa pyritään opetusryhmät järjestämään siten, että mahdollisimman moni oppilaan 1-3 mieluisimmasta toiveista toteutuisi.

Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänet ohjataan tutkimuksiin ja hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta. Näissä tapauksissa käytetään yksilökohtaista harkintaa.

Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

Maahanmuuttajataustaisille oppilaille annetaan mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetusta, jotta oma kulttuuriperintö ja äidinkieli säilyisivät. Maahanmuuttajaoppilaille annetaan tarvittaessa suomen kielen tukiopetusta. Opetus tapahtuu yleisopetuksen ryhmissä valmistavan opetuksen jälkeen. Myös muita vähemmistöryhmiin kuuluvia oppilaita opetetaan koulun yleisopetuksen ryhmien mukana.

Elämänkatsomus ja vakaumus

Uskonnollinen tasa-arvo toteutuu siten, että uskonnon- tai elämänkatsomustiedon opetusta annetaan perusopetuslain määräämällä tavalla.

Seksuaalinen suuntautuminen

Koulussamme rakennetaan hyväksyvää ja sallivaa ilmapiiriä suunnitelmallisesti. Oppilaat ja henkilökunta ottavat toiminnassaan huomioon seksuaalisen moninaisuuden. Tästä keskustellaan oppitunneilla osana opetussuunnitelmaa ja opetusta.

Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden, etenkin terveystiedon tunneilla, käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida.

Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen.

Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään syvällisesti läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.

Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin

Kaikkien Seminaarin koulussa työskentelevien ja opiskelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa häirintää ei suvaita. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puututaan. Jos oppilas on joutunut sukupuolisen häirinnän kohteeksi, ilmoittaa hän asiasta omalle luokanopettajalle, rehtorille tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.

Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti asiaa selvitettäessä. Vakavimmat tapaukset, myös netissä tapahtuvat ovat rikoksia ja niiden selvittely kuuluu poliisille. Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille.

Toimenpiteet:

• Tasa-arvokyselyn tulokset on käsitelty oppilaskunnan hallituksessa

• Tuloksista laaditaan yhteenveto koko henkilökunnan tietoisuuteen (sähköisenä pilvessä)

• Koulumme info-tv:seen laitetaan näkyville koulumme linja siitä, että kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisesti ja viittaus tasa-arvosuunnitelmaan.

• Tasa-arvosuunnitelmaan kirjataan asioita, joita kullakin luokka-asteella tulee erityisesti huomioida esim. 1.-2.lk tasapuolisesti puheenvuoroja, vastuutehtäviä ym. 3.-4. lk luokan säännöissä, eriyttämisessä. vaikuttamismahdollisuuksissa ym. Tasapuolinen kohtelu 5.-6.lk kielenkäyttö ja suhtautuminen esim. Taito- ja taideaineissa ym.

• Luokissa keskustellaan aiheesta tarvittaessa, tasa-arvoon liittyvistä käsitteistä ym.

¬¬¬

3.14. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista

Seminaarin koulun painopisteet lv. 2016-2017 oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä viestintämuodot oppilaille ja perheille:

Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisenä tehtävänä on luoda ja ylläpitää turvallinen koulu ja koulunkäynnin arki jokaiselle oppilaalle ja koulussa työskentelevälle.

Vertaissovittelu eli Verso-toiminta

Vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen perustuva yhteisöllinen menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.

Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat itse esittää kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksia ja pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan.

Verso

Lastentalon arjessa käytetään vertaissovittelun keinoja ja Kiva-koulusta tutuksi tulleet toimintaperiaatteet koskevat myös Lastentaloa. Oppilaskuntatoimintaa harjoitellaan yhdestä luokanopettajasta ja neljästä vastuuoppilaasta koostuvalla Lastentalon oppilaskunnan hallituksella, joka vierailee pääkoulun oppilaskunnan kokouksissa kerran lukukauden aikana. Tämä ryhmä on mukana suunnittelemassa Lastentalon arkea ja juhlaa ja heidän terveisensä viedään myös Talotiimin kokouksiin, joissa on edustaja koulusta, päiväkodista ja neuvolasta.

Oppilaskunta suunnittelee ja ideoi asioita, jotka lisäävät kouluviihtyvyyttä ja oppilaiden yhteisöllisyyttä. Näitä voivat olla pienet koulun arkeen liittyvät asiat, sekä koko oppilaskuntaa koskevat yhteiset tapahtumat. Joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimoilta toiminnassa ja tapahtumissa on usein mukana myös esikoululaisia.

Versoryhmän toimintaan osallistuville opettajille varataan resurssia toimintaansa niin, että heiltä huojennetaan osa välituntivalvonnoista. Verso-ryhmässä on kahdeksan vastuuopettajaa ja Kiva-koulusta tutuksi tulleesta toimintatavan ryhmässä kolme vastuuopettajaa. Opettajia ja sovittelijaoppilaita koulutetaan tarvittaessa asiaan.

VerSo on vertaissovitteluohjelma, jossa nk. VerSo-oppilaat auttavat sovittelemaan koulutovereidensa välisiä riitoja ja kahnauksia. VerSo-oppilaat ovat viidennen ja kuudennen luokan oppilaita ja heidät koulutettu tehtävään. Kun asia sovitellaan VerSossa, sitä eivät siis ole selvittelemässä ohjaajat, opettajat tai muut koulun aikuiset, vaan oppilaat käyvät asian keskenään läpi ja miettivät, miten riita voidaan ratkaista. VerSoon viedyistä asioista ei ilmoiteta oppilaiden koteihin, vaan asia selvitetään ja sovitaan koulupäivän aikana VerSo-oppilaiden avulla. Käytännön järjestelyistä vastaavat koulun VerSo-opettajat, jotka ovat tarvittaessa myös oppilaiden tukena sovittelutilanteissa.

VerSoon voi viedä yksittäisiä riitoja, kiusantekoja, nimittelyitä, härnäämistä ym. lievää riitaa. Pitkäaikaiset, jatkuvat kiusaamistapaukset ja vakavat väkivallanteot eivät kuulu VerSon käsiteltäviksi.

Pitkäaikaiset ja jatkuvat kiusaamistapaukset käsitellään koulumme KiVa-toiminnan kaltaisessa tiimissä. Jos epäillään kiusaamista, opettaja ottaa yhteyttä koulumme tiimiin täyttämällä selvityslomakkeen. Huoli kiusaamisesta voi tulla myös huoltajalta, jolloin opettaja täyttää myös selvityslomakkeen. Tiimi tutustuu tapaukseen lomakkeen perusteella, määrittelee tilanteen ja tekee suunnitelman jatkotoimenpiteistä.

Seuraavaksi tiimi tapaa kiusaamisen osalliset mahdollisimman pian, ensin tavataan kiusattu ja sen jälkeen kiusaaja(t). Kiusaajan kanssa käytävän keskustelun tärkein tavoite on tehdä oppilaalle selväksi, että tapahtunut kiusaaminen on tiedossa, sitä ei koulussa hyväksytä ja sen on loputtava välittömästi. Toiseksi oppilaan tulee sitoutua muuttamaan toimintaansa. Sekä kiusatun, että kiusaajien kotiin lähtee oppilaan mukana tieto tapaamisesta. Tapaamisessa sovitaan yhdessä seuranta-aika ja seuraava kokoontuminen. Tarvittaessa pidetään ryhmäkeskusteluja ja tavataan opettajaa. Seurantakokoontumisia on niin kauan, että kiusaaminen loppuu. Yleensä ei tarvita kuin yksi seurantakokoontuminen.

Tukioppilaat

Koulun tukioppilaat on aktiivisesti toisia oppilaita tukeva joukko tukioppilaaksi koulutettuja henkilöitä. Oppilaita ohjataan kääntymään tukioppilaiden puoleen kaikissa kouluun liittyvissä, oppilasta askarruttavissa, asioissa. Tukioppilaat välittävät tarvittaessa viestin opettajakunnalle. Tukioppilaat järjestävät esimerkiksi luokka- ja kouluhenkeä kehittämiä tapahtumia ja teemapäiviä.

Oppilaskunta

Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on ohjata oppilaita keskinäiseen yhteistyöhön, lisätä oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Hämeenlinnan kaikissa kouluissa toimii oppilaskunta, jonka järjestäytyneestä toiminnasta vastaa oppilaskuntaa ohjaava opettaja.

Koulujen oppilaskuntien jäseniä ovat kaikki kyseisen koulun oppilaat. Oppilaskunnan toimintaa johtaa hallitus tms., johon on valittu luokkien oppilasedustajat.

Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on pitää yllä yhteyksiä oppilaisiin, opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan sekä tarpeen mukaan vanhempainyhdistykseen, nuorten vaikuttajaryhmiin, Lasten ja nuorten foorumiin ja lautakuntiin. Oppilaskunnan toiminta kouluissa vaihtelee mm. koulun koosta ja oppilaiden iästä riippuen. Aloitteiden käsittelyssä voidaan käyttää jatkuvan vaikuttamisen mallia, jossa kuka tahansa kouluyhteisön jäsen voi seurata aloitteen käsittelyä.

Seminaarin koulun oppilaskunnan hallitus kokoontuu 2-4 kertaa kuukaudessa kahden toiminnasta vastaavan opettajan ohjaamana. Toiminta kuvataan tarkemmin ToKessa.

Koulumme oppilaita ohjataan osallisuuteen sekä vaikuttamiseen oppilaskuntatoiminnan avulla. Jokainen luokka valitsee keskuudestaan luottamusoppilaan ja hänelle varajäsenen. Luottamusoppilaat kokoontuvat kerran kuussa tai tilanteen vaatiessa useammin. Kokouksissa (oppilaskunnan hallitus) opetellaan kokouskäytänteitä, aloitteiden laadintaa sekä erilaisia vaikuttamistapoja.

Luottamusoppilaiden tehtäviä ovat mm:

-olla mukana päättämässä koulun yhteisistä asioista

-touteuttaa omia ja luokan ajatuksia sekä ehdotuksia

-vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin

-järjestää erilaisia tapahtumia.

Tänä vuonna oppilaskunnan hallitusta on vetämässä kolme opettajaa, Mira Parikka, Hanne Blomberg ja Tuulia Väisänen. Välillä 1.-3.luokat pitävät omat kokoontumiset ja pohtivat pienemmille oppilaille kuuluvia asioita ja samaan aikaan 4.-6.luokat pohtivat isompien oppilaiden juttuja. Toisinaan taas pidetään kaikkien luottamusoppilaiden yhteinen kokous.

Oppilastiimit ja Oppilasagentti-toiminta

Oppilaskunnan ohella oppilaiden omaa osallisuutta ja vaikuttamista korostetaan luokkakohtaisissa oppilastiimeissä sekä Oppilasagentti-toiminnassa. Oppilastiimit muodostuvat luokka- tai luokkatasoyhteisön sisällä, ja niille määritellään oppilaiden ja opettajien kesken erilaisia koulun arjen tehtäviä. Oppilasagentti-toiminnassa joukko tvt-koulutettuja oppilasagentteja auttaa ja tutoroi koulun tvt-asioissa niin oppilasryhmiä kuin koulun aikuisiakin.

Malleja koulun ja kodin yhteistyöhön ja vanhemmuuden tukemiseen

Koti ja koulu ovat lapsen tärkeimmät kasvattajat - yhteistyötä niiden välillä tarvitaan. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta.

Toimivalla kodin ja koulun yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia. Se lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta. Yhteistyö antaa vanhemmille tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta, sekä niiden tukemisen mahdollisuuksista.

Kodin ja koulun yhteistyöllä on myönteinen vaikutus luokan ja koulun ilmapiiriin, ja se vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Koulun tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa, mutta myös vanhemmilla on vastuunsa yhteistyön onnistumisessa.

Vanhempainliiton nettisivuilta saa tukea kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Hyväksi koettu toimintamalli Hämeenlinnassa on esim. Iittalan Yhtenäiskoulussa kehitetty Perhekeidas-ohjelma, joka rytmittää kodin ja koulun yhteistyötä koko koulun tasolla, jokaista opettajaa ja ryhmää, sekä kaikkia vanhempia koskien.

Askelmat–ohjelma

Askelmat on portaittain etenevä ohjelma, joka on sidoksissa koulun eri vuosiluokkiin. Askelmien avulla tutustutaan uuteen yläkoulun luokkaan, ryhmäydytään ja käydään arvokeskustelua mm. päihteistä ja yhteisistä pelisäännöistä (rahankäyttö, kotiintuloajat, kotitöihin osallistuminen) yhdessä oman luokan oppilaiden ja vanhempien kanssa. Toiminta perustuu nuorten, vanhempien ja koulun yhteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisiin illanviettoihin koululla. Järjestelyvastuussa on moniammatillinen koulukohtainen Askelma-tiimi.

Nettikiusaamiseen puuttuminen

Koulukiusaaminen on saanut uusia muotoja internetin käytön yleistyttyä ja nuorten siirryttyä käyttämään nettiä aktiivisesti sekä koulussa että vapaa-ajalla, ja nuorten käyttämistä medioista internet onkin television ohella suosituin media. Lapsista ja nuorista jopa yksi neljästä on tullut kiusatuksi internetissä, ja usein nettikiusaaminen on yhteydessä kouluissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Nettikiusaamisen havaitsemisen on usein ongelmallista, sillä kiusaaminen saattaa tapahtua sivustoilla, joissa valvonta on suuresta käyttäjämäärästä johtuen minimaalista tai olematonta, ja usein ongelmatilanteiden raportoinnissa luotetaan käyttäjien omaan aktiivisuuteen. Oppilaita tuleekin rohkaista ottamaan yhteyttä luotettaviin aikuisiin nettikiusaamistilanteissa.

Nettikiusaamisen ehkäisemiseksi oppilaita tulee valistaa netin järkevästä käytöstä, lainsäädännöstä, nettikiusaamisen mahdollisista seuraamuksista sekä antaa tietoa väylistä, joiden kautta oppilas voi hakea aikuisten apua ja tukea ongelmatilanteissa. Kouluissa annettavan mediakasvatuksen tueksi on mahdollista käyttää koulujen ulkopuolisten tahojen palveluita. S

Kummioppilastoiminta

Seminaarin koulussa 1-luokkalaiset saavat kummit 5-luokkalaisista ja kummioppilastoiminta jatkuu luokkien välillä kaksi vuotta. Oma kummi tuo turvaa välitunneilla ja luokkien välillä järjestetään yhteisiä teemapäiviä ja oppitunteja.

Lastentalossa eskarilaiset saavat kummin 2-luokkalaisista ja kun Lastentalosta tullut oppilas tulee kolmannelle luokalle Seminaarin kouluun, hänellä on oma tuttu kummi viidennellä luokalla. Vierailuja Seminaarille ja päinvastoin tehdään myös 1- ja 2- luokan aikana.

Turvallinen koulu

Turvallisessa koulussa ehkäistään etukäteen vaaratilanteet koulurakennuksessa ja koulun eri toiminnoissa. Tämä edellyttää, että koulurakennukseen ja koulun eri toimintoihin (oppitunnit, välitunnit, retket, opintokäynnit, yökoulut jne.) liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. Toimintatapoja harjoitellaan etukäteen säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.

Turvallisessa koulussa on suunniteltu ja sovittu etukäteen, miten koulu takaa koulun oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön turvallisuuden, ja miten vaarat pyritään estämään ennalta. Koulussa on myös selvitetty, miten toimitaan vaaratilanteessa ja miten toimintaa voidaan jatkaa erilaisissa häiriötilanteissa. Turvallisessa koulussa on varauduttu suorittamaan sellaiset pelastustoimenpiteet, joihin koulussa omatoimisesti kyetään.

Liikenneturvallisuuden kannalta koululaisten liikennekasvatus on olennaista. Jo kouluun tutustumispäivän yhteydessä tulee korostaa koulumatkan harjoittelun tärkeyttä. Koulujen tulee ohjeistaa oppilaat huolella myös koulupäivän aikaisten siirtymien osalta. Tarkennuksia esimerkiksi polkupyörän ja pyöräilykypärän käyttöön koulumatkoilla voidaan ottaa kantaa koulujen omissa järjestyssäännöissä. Kuljetusoppilaita tulee ohjeistaa kyydin odottamisesta, linja-autoon/ taksiin nousemisesta turvallisesti, turvavyön käytöstä ja ajoneuvossa käyttäytymisestä.

3.15. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (turvallisuussuunnitelmasta)

Seminaarin koulu:

Riskit ja turvallisuus

Seminaarin koulun turvallisuuskoulutukseen on laadittu vuosikello, jossa määritellään ajankohdat riskikartoituksen ja turvallisuus- sekä pelastautumissuunnitelman sekä niiden oheismateriaalien päivittämiselle, henkilökunnan perehdyttämiselle sekä erilaisille turvallisuuteen liittyville harjoitteille ja järjestelmätestauksille. Turvallisuuskoulutuksen vuosikello on osa koulumme pelastautumissuunnitelmaa.

SEMINAARIN KOULUN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN VUOSIKELLO (tarkennetaan ToKessa)

Vuosittaiset tapahtumat

Syyslukukausi

1. Henkilökunta perehdytetään turvallisuusasioihin syyskuun loppuun mennessä.

· Turvallisuusvastaava ja luokkatasotiimien vetäjät

2. Koulun jokaiseen rakennukseen valitaan kerrosvastaavat

· Kerrosvastaavat toimivat tilojen tarkastajina poistumistilanteessa

3. Ensiapuvälineiden kunto tarkastetaan ja välineistöä täydennetään elokuun loppuun mennessä.

· Terveydenhoitajat tarkistavat kerran lukuvuodessa. Käyttäjät täydentävät EA-kaappia (tarvikkeita taukotiloissa)

4. Sisäinen palotarkastus suoritetaan syyskuun loppuun mennessä

5. Poistumisharjoitus pidetään syyskuun loppuun mennessä.

· Turvallisuusvastaava ja Sury

Kevätlukukausi

6. Pelastussuunnitelma päivitetään 11.2. mennessä

· Turvallisuusvastaava

7. Alkusammutusharjoitus pyritään järjestämään huhti/ toukokuussa (joka toinen vuosi)

· Turvallisuusvastaava

8. Poistumisharjoitus pidetään maaliskuun loppuun mennessä.

· Turvallisuusvastaava ja Sury

Kuukausittaiset tapahtumat

1. Koulun palojärjestelmän toimivuus testataan. Vastuussa kiinteistöhuolto (Are).

2. Koulun kuulutusjärjestelmä testataan. Vastuussa kiinteistöhuolto (Are).

Lisäksi

 Koulumme luokat järjestävät myös yökouluja. Pelastuslaitoksen kanssa on määritelty yöpymispaikat sekä varautuminen yllättäviin, uhkaaviin tilanteisiin. Luokkien tulee ennen yökoulun toteutumista täyttää Pelastuslaitoksen turvallisuus- ja toiminta lomake.

 Leirikoulujen suunnittelun yhteydessä on opettajan luettava Leirikouluoppaamme ja täytettävä vaaditut lomakkeet, jossa esitellään vastuut, turvallisuus ja varainhankinta.

 Koulussamme on välituntisäännöt. Valvojille on määritelty valvonta-alueet (6 aluetta). Välkkäritoimintaan koulutetut oppilaat (5. luokkalaiset) järjestävät muille oppilaille Välkkäritoimintaa.

Koululla on em. lisäksi Kriisisuunnitelma, jossa kattavasti esitellään erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin suhtautuminen.

4. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

4.1. Toiminnan rakenteet ja sisältö

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Yksilöllisen asiantuntijaryhmän koollekutsumisesta ja prosessista on olemassa kuvaus,

johon kaikkien työntekijöiden on syytä tutustua (liite).

4.2. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset määräaikaistarkastukset, joista ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri.

Laaja terveystarkastus on lakisääteinen terveystarkastus, jossa ovat aina mukana lapsi ja hänen vanhempansa sekä terveydenhoitaja ja lääkäri. Laajan terveystarkastuksen tavoitteet ovat tärkeät: vahvistaa koko perheen hyvinvointia, varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista, tarjota tukea oikeaan aikaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Laajassa terveystarkastuksessa saadaan kokonaisarvio lapsen tilanteesta.

Laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa (liite) "Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa" -lomake, joka on hyvä apuväline oppilaan moniammatilliseen auttamiseen. Lomakkeen täyttämiseen tarvitaan huoltajan suostumus. Laajan tarkastuksen yhteydessä keskustellaan lomakkeen sisällöstä ja sopimuksen mukaan tiedotetaan näistä asioista myös opettajaa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden tai sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Laaja terveystarkastus toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyössä sekä perheen että koulun työntekijöiden, terveydenhoitajan ja lääkärin, kesken. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu tarpeen mukaan terveys- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen erityisen tuen järjestämiseksi. Hyvinvointisuunnitelma edellyttää toistaiseksi kehitystyötä.

Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja koululääkäri antavat luokanvalvojalle luokkakohtaisen yhteenvedon myös yhteisöllisessä oppilashuollossa hyödynnettäväksi. Toimintatavat vaativat vielä tarkempaa käytännöistä sopimista.

4.3. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon järjestäminen koulussa

Sairasta lasta ei saa lähettää kouluun eikä kouluterveydenhoitajan arvioitavaksi. Sairaanhoidollisissa asioissa huoltajat ovat yhteydessä terveysasemalle. Oppilaan sairastuessa koulupäivän aikana voi opettaja kotiuttaa oppilaan – tarvittaessa opettaja voi konsultoida terveydenhoitajaa.

Koululaisen henkilökohtaiset lääkkeet ja lääkehoitosopimus

Oppilaan henkilökohtaisista lääkkeistä ja niiden hankkimisesta ja toimittamisesta vastaa huoltaja. Kun lääkkeen annostelu, josta oppilas ei itse kykene vastaamaan, on hoidon kannalta välttämätöntä koulupäivän tai iltapäivähoidon aikana, perustuu hoito huoltajan ja koulun väliseen sopimukseen.

Ensiapulääkkeiden tai pitkäaikaisen lääkehoidon annostelu koulupäivän aikana perustuu huoltajan ja koulun väliseen kirjalliseen lääkehoitosopimukseen, jossa on asianmukainen ohjeistus lääkkeen antamisesta.

Lääkärin määräämiä ensiapuluonteisia lääkkeitä kuten astman oirelääke tai allergialääke oppilas kuljettaa yleensä mukanaan. Oppilaalle määrätyn allergialääkekynän (EpipenR) tai epilepsian ensiapulääkkeen (StesolidR, ym.) tulee olla tarkoituksenmukaisesti saatavilla. Säilytyspaikasta sovitaan huoltajan ja koulun kanssa.

Diabetesta sairastavan koululaisen hoito koulupäivän aikana

Ohje perustuu STM:n 2010:9 selvitykseen ” Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta”. Ensisijainen vastuu diabeetikkolapsen omahoidon toteuttamisesta on huoltajilla. Tavoitteena on, että lapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.

Hoitojärjestelyistä sovitaan huoltajien, koulun ja mielellään hoitavan diabetesyksikön sekä kouluterveydenhuollon kesken. Sovitut asiat kirjataan allekirjoituksineen suunnitelmalomakkeelle (liite). Lomakkeesta jää kopio huoltajille ja koululle ja lomake kouluterveydenhuoltoon. Effica-kertomukseen kirjataan merkintä pidetystä hoitoneuvottelusta, jonka kokoonkutsujana ja kirjaajana on tavallisesti terveydenhoitaja. Suunnitelmalomake päivitetään vuosittain.

Huoltajan vastuulla on tiedottaa koulua sairaudesta ja toimittaa koulupäivän ja iltapäivähoidon aikaiseen hoitoon tarvittavat lääkkeet ja tarvikkeet. Vanhemmat huolehtivat selkeiden ohjeiden insuliiniannoksista, ruoka-annoksista ja verensokeritasoista sekä niiden vaikutuksista hoitoon välittämisestä koululle. Apuna voidaan käyttää diabeteksen hoidosta kertovaa seurantavihkoa tai reissuvihkoa.

Diabeetikkolapsen omahoidossa (insuliinin annostelu, verensokerimittaukset, ruoka-annosten arviointi, liikunnasta johtuva lisäruuan tarve) auttamiseen voi ryhtyä omalla suostumuksellaan terveydenhuollon ammattihenkilön opastuksen ja osaamisen varmistamisen jälkeen. Avustajina toimivat kouluohjaajat.

Erikoissairaanhoidolla on vastuu tarjota tarvittava koulutus ja pistosopetus hoitoa toteuttavalle kouluhenkilöstölle. Henkilöstön ja hoitoon osallistuvien ohjaus voidaan antaa lapsen hoitojärjestelyistä sovittaessa diabeteshoitajan tai kuntoutusohjaajan toimesta tai laajemmassa kouluhenkilöstön tietopäivässä.

Henkilöt, jotka tarkistavat ja tarvittaessa pistävät mahdollisen insuliiniannoksen tarvitsevat pistosluvan, jos heillä ei ole sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lähihoitajan koulutusta. Pistoslupa edellyttää keskussairaalan lasten ja nuorten yksikössä saatua opetusta, ja siellä diabeteshoitajan tai lääkärin allekirjoittamaa kirjallista lupaa. Lupa on toimipaikkakohtainen ja toimitetaan esimiehelle.

Erityisruokavalioiden ja eettisten ruokarajoitusten tilaaminen

Hämeenlinnan kaupunki edellyttää ruokapalvelun tuottajaa valmistamaan ateriat ravitsemussuositusten mukaisesti sekä tarjoamaan monipuolisia vaihtoehtoja. Päivähoito- ja kouluruokailun tavoitteena on tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä kehittää mm. lapsen maku- ja ruokatottumuksia. Tarvittaessa lapselle tarjotaan sairauden vaatima erityisruokavalio. Ruokapalvelun tuottaja tekee erityisruokavalioasioissa yhteistyötä neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa ravitsemusterapeutin kanssa.

Erityisruokavaliot

Erityisruokavalion tarve ilmoitetaan erityisruokavaliolomakkeella ennen kouluikää ja uudelleen koulun käynnin aloituksen yhteydessä tai siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle. Mukaan liitetään lääkärintodistukset/-lausunnot tai muut selvitykset erityisruokavalion tarpeesta. Täytetty erityisruokavaliolomake ja mahdolliset lääkärintodistukset palautetaan kouluterveydenhoitajalle koulun aloituksen yhteydessä. Vanhempien on muistettava ilmoittaa esim. koulun vaihdosta tai mikäli erityisruokavalion tarve poistuu tai muuttuu.

Ruoka-allergiat

Maito- ja vilja-allergioiden osalta erikoislääkärin lääkärintodistus on pakollinen. Muissa allergioissa riittää lääkärintodistus (tai terveydenhoitajan todentamana sairaalan tiedoista). Valtakunnallisen allergiaohjelman mukaan ruokavaliosta jätetään pois vai ne ruoka-aineet joiden on kokeiluun perustuen todettu aiheuttavan lapselle siinä määrin haittaa, että niiden pitäminen poissa ruokailusta on perusteltua. Ruoka-allergioiden osalta todistus päivitetään säännöllisesti, sillä ruoka-allergiat paranevat tai helpottuvat usein iän myötä. Tavoitteena on, että kouluikään mennessä rajoitukset on asianmukaisesti purettu. Ruokaan liittyvät rajoitukset puretaan lääkärin ohjeiden mukaan ja huoltaja ilmoittaa niistä päivähoitoon tai koulun terveydenhoitajalle.

Eettiset syyt

Eettisissä vakaumuksissa ja kasvisruokavaliossa riittää huoltajan allekirjoitus.

Ruokavaliotarve ja ruokavaliossa tapahtuvat muutokset ilmoitetaan erityisruokavaliolomakkeella päivähoitoon tai koulun terveydenhoitajalle, joka ilmoittaa tiedot keittiölle.

Erityisruokavalioilmoitus löytyy netistä: www.hameenlinna.fi -> Palvelut -> Koulut ja opetus -> Kouluruokailu

4.4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

Opettajilla on työssään opettamisen rinnalla kasvatuksellinen sekä oppilashuollollinen tehtävä. Oppimisen tukea ja oppilashuoltoa säätelevät erilaiset lait, jotka vaikuttavat esimerkiksi salassapitoon ja kirjaamisiin. Vaikka opettaja joutuu toimimaan eri rooleissa, on keskeisenä tavoitteena kuitenkin lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kokonaisvaltainen edistäminen. Opetuksen järjestämisen tukitoimet voivat olla myös osa oppilashuollollista tukea.

Oppilaan opetusta koskevat tukikeinot ja suunnitelmat on koottu Oppilaan kansioon. Oppilaan kansiossa säilytetään oppilaan koulukäyntiin liittyviä lakisääteisiä asiakirjoja ja niihin olennaisesti liittyviä muita asiantuntijalausuntoja tai selvityksiä. Oppilaskohtaista kansiota ja sen sisältämiä asiakirjoja tulee säilyttää lukitussa kaapissa koulun arkistointisuunnitelman mukaisesti. Oppilasta koskevia tietoja käsiteltäessä tulee noudattaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua salassapitovelvoitetta, jossa kielletään luvattomasti ilmaisemasta sivulliselle tietoja, joita on saatu perusopetuslain mukaisia tehtäviä hoidettaessa.

Parhaimmillaan Oppilaan kansio toimii luokanopettajan, aineenopettajan/luokanvalvojan ja/tai erityisopettajan joustavana työkaluna mietittäessä oppilaan laadukkaan opetuksen järjestämistä yhteistyössä huoltajien ja muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa. Laaja-alainen yhteistyö on välttämätöntä, jotta oppilaiden hyvinvointia voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Moniammatillisen yhteistyön perustan muodostavat luottamukselliset ja avoimet välit kodin ja koulun välillä.

Jos tehostetun tai erityisen tuen oppilaalla on meneillään myös oppilashuollollinen prosessi, on huolehdittava siitä, että oppilashuollon tukitoimia suunniteltaessa on riittävä tieto opetuksen tukitoimista ja päinvastoin. Tätä auttaa se, että useimmiten lapsen lähityöntekijä (usein opettaja) on mukana kaikissa lapsen palavereissa ja erilaisessa tuen järjestämisessä. Samoin vanhemmilla on tieto lapsensa kokonaistilanteesta. Asiantuntijaryhmässä on nimetty myös lapsen asioiden vastuutyöntekijä.

Monilla joustavassa perusopetuksessa olevilla lapsilla/nuorilla on myös oppilashuollollisten tukitoimien tarvetta. Yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä nimetyn vastuutyöntekijän tehtävänä on huolehtia lapsen ja vanhempien suostumuksella tarvittavasta tiedonkulusta eri toimijoiden välillä. On pyrittävä myös siihen, että lapsen/nuoren asioissa tehdään riittävän kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa sovitaan työnjaosta ja seurannasta.

Sairaalaopetuksessa olleiden lasten ja nuorten kohdalla erittäin tärkeää on siirtymävaiheen yhteistyö. Osa sairaalajaksolle menevistä ja palaavista on sijoitettu nivelluokkaan, jolloin tiivistä yhteistyötä tehdään koko ajan.

4.5. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen ja opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Kurinpidollisista rangaistuksista on sovittu koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja toimintatavoista on tiedotettu koteja etukäteen.

Kurinpitorangaistuksesta keskustellaan lapsen/nuoren sekä asiasta tiedotetaan vanhempia. Kurinpidollisissa tilanteissa lasta tai nuorta ei jätetä yksin.

Voi olla myös tarpeen selvittää, onko lapsella/nuorella tarvetta opetuksen tukitoimiin tai oppilashuollollisiin tukitoimiin. Opettaja voi konsultoida asiasta myös yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujaa.

4.6. Asiantuntijaryhmän kokoaminen

Lasta koskeva huoli otetaan aina ensin puheeksi lapsen/nuoren ja vanhempien kanssa ja sovitaan heti aloitettavista tukitoimista. Jos puheeksi ottamisesta tai sovituista asioista ei ole riittävästi apua, opettaja keskustelee asiasta yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujan kanssa. Koollekutsuja on kullakin koululla erikseen sovittu työntekijä. Opettaja kutsuu lapsen ja vanhemmat oppilashuoltoryhmän kokoukseen ja koollekutsuja kutsuu paikalle tarvittavat asiantuntijat. Asiantuntijoista on sovittu lapsen ja vanhempien kanssa.

Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Suostumus pyydetään kummaltakin vanhemmalta silloin, kun vanhemmat ovat eronneet. Suostumuksen voi allekirjoittaa oppilashuoltopalaverissa. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

 

Prosessi alkaa siis keskustelulla lapsen/nuoren kanssa. Lapsen /nuoren omat mielipiteet ja toivomukset on otettava huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Jos lapsi/nuori ehdottomasti kieltää kertomasta asiasta vanhemmille tai osallistumasta oppilashuoltoryhmään, arvioidaan, onko se lapsen/nuoren edun vastaista. Näissä tilanteissa konsultoidaan kuraattoria, psykologia, terveydenhoitajaa tai koululääkäriä, koska arvion edusta tekee sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

Oppilashuoltoryhmässä sovitaan tarvittavasta tilanteen arvioinnista, tukitoimista sekä työnjaosta asiantuntijoiden ja perheen kesken. Lapsen asioihin sovitaan vastuuhenkilö tai vastuutyöpari. Hänen vastuullaan on huolehtia asiakasprosessista ja tiedonkulusta. Ryhmän kokoontumisesta kirjataan oppilashuoltokertomus.

4.7. Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

Yksittäistä lasta/nuorta varten kootun asiantuntijaryhmän kokoontumisesta tehdään oppilashuoltokertomus. Asiantuntijaryhmässä nimetty koulun työntekijä kirjaa kertomukseen oppilashuollon järjestämistä koskevat tiedot. Kaikki muutkin asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia.

Oppilashuoltokertomuksen lisäksi rekisteriin voidaan liittää muita lasta/nuorta koskevia oppilashuollollisia asiakirjoja esim. lääkärin tai psykologin lausuntoja.

Kaikki asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

4.8. Yhteistyö koulun yhteistyökumppaneiden kanssa

Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta löytyy lisätietoja kaikista ao. palveluista sekä tarkempia yhteystietoja ja palveluohjausta.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi

Perheen tukipalveluihin ja lastensuojeluun ohjaudutaan yksilöllisen oppilashuollon rinnalla palvelutarpeen arvioinnin kautta. Palvelutarpeen arvioinnin saa vireille puhelinaikoina yhteyttä ottamalla (ma, ti ja to klo 10-12) tai sähköisten lomakkeita käyttämällä (marraskuu 2016 jälkeen).

Asiakkaita voi ohjata olemaan itse yhteydessä joko puhelimitse tai sähköisten lomakkeiden avulla, mutta lomakkeen voi myös täyttää yhdessä asiakkaan kanssa, tai työntekijä voi konsultoida puhelinaikana palvelutarpeen arvioinnin työntekijää.

Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on yhdessä perheen kanssa selvittää, millainen tuki perheelle olisi tarkoituksenmukaisin.

Nuorisopalvelut

Nuorisotyöntekijä on yläkoulussa työskentelevä nuorisotyön asiantuntija, joka osallistuu koulun arkeen rehtorin kanssa yhteisesti sovitun vuosikellon mukaisesti koulun toimintoihin sekä toimintakulttuurin kehittämiseen. Pääpaino työssä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on luoda avointa vuorovaikutusta nuorten välille ryhmätyötaitoja harjoittamalla sekä lisätä yksilötason onnistumisen kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa. Koulun yhteisöllisyyttä tuetaan osana koulupäivää käyttämällä nuorisotyöllisiä menetelmiä sekä tarjoamalla tukea ja läsnäoloa aikuiselta, jonka tehtäviin ei kuulu oppilaan osaamisen arviointi.

Nuorisotyöntekijän tehtäviä yläkoulussa:

• Koululuokkien ja pienryhmien kanssa tehtävä työ (esim. ryhmäytykset, teematunnit, V-päivä ja muut erikseen sovitut projektit)

• Kohtaamiset oppilaiden kanssa viikoittain koulussa (yksilötapaamiset erikseen sopien)

• Osallistuminen yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön

• Askelmat-ohjelman toteuttaminen yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa

• Osallistuminen oppilaskunta- ja tukioppilastyöhön (yhteistyö oppilaskuntaa ohjaavan opettajan kanssa)

• Verkostoyhteistyö omalla koululla/alueella toimivien yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on löytää koulutuksen, työelämän ja palveluiden ulkopuolella olevia alle 29-vuotiaita nuoria ja auttaa heitä sopivien palveluiden piiriin sekä edistää heidän osallisuuttaan. Työmuodot ovat jalkautuva työ, yksilöohjaus ja vaikuttamistyö. Nuorisolaki velvoittaa opetuksen järjestäjää ilmoittamaan etsivälle nuorisotyölle peruskoulunsa päättäneen nuoren yhteystiedot, mikäli nuori ei sijoitu perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Etsivä nuorisotyö ottaa nuoreen yhteyttä ja tarjoaa ohjausta ja tukea. Tuen vastaanottaminen on nuorelle vapaaehtoista ja jatkotyöskentely perustuu nuoren omaan arvioon tilanteestaan.

Perheneuvola

Perheneuvolassa työskennellään perheiden kanssa, joissa on huolta lapsen käyttäytymisestä ja tunne-elämänkehityksestä, ongelmia vanhemmuudessa tai perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Perheneuvola on hyvä vaihtoehto myös silloin, jos perheessä on kohdattu menetyksiä ja lapsen oireilu pitkittyy.

Perheneuvolan henkilökuntaan kuuluu kasvatus- ja perheneuvonnan psykologeja, perheneuvojia sekä tarvittaessa hyödynnetään konsultoivia lastenpsykiatreja.

Perheneuvolaan ohjaudutaan lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin kautta. Vanhempia voi ohjata ottamaan yhteyttä palvelutarpeen arvioinnin puhelinaikoina ma, ti ja to klo 10-12 välisenä aikana. Myös työntekijä voi olla yhteydessä työntekijöihin asiakkaan asioissa ja konsultaation saamiseksi.

Perheneuvolan soveltuvuudesta palveluvaihtoehtona voi keskustella myös yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä, ja perheneuvolan työntekijän voi kutsua myös ko. ryhmään asiantuntijaksi. Näin kannattaa toimia etenkin tilanteissa, joissa oppilaan perheellä on jo asiakkuus perheneuvolassa.

Jos perheessä on vauvaikäisiä, perheväkivaltaa, lapsen vakavaa oireilua (esim. itsetuhoiset puheet tai käytös) tai muu äkillinen vakava kriisi, asiakas pääsee ns. nopeutetuille ajoille mahdollisesti jo saman tai seuraavan viikon aikana.

Perheasian sovittelu

Eroperheille on tarjolla perheasiain sovittelua (SOPU), jossa vanhempia pyritään tukemaan lasta koskevien asioiden sopimisessa. SOPU:un ohjaudutaan ottamalla yhteyttä puhelinnumeroon 03-621 3090.

Toppari

Toppari on nuorisoikäisten (11-18-v.) henkisen hyvinvoinnin palvelu. Palvelu on suunnattu:

yläkouluikäisille nuorille, joilla on elämänhallinnan, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia vaikeuksia

 joille tehdyn arvioinnin mukaan tarvitaan tukea kolmen koon alueella (kotona, koulussa ja sosiaalisissa suhteissa)

 jotka eivät tule autetuksi koulun yleisen, tehostetun tai erityisen tuen keinoin

 joille terveydenhoitajan, nuorisotyöntekijän tai kuraattorin keskustelutuki ei ole riittävää

 joiden perheen kokonaistilanne arvioinnin perusteella vaatii työskentelyä

16-18-vuotiaille nuorille, joilla on elämänhallinnan, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia vaikeuksia

 joiden tilannetta on arvioitu Enoilla, nuorten terveysneuvonnassa, Ankkurissa, nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai lastensuojelussa ja tarvitaan työpari työskentelyyn

 jotka eivät ole jonkin oppilaitoksen opiskelijahuoltopalveluiden piirissä

5- 6. luokkalaisille lapsille, joilla ennakoitavissa esim. vaikeuksia yläkouluun siirryttäessä.

Palveluun ohjaaminen tapahtuu pääosin yksilöllisen oppilashuollon kautta ja perustuu nuoren elämäntilanteen arviointiin sekä vanhempien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Mukaanpyyntölomake täytetään yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa.

Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsiperheiden sosiaalityön palvelu on suunnattu perheille, joissa voi olla vanhemmilla elämänhallinnan vaikeuksia tai perheessä taloudellisen tuen tarvetta. Sosiaalityöhön on päivittäiset puhelinajat, jota kautta voi saada neuvontaa tai varata aikaa käynnille. Sosiaalityöntekijät ovat tarvittaessa mukana myös palvelutarpeen arvioinnissa.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Perheiden on mahdollista saada määräaikaista lapsiperheiden kotipalvelua tilanteissa, joissa perheessä on joku kriisitilanne tai muu ohimenevä perheen jaksamista kuormittava tilanne. Palvelun tavoitteena on perheen arkirutiinien, toimintakyvyn ja vanhempien jaksamisen tukeminen. Vanhempia voi ohjata ottamaan yhteyttä varhaisen tuen perhetyön vastaavaan ohjaajaan.

Varhaisen tuen perhetyö (Vaahteramäen perhetyö ja ennaltaehkäisevä perhetyö)

Perheen toimintakykyä on mahdollista tukea myös perhetyöllä. Tuki kohdistuu perheen keskinäiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen kotona ja perheen arjen toimivuuden parantamiseen. Perhetyötekijät voivat olla tukena mm. lapsen kuntoutukseen kuuluvien asioiden sovittamisessa perheen arkeen, jos se ei ilman ulkopuolista apua onnistu.

Perhetyön tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja, elämänhallintaa ja toimintakykyä. Perhetyöhön ohjaudutaan palvelutarpeen arvioinnin kautta puhelinaikoina ma, ti ja to klo 10-12 tai sähköisten lomakkeiden avulla (marraskuu 2016 jälkeen).

Perheasiain yksikkö

Yksikössä tehdään lasten huoltoa, asumista, elatusta ja tapaamisia koskevia sopimuksia vanhempien kanssa. Lisäksi tehdään lasten olosuhteita koskevia selvityksiä tuomioistuimen pyynnöstä. Yksikössä tehdään myös lastensuojelun sijoittamien lasten elatussopimukset.

Vanhempia kannattaa kehottaa olemaan yhteydessä yksikköön, jos vanhempien sopimat asumis- ja tapaamisjärjestelyt eivät toimi. Myös työntekijät voivat konsultoida yksikön sosiaalityöntekijöitä. Heillä on puhelinajat joka päivä klo 11-12.

Maahanmuuttajapalvelut

Maahanmuuttaja- ja monikulttuurityötä tehdään usealla eri toimialalla ja eri muodoissa. Maahanmuuttajatyössä huomioidaan ulkomailta muuttavan perheen kotoutumisen tukemisen lisäksi muun muassa maahanmuuttoon liittyvä viranomaistyöskentely, koulutus- ja työsuhdeasiat sekä kulttuuri ja vapaa-aika.

Suomeen saapuneille eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille ja nuorille tehdään oppilaan oppimisen, kotoutumisen ja kulttuurin tukemiseksi kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa vielä kahdella vuodella.

Kotoutumissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen tai koulun alkamisen jälkeen. Kotoutumissuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain. Suunnitelman teossa ovat mukana lapsi tai nuori, huoltajat, opettaja ja sopimuksen mukaan muita henkilöitä.

Lastensuojelu

Lastensuojelun tukitoimien tarvetta tulee arvioida, jos lapsen kotiolosuhteissa tai lapsen omassa käytöksessä on jotain sellaista, mikä vaarantaa lapsen turvallista kasvua ja kehitystä eikä olemassa olevista tukitoimista huolimatta tilanteeseen ole saatu parannusta.

Työntekijät ovat tällaisessa tilanteessa velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Myös vanhemmat voivat tehdä hakemuksen lastensuojelun tukitoimista suoraan lastensuojeluun.

Ilmoituksen teko saattaa mietityttää koulun henkilöstöä. Silloin voi aina ottaa yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään ja konsultoida hänen kanssaan tilanteesta. Päivystävän sosiaalityöntekijän tavoittaa arkisin klo 8.00-15.30 numerosta 03-621 2484 / 040 707 2061.

Kun lapsesta tulee lastensuojeluilmoitus, aloitetaan sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jonka yhteydessä arvioidaan myös lastensuojelun tarvetta. Arvioinnin aikana lapsi ei ole lastensuojelun asiakas. Selvitystyön kuluessa koko perhe tavataan ensimmäisellä kerralla yhdessä ja tarvittaessa tavataan jokaista perheenjäsentä erikseen 1-3 kertaa. Vasta tämän työskentelyn jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat yhdessä perheen kanssa, voisiko perhe hyötyä lastensuojelun palveluista.

Lastensuojelun kautta arvioidaan mahdollisuus saada mm. intensiivisempää perhetyötä sekä tukiperhe, jossa lapsi voi olla sovittuja aikoja.

Ankkuri

Ankkuri on Kanta-Hämeen poliisilaitoksella toimiva moniammatillinen tiimi, johon kuuluu poliisi, kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, nuorisotyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Sen tarkoituksena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, nuoren asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin ohjaaminen. Tavoitteena on myös nopea puuttuminen lähisuhde-, perheväkivaltaan ja tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin ohjaaminen sekä sisäisen turvallisuuden lisääminen moniammatillisella yhteistyöllä.

Tiimiläisillä on ma-ti ja to-pe klo 9.00-9.30 puhelinaika, jota kautta työntekijä voi kysyä neuvoa tai ohjata asiakkaita ottamaan yhteyttä.

Lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikat

Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan vaikeiden psyykkisten oireiden kuten masennuksen, pelkojen, käytöshäiriöiden ja koulunkäyntiongelmien vuoksi tai erilaisten neuropsykiatristen oireiden takia. Usein asiakkuus lapsen tai nuoren asioissa on alkanut peruspalveluissa, mutta oireiden jatkuessa tai pahentuessa tarvitaan lisäksi erikoissairaanhoidon erityisosaamista ja hoitoa.

Tutkimus- ja hoitomuotoja ovat psykiatriset ja psykologiset tutkimukset, toimintakyvyn arviointi, yksilöpsykoterapia, perhe- ja verkostotyö, ryhmämuotoiset hoidot. Tutkimus ja hoito ovat luottamuksellista yhteistyötä lapsen/nuoren ja perheen kanssa. Lapsen/nuoren ja hänen perheensä tutkimukseen ja hoitoon osallistuvat erikoislääkäri (psykiatri), ja tilanteen mukaan psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla ja osastolla hoidetaan 0-13-vuotiaita lapsia. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja -osastolla tutkitaan ja hoidetaan 13-18-vuotiaita nuoria. Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Prosessi käynnistyy usein yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisen, oppilashuollon erityispalvelujen, tai kouluterveydenhuollon kautta.

Aikuisten palvelut

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityön palveluihin kuuluvat neuvonta, palveluohjaus, elämänhallintaa tukeva työ, ehkäisevä työ, ehkäisevä lastensuojelu, kriisityö, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, työllistäminen, sosiaalinen luototus, talous- ja velkaneuvonta, seudullinen työvoiman palvelukeskus sekä lähiötyö.

Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, poistaa arjessa selviytymisen esteitä, vahvistaa itsenäistä elämähallintaa ja omatoimista suoriutumista sekä ohjata itsenäistä elämää tukevien tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen piiriin.

Uudet asiakkaat voi ohjata ottamaan yhteyttä sosiaaliohjaajiin, joilla on puhelinaika joka arkipäivä.

Aikuisten mielenterveyspalvelut

Jos perheen aikuisilla on psyykkisiä vaikeuksia, heitä voi ohjata henkisen hyvinvoinnin palveluihin. Mielenterveyspalvelut eli henkisen hyvinvoinnin palvelut tukevat ihmisiä arjessa selviytymisessä. Oma terveysasema on ensisijainen hoitopaikka mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa

Psykiatriset sairaanhoitajat antavat tukea ja keskusteluapua erilaisissa elämäntilannevaikeuksissa ja mielenterveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Asiakkaan tilanteen arvioinnin perusteella suunnitellaan ja toteutetaan hoitoa. Psykiatristen sairaanhoitajien kautta asiakas ohjataan tarpeen mukaan psykologin vastaanotolle.

Työmuotoina ovat tarpeen mukaan yksilökäynnit, kriisihoito, perhetapaamiset, kotikäynnit ja ryhmähoito.

Perheasiain neuvottelukeskus

Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukseen voi ohjata ottamaan yhteyttä parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kriiseissä kaupungin perheneuvolan rinnalla. Perheasiain yksikkö osallistuu myös perheasian sovittelu SOPU:n järjestämiseen.

5. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa

5.1. Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Seminaarin koulu:

Lukuvuonna 2014- 2015 huoltajia on tiedotettu uudesta oppilashuoltolaista sekä arvioitu sen toimivuutta.

Koulumme vanhempain yhdistyksen hallitus käsittelee ja tutustuu oppilashuollon suunnitelmaan sekä toiminta- ja kehittämissuunnitelmaan.

Yhteisöllisen OHR:n asiantuntijaryhmän (laajennettu) on tarvittaessa edustus sekä huoltajilta että oppilailta.

Yhteisöllisen OHR:n toiminnan tavoitteena on osallistaa oppilaita ja huoltajia, jotta saavuttaisimme toiminnalle asetetut tavoitteet. ToKessa on kuvattu tarkemmin YOHR- toimintamme sisältöjä ja vanhemmat voivat niihin siellä tutustua. Lukuvuoden alussa luokkatasotiimeissä valitaan koulumme arvojen (LISKO) osa-alueiden painotukset (löytyy myös ToKesta ja jokaisen kuukauden osalta myös koulumme sisäisessä TV- verkossa). Aiheita käsitellään yhdessä oppilaiden kanssa luokissa, luokkaryhmissä, oppilastiimeissä tai koko luokkatasotiimissä. Näihin aiheisiin osallistetaan myös oppilaiden huoltajia esimerkiksi kutsumalla heitä koulupäivinä mukaan koulumme toimintaan. Aiheiden toteutumista arvioidaan lukuvuosittain kyselyiden avulla.

5.2. Oppilashuollon toiminnasta ja palveluista tiedottaminen

Seminaarin koulu:

Oppilashuoltoon liittyvistä ajankohtaisista asioista tai mahdollisista muutoksista tiedotamme sekä oppilaita että huoltajia

6. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Kuntatason oppilashuoltoryhmä hyväksyy koulujen oppilashuollon suunnitelmien päivitykset vuoden 2017 alussa, ja aina tarpeen mukaan. Lähtökohtaisesti seuraava koko kaupunkia kattava päivitys tehdään syyslukukaudella 2018, ja suunnitelman kaikille yhteisiä tekstiosuuksia tarkennetaan hallinnon ja koulujen edustajien yhteistyönä.

Yksiköt päivittävät omia suunnitelmiaan tarvittaessa, ja arvioivat omaa oppilashuoltotoimintaansa lukuvuosittain. Arvioinnista ja sen tuomista kehittämistarpeista tulee jäädä merkintä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän muistioon, ja niiden perusteella päivitetään yksikön oppilashuoltosuunnitelmaa.

Tallennus onnistui.

Tallenna 

Sulje 

Sulje tallentamatta 

<p>Seminaarin koulun oppilashuollon suunnitelma</p> <p>¤ Kuntatason oppilashuoltoryhmä on käsitellyt ja hyväksynyt Seminaarin koulun oppilashuollon suunnitelman vuoden 2017 alussa. Syksyllä 2018 muutoksia on tehty oikeastaan vain henkilövaihdoksiin liittyen. Päivitystä on tehty suunnitelmaan mm oman toiminnan arvioinnin osalta, sekä määriteltäessä lukuvuoden 2018-2019 koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpanoa, erilaisia painopisteitä tai tasa-arvosuunnitelman toimeenpanoa</p> <p>¤ Mustat tekstit ovat kaikille yhteistä ohjausta</p> <p>¤ Punaisella olevat otsikot ja sisältöjen tuottaminen niihin sekä toteuttaminen ovat koulujen yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien vastuulla</p> <p>¤ Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä päättää, miltä osin oh-suunnitelma ja sen linjaamat toimenpiteet julkaistaan koulun nettisivuilla (kiusaamisen ehkäisyyn ja tapausten selvittämiseen liittyvän prosessin kuvauksen lisäksi)</p> <p>Rehtorin nimi ja päivämäärä: Pasi Rangell 30.11.2016 //pävitetty 28.8.2017 vs. rehtori Johanna Hyytiä //päivitetty 13.12.2018 rehtori Pasi Rangell</p> <p>Kuntatason oppilashuoltoryhmän hyväksyttäväksi, nimi ja päivämäärä:</p> <p> </p> <p>SISÄLLYSLUETTELO:</p> <p>1. Johdanto</p> <p>2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut</p> <p>2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen</p> <p>2.2. Kouluterveydenhuolto</p> <p>2.3. Psykologi- ja kuraattoripalvelut</p> <p>3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat</p> <p>3.1. Oppilashuolto yleisesti</p> <p>3.2. Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit</p> <p>3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä</p> <p>3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamisessa</p> <p>3.5. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa</p> <p>3.6. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa</p> <p>3.7. Sisäilman laatu tai kouluympäristön terveellisyys</p> <p>3.8. Järjestyssäännöt</p> <p>3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen</p> <p> </p> <p>3.10. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus</p> <p>3.11. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen</p> <p>3.12. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet</p> <p>3.13. Tasa-arvosuunnitelma ja toimenpiteet syksyn 2016 oppilaskyselyjen jäljiltä</p> <p>3.14. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista (Tukioppilaat, Oppilaskunta, Nettikiusaamiseen puuttuminen, Turvallinen koulu)</p> <p>3.15. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (koulun turvallisuussuunnitelmasta)</p> <p>4. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen</p> <p>4.1. Toiminnan rakenteet ja sisältö</p> <p>4.2. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa</p> <p>4.3. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon järjestäminen koulussa, sekä erityisruokavalioiden ja eettisten ruokarajoitusten tilaaminen</p> <p>4.4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä</p> <p> </p> <p>4.5. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen ja opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä</p> <p>4.6. Asiantuntijaryhmän kokoaminen</p> <p>4.7. Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys</p> <p>4.8. Yhteistyö koulun muiden tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa</p> <p> </p> <p>5. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa</p> <p>5.1. Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa</p> <p>5.2. Oppilashuollon toiminnasta ja palveluista tiedottaminen</p> <p>6. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen</p> <p>1. Johdanto</p> <p>Suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toiminnan ja palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet, rakenteet sekä yhteistyö eri tukipalveluiden ja viranomaisten kanssa. Toiminnan tarkoituksena on turvata lapsen tai nuoren hyvä kasvu ja kehitys, sekä tunnistaa erilaisia riskitekijöitä kasvuyhteisöissä.</p> <p>Lasten ja nuorten oppilashuollollisesta tuesta huolehtivat kaikki koulun opetus- ja kasvatustehtäviin osallistuvat työntekijät yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa. Oppilaan tuen tarpeen ilmetessä siitä keskustellaan ensin oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Käyttöön otetaan välittömästi tarvittavat tukitoimet.</p> <p>Tämä oppilashuollon suunnitelma on osa kaupungin opetussuunnitelmaa, ja siitä johdetaan koulukohtainen oppilashuollon suunnitelma kirjaamalla koulun omat erityispiirteet ja valinnat toimintatavoiksi (tekstit värillisinä).</p> <p>2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut</p> <p>2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen</p> <p>Jokaisella koululla suunnitellaan ja arvioidaan koulun oppilashuollon tarvetta ja toimintatapoja yhteisöllisessä, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Ryhmä kokoontuu kouluyhteisön oman suunnitelman ja tarpeiden mukaisesti. Yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori tai apulaisrehtori.</p> <p>Kouluilla on käytettävissään oppilashuollon palveluja tarkoittaen sekä kouluterveydenhuollon palveluja että psykologi- ja kuraattoripalveluja.</p> <p>2.2. Kouluterveydenhuolto</p> <p>Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan osana oppilashuoltoa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä kuraattorin ja psykologin kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu yhteisöllisen oppilashuollon työhön ja tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen oppilashuoltoon.</p> <p>Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka edistää oppilaan sekä kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveydenhuollon tarkastukset toteutetaan erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana. Toiminnassa painopiste on ennaltaehkäisyssä sekä varhaisessa puuttumisessa ja tuen järjestämisessä. Sairaanhoidolliset asiat hoidetaan terveysasemilla, koulutapaturmiin kouluterveydenhoitaja antaa ensiapua mahdollisuuksien mukaan.</p> <p>Kouluterveydenhoitaja voi mahdollisuuksien mukaan antaa ryhmämuotoista terveysneuvontaa yhteistyössä terveystiedon opetuksen kanssa (murkkutunnit, seksuaaliterveys).</p> <p>2.3. Psykologi- ja kuraattoripalvelut</p> <p>Psykologien ja kuraattoreiden tehtävänä on lasten ja nuorten erilaisten elämäntilanteiden, oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten asioiden arviointi sekä tarvittavien tukitoimien ja kuntoutuksien suunnittelu. Työtä tehdään yhteistyössä lapsen, nuoren, perheen, sekä lapsen opetukseen ja kasvatukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa.</p> <p>Työhön sisältyy myös luokkien ryhmäytymisen ja ilmapiirin tukemista sekä ongelmallisten tilanteiden ratkomista yhdessä koulun henkilökunnan kanssa.</p> <p>Psykologit ja kuraattorit antavat konsultaatiota ja neuvontaa kouluilla, sekä osallistuvat yhteisöllisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja yksilöllisiin asiantuntijaryhmiin.</p> <p>Jos koulun omat tukitoimet eivät ole riittäviä, psykologi- ja kuraattoripalveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti kokoamalla yksilöllinen asiantuntijaryhmä, jolloin lapsen tilanne tulee tarkasteltua kokonaisvaltaisesti. Lapsi/nuori tai vanhemmat voivat olla myös suoraan työntekijöihin yhteydessä. Samoin koulun työntekijä voi olla yhteydessä psykologiin tai lapsen/nuoren asioissa, mutta yhteydenotosta pitää olla tieto lapsella/nuorella ja vanhemmilla.</p> <p>Jokaiseen koulun on nimetty joko psykologi tai kuraattori. Alakouluilla tämä työntekijä on pääsääntöisesti psykologi ja yläkouluilla kuraattori. Yhtenäiskoulujen oppilashuoltoryhmiin voi osallistua joko kuraattori tai psykologi tai molemmat. Tarvittaessa järjestetään psykologin palveluita myös yläkouluikäisille ja vastaavasti kuraattoripalveluita alakouluikäisille. Psykologit ja kuraattorit tekevät monialaista yhteistyötä myös muun palveluverkoston kanssa.</p> <p>Psykologi- ja kuraattoripalveluihin pääsyssä on määräajat. Kiireellisissä asioissa on oltava keskustelumahdollisuus saman tai seuraavan päivän aikana. Kiireellisiä asioita ovat esimerkiksi väkivalta tai itsetuhoiset puheet ja -käyttäytyminen. Muissa asioissa keskustelumahdollisuus pitää järjestää seitsemän koulun työpäivän aikana. Kaikki yhteydenotot eivät kuitenkaan välttämättä johda asiakassuhteeseen.</p> <p>Kiireellisissä asioissa otetaan yhteyttä oman koulun psykologiin tai kuraattoriin. Jos hän ei ole töissä, puhelinvastaajan poissaoloviestissä ilmoitetaan päivystävä työntekijä. Wilmaa ei saa käyttää kiireellisissä asioissa.</p> <p>Psykologisten tutkimusten tekeminen (oppimisvaikeustutkimus, kehitystasotutkimus jne.) ovat yksi osa oppilashuollon psykologin työtä. Tutkimuksiin ohjaudutaan pääsääntöisesti koulun yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kautta. Lopullisen päätöksen tutkimuksen tarpeesta tekee psykologi.</p> <p>3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat</p> <p>3.1. Oppilashuolto yleisesti</p> <p>Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.</p> <p>Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä.</p> <p>Yhteisöllisen oppilashuoltotyön keskeinen sisältö on arvioida kuinka yhteisö voi, ja sopia niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hyvinvoiva yhteisö tarvitsee. Sisältöjä voi olla lasten, nuorten ja aikuisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, kiusaamisen ehkäisemisen käytännöt, opintojen edistäminen ja erilaiset koulunkäynnin järjestelyt, terveelliset kouluolot ja kouluympäristön turvallisuus sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus.</p> <p>Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Opettajalla on arjessa hyvä tilaisuus varhaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen. Oppilaan hyvinvointia vahvistaa opettajan myönteinen palaute sekä opettajan omat tukitoimet. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan vanhempien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi ja esim. yleisen tuen toimenpiteiden aloittamiseksi.</p> <p>Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, käynnistyy yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi, jota kuvataan jäljempänä.</p> <p>3.2. Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit</p> <p>Arjen laadukas kasvatus- ja opetustyö sekä oppilaan ohjaaminen on osa kokonaisvaltaista oppilashuoltotyötä.</p> <p>Opettajien ja rehtorin tehtävät:</p> <p>• kasvun ja kehityksen tukeminen</p> <p>• opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antaminen</p> <p>• oppimisen ja opiskelutaitojen ohjaus</p> <p>• osallistuminen koulun suunnittelutyöhön, arviointiin ja kehittämiseen</p> <p>• oman ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen</p> <p>• yksilökohtaiseen oppilashuoltoon liittyvä työ tarpeen ja tilanteen mukaan</p> <p>• moniammatillinen yhteistyö</p> <p>• kodin ja koulun välinen yhteistyö</p> <p>• oppilaiden poissaolojen seuranta</p> <p>• tiedottaa oman vastuualueensa asioista sisäisesti ja ulkoisesti</p> <p>Opettajille ja rehtoreille yhteisten tehtävien lisäksi</p> <p>Luokanopettajan tehtävät:</p> <p>• toimii luokkansa ryhmänohjaajana</p> <p>• päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä</p> <p>• yhteyshenkilö opettajien, oppilaiden ja vanhempien välillä</p> <p>• vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.)</p> <p>• huolehtii toisenkin opettajan tehtävistä tarvittaessa</p> <p>• arvioi oppilaidensa edistymistä</p> <p>• toteuttaa kasvatus- ja arviointikeskustelut</p> <p>• järjestää oman luokkansa vanhempainillan</p> <p>Luokanvalvojan tehtävät:</p> <p>• luokanohjaajan tuntien pitäminen; tavoitteena luokan yhteishengen, kouluviihtyvyyden sekä opiskelumyönteisyyden ylläpitäminen ja edistäminen</p> <p>• seuraa oman luokkansa oppilaiden opintosuorituksia ja poissaoloja</p> <p>• päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä</p> <p>• toimii yhteyshenkilönä oppilaan asioissa aineenopettajille ja oppilashuollolle</p> <p>• kasvatus- ja arviointikeskustelujen toteuttaminen</p> <p>• vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma yms.)</p> <p>Aineenopettajan tehtävät:</p> <p>• esittelee opettamansa oppiaineen/kurssin tavoitteet sekä arviointikriteerit</p> <p>• reagoi oppilaan koulutyön laiminlyönteihin (käytös, tehtävien tekemättä jättäminen ym.; kasvatuskeskustelu oppitunnin jälkeen)</p> <p>• informoi luokanvalvojaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan oppimisen vaikeuksista ja koulutyön laiminlyönneistä, jos oma keskustelu ei ole tuottanut tulosta</p> <p>• vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.)</p> <p>Oppilaanohjaajan tehtävät:</p> <p>• jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus (TET-järjestelyt, yhteishaun ohjaus)</p> <p>• oppimaan oppimisen ohjaus ja ohjaus opiskelutaitojen hankkimiseen</p> <p>• yhteydenpito työelämään ja toisen asteen oppilaitoksiin</p> <p>Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävät:</p> <p>• osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen yksilöllisesti, pienemmässä ryhmässä tai samanaikaisopetuksena</p> <p>• erilaisten seulontatestien järjestäminen</p> <p>• osallistuminen pedagogisen tuen arviointiin, suunnitelmien tekoon ja palavereihin</p> <p>• yleinen konsultaatio oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa</p> <p>Kouluohjaajan tehtävät:</p> <p>• oppilaan ohjaaminen ryhmästä vastaavan opettajan työparina tai opettajan antamien ohjeiden mukaan itsenäisesti toimien, sekä oppilaan avustaminen pedagogisen tuen suunnitelmien mukaisesti koulumatkoilla, oppitunneilla, välitunneilla, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ruokailussa, wc-toiminnoissa ja pukeutumisessa</p> <p>• annettujen ohjeiden mukainen oppilaan lääkehoidosta ja muista hoidollisista toimenpiteistä huolehtiminen</p> <p>• kommunikointi toisten lasten ja aikuisten kanssa, erilaisten kommunikointimenetelmien käyttäminen kaikissa oppituokioissa</p> <p>• oppilaan ohjaaminen kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaan</p> <p>• henkilökohtaisen oppimateriaalin valmistaminen ja niiden suunnitteluun osallistuminen</p> <p>3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (kokousajat ja mahdolliset sisällöt/aiheet huomioiden opetuspalvelujen vuosikello, lukuvuoden tavoitteet)</p> <p>Koulukohtainen, monialainen oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa. Se osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön arvioimalla hyvinvointitilannetta koulun ja luokan tasolla, sekä toimii asiantuntijana terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä.</p> <p>Ryhmä laatii vuosittain koulukohtaisen oppilashuollon työsuunnitelman, johon on kirjattu kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä tapa on laatia koulukohtainen toimintakalenteri, jossa huomioidaan asioiden kiireellisyysjärjestys ja kouluvuoden aikana säännöllisesti toistuvat aikarajat esim. nivelvaiheet.</p> <p>Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ryhmän kokoonpano muodostuu koulun tarpeiden ja siellä käsiteltävien asioiden mukaisesti. Koulun oman henkilökunnan lisäksi on hyvä olla mukana edustus oppilashuollon palveluista. Yhteisöllisen oppilashuollon asioissa tehdään yhteistyötä esim. muiden lasten ja nuorten palvelujen ammattilaisten, sekä koulun johtoryhmän, kehittämistiimien, oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen, seurakunnan, poliisin, järjestöjen ym. kanssa. Myös oppilaat ja vanhemmat on tärkeää ottaa säännöllisesti mukaan pohtimaan kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.</p> <p>Seminaarin koulukohtainen oppilashuoltoryhmän kokoonpano lv. 2018–2019 ja sen työsuunnitelma:</p> <p>Kokoonpano 2018 – 2019</p> <p>PERUSRYHMÄ</p> <p> pj. rehtori</p> <p> Suunnitteluryhmä kokonaisuudessaan (8 + rehtorit)</p> <p> Kouluohjaajien edustaja, (Riikka Nikupaavo)</p> <p> Pedagoginen tukihenkilö, yhteisöllinen oppilashuolto (Piritta Laiho/Anna Kilpinen)</p> <p>LAAJENNETTURYHMÄ</p> <p> Terveydenhoitaja</p> <p> Oppilashuollon psykologi</p> <p> Laaja-alainen erityisopettaja</p> <p> Muun henkilökunnan jäsen</p> <p> Huoltajat (osallistetaan)</p> <p> Oppilaat (osallistetaan)</p> <p> Muut yhteistyötahot</p> <p>Koulukohtaisen ohr:n tehtävät ja tavoitteet:</p> <p>Edistää</p> <p> Oppimista</p> <p>o Koulu kaikille – ajatuksemme mahdollistaa koulumme erilaisille oppijoille turvallisen, oppilaiden etua ajattelevan, suvaitsevan, modernin ja pedagogisesti monipuolisen oppimisympäristön.</p> <p> Hyvinvointia</p> <p>o koulumme toinen kivijalka on terve ja kannustava ilmapiiri. Vaalimme hyväntuulista, ystävällistä käytöstä sekä henkilökunnan että oppilaiden osalta.</p> <p> Terveyttä</p> <p>o Irja, Elisa</p> <p> Sosiaalista vastuullisuutta</p> <p>o tuemme oppilaitamme aktiiviseen ja positiiviseen koulunkäyntiin.</p> <p> Vuorovaikutusta ja osallisuutta</p> <p>o hyvän ilmapiirin avulla vaikutamme positiivisesti vuorovaikutukseen ja kannustamme osallisuuteen.</p> <p> Opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyttä</p> <p>o Toimimme yhteistyössä kiinteistön omistajan (SYK) kanssa. Koulun edustus on monipuolisissa työryhmissä; sisäilma-, ohjaus- sekä kiinteistönhoitotyöryhmissä.</p> <p>Seminaarin koulu, Lukuvuosi 2018- 2019</p> <p>KOULU KAIKILLE, kouluyhteisön osallistaminen. Yhteisöllinen OHR- toiminta</p> <p>Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja huoltajien tietoista sitoutumista ja tavoitteellista yhdessä toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus ymmärretään tasavertaiseksi, kunnioittavaksi vuorovaikutukseksi, jossa lapsi tulee kuulluksi ja jossa huoltajan ja henkilöstön asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät.</p> <p>Huoltajat ja henkilöstö ovat tasavertaisia, toisiaan kunnioittavia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Huoltajilla on kokonaisvastuu, tieto lapsen elämästä kokonaisuutena, tieto perheen arvoista ja tavoista.</p> <p>Määritelmä:</p> <p>Henkilöstön vastuulla on lapsen opetuksen ja kasvatuksen järjestäminen koulussa, tieto lapsen oppimisvalmiuksista, sosiaalisista taidoista, ryhmässä toimimisesta ja lapsen työskentelytaidoista.</p> <p>Kasvatuskumppanuus on jaettu kasvatustehtävä, johon kuuluu kaikki lapsen kasvussa ja kehityksessä mukana olevat ihmiset. Kasvatuskumppanuudessa huoltajan, lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen kulmakivinä ovat keskinäinen kuuntelu, kunnioitus, luottamus ja dialogi.</p> <p>Kodin ja koulun yhteistyö (OPS 2016)</p> <p>Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä</p> <p>Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.</p> <p>Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.</p> <p>Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa</p> <p>Yhteiset toimintatapamme:</p> <p>ELOKUU</p> <p>• YS- aikauudistukset käyttöön. Tiimien jäsentäytyminen. Lukuvuoden toiminnan suunnittelu ja tavoitteet.</p> <p>• TAPAHTUMAKALENTERI (Sury) koulun nettisivuille; ”Tapahtuu Seminaarin koululla”.</p> <p>• Soitetaan uuden oppilaan kotiin ennen koulun alkua, millä mielellä kouluun.</p> <p>• Tarvittaessa soitetaan kesän jälkeen kotiin, miten kesä on mennyt.</p> <p>• Tutustumispäivä on järjestetty jo toukokuussa ja siirtopalaverit pidetty ennen kuin koulu alkaa.</p> <p>• Aloituskeskustelu; kohtaamme lapsen huoltajat kiireettömästi ja kuunnellen. Aloituskeskustelu pidetään ensimmäisen vuosiluokan alettua, opettajan vaihtuessa tai lapsen siirtopalaverissa sovittuna ajankohtana.</p> <p>• Mikäli lapsella hoidollisia erityistarpeita, terveydenhoitaja sopii vanhempien kanssa tapaamisen ensimmäisellä kouluviikolla. Tapaamisessa on mukana lapsi, vanhemmat ja lapsen kanssa työskentelevät aikuiset. Mikäli opetuksesta vastaa useampi opettaja huolehditaan tiedonkulusta. Diabeetikon ja epileptikon kohdalla on tärkeää, että liikunnasta vastaava opettaja on mukana. Asiat kirjataan suunnitelmalomakkeelle. Mikäli lapsi aloittaa koulun kesken kouluvuoden, samanlainen tapaaminen pidetään mahdollisimman pian.</p> <p>• Kouluvuoden suunnittelu; opettajan ja kouluohjaajien yhteinen suunnittelu on arjen sujumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lähitiimin merkitys; myös viikoittainen suunnittelu on edellytys pedagogiselle toiminnalle.</p> <p>• Kouluvuoden alussa keskitytään luokan sisäiseen ryhmäytymiseen ja tehdään konkreettinen suunnitelma miten toteutetaan luokkatason yhteisöllisyyttä esim. kummiluokat, kaveriluokat jne. Luokkatasoyhteistyö lähtee hyvin käyntiin valinnaisaineiden kautta, jotka toteutetaan luokkatason yhteistyönä.</p> <p>• Muuta yhteisöllisyyttä laajemminkin; rakennuksen oma aamunavaus, käytävän yhteisöllisyys</p> <p>• Verso- toiminnan tiedottaminen huoltajille; miten meidän koulussa toimitaan (Verso-vastaavat) + Verso -info  2x syksy ja 2 x kevät</p> <p>• Oppilastiimien käynnistäminen jokaisessa luokassa on olennainen osa koulumme yhteisöllisyyttä.</p> <p>SYYSKUU</p> <p>• Vanhempainillat; koulun yhteiset ja luokan omat. Millaisia iltoja järjestämme, jotta kohtaamme vanhemmat? Ehdotus: opettaja järjestää yhden, huoltajat järjestävät toisen ja lapset järjestävät kolmannen luokan yhteisen illan lukuvuoden ajalle.</p> <p>• Opettajan järjestämä vanhempainilta à päätavoite: vertaistuki, yhteisöllisyys, kysytään vanhemmilta mitä asioita käsitellään, luokan rakenteen selkeyttäminen, yhteiset ryhmän pelisäännöt, suunnitelma kouluvuodelle, tavoite koko ryhmälle, ops:n tavoitteet ja arvioinnit.</p> <p>• Laaja-alaiset erityisopettajat esittelevät vanhemmille pääkohdat tuen tarjottimesta, ohr-käytänteestä, suoritettavien testien tekemisestä ja tiedottamisesta koteihin vai voisiko olla</p> <p>o Laaja-alaisten erityisopettajien avoimet ovet syksyllä</p> <p>o oppimissuunnitelmat</p> <p>o HOJKS:t; lapsi keskustelussa mukana, vanhempien kuulluksi tuleminen</p> <p>o Lapsen arvioinnin välietapit; riittääkö vai tarvitaanko lisää?</p> <p>o Vanhempien osallisuus lapsen tuen tarpeista ja toteutuksesta</p> <p>o Kodin ja koulun päivä - Miten tämä voitaisiin huomioida oko koulun tasolla? Yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa!</p> <p>o yhteisöllisyys, lämminhenkisyys vaikka onkin iso koulu</p> <p>LOKAKUU</p> <p>• oppimissuunnitelmat ja Hojks:t tehtynä lokakuun loppuun mennessä</p> <p>• Tuen tarpeen päivitykset</p> <p>• Itsearviointi 2x vuodessa</p> <p>MARRASKUU</p> <p>• arviointikeskustelut alkavat, käytetään kasvun keskustelulomaketta, lomakkeeseen lisäys kiusaamisesta</p> <p>• Joulutori</p> <p>• Esim. ”avoimet ovet” –teemapäivä vanhemmille, isovanhemmille, kummeille</p> <p>JOULUKUU</p> <p>• Suomi 101-vuotta -itsenäisyysjuhlat</p> <p>• Oppilaskunnan järjestämä jouludisco</p> <p>• Joulujuhlat sekä joululaulujen yhteislaulutilaisuus</p> <p>• arviointi</p> <p>TAMMIKUU</p> <p>• Arviointikeskustelut tulee olla pidetty</p> <p>HELMIKUU</p> <p>• ystävänpäivä, oppilaskunta</p> <p>• vanhempainyhdistyksen ulkotapahtuma</p> <p>MAALISKUU</p> <p>Teemavanhempainilta yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa, esim. some , kouluyhteisömme hyvinvointi à miten lasten ja huoltajien mielipiteet /ajatukset esille? Voisiko olla jonkun luokkatasotiimin vastuulla järjestää vanhempainyhdistyksen kanssa?</p> <p>HUHTIKUU</p> <p>• oppilasarviointi</p> <p>• miten yhteisömme voi? –arviointi à lasten ja huoltajien kuuleminen, palaute koululle àToimintamme kehittäminen palautteen myötä</p> <p>TOUKOKUU</p> <p>• oppilasarviointi</p> <p>• kauden arviointi, miten olemme onnistuneet koulumme arvojen tavoitteissa</p> <p>• tiimiarviointi</p> <p>Työhyvinvointi; ”Hyvä me!”</p> <p>• Aamupalat 1x kk</p> <p>• Tapahtumat, tempaukset</p> <p>• Viikkoarvonta</p> <p>• Perjantailenkki, kuntosali, säbäpelit ym. liikunnallinen yhdessä tekeminen</p> <p>• Sekohekoku:n toiminta</p> <p>o - teatteri, Seminaarin koulu –tuotteet</p> <p>o Ym. ym</p> <p>3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä (yhteistyötaho, yhteistyön muoto, mahdolliset tavoitteet)</p> <p>”Koulu – matkalla kasvuyhteisöksi”- ja ”Yksintekemisen aika on ohi” –ajattelumme mukaisesti koulun on hyvä etsiä yhteisöllistä oppilashuoltoa tukevat kumppanit esim. muilta kaupungin palvelualueilta, kolmannelta sektorilta, vanhempainyhdistyksistä ym. ja sopia lukuvuosittain yhteistyöstä oppilaiden hyväksi ja koulun yhteisöllisyyden tueksi.</p> <p>Seminaarin koulun yhteistyökumppaneita kehitettäessä yhteisöllisen ohr:n alaisia asioita:</p> <p> Tmi Martti Salonen (2016):</p> <p>Sopimuksen mukaan Seminaarin koulu ostaa ostopalveluna Tmi Martti Saloselta kohdennettua hyvinvointitoimintaa liittyen yksittäisiin oppilaisiin ja perheisiin. Kyseessä on konkreettista toimintaa oppilaan, kodin ja koulun välillä oppimisen ja koulunkäynnin merkityksen ja arvostuksen korostamiseksi ja oppilaan tukemiseksi aktiiviseen ja positiiviseen koulunkäyntiin. Ulkopuolinen rahoitus vuoden 2015 loppuun.</p> <p> Lasten liikunnan tuki:</p> <p>Liikkuva koulu – hankke jatkuu koulullamme..</p> <p> Vanhempain yhdistys:</p> <p>Yhdistys järjestää monipuolisia tapahtumia oppilaidemme koulunkäynnin, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tukemiseksi. Esimerkkeinä mm. liikenneturvallisuuskampanja, Omin voimin-kouluun kampanja palkintoineen, joulutori ja talvitapahtuma. Lisäksi yhdistys tukee koulua lahjoituksin, mm. stipendit ja 6. luokkien ruusut.</p> <p> Seurakunta:</p> <p>Teemme yhteistyötä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanssa esim. leirikoulutoimintaa Syöksynsuun leirikeskuksessa ja aamunavauksia 4 x vuodessa.</p> <p> Arx:</p> <p>Arx järjestää koulullamme sekä Sirkuskerhon että visuaalisen taiteen kerhon viikottain.</p> <p>Koulumme osallistuu Arx:n kulttuuripolkutoimintaan.</p> <p> Hämeenlinnan seudun Setlementti ry:</p> <p>Yhdistys järjestää Valmo-luokan oppilaille läksykerhoa viikoittain. Kerhoa pitävät yhdistyksen koulutetut, vapaaehtoiset työntekijät.</p> <p> Ap/Ip-toiminta</p> <p>Oppilaidemme koulun jälkeistä hyvinvointia tukevat Ap/Ip-toimijat: 4H, Lasten Liikunnan tuki, Vammaispalvelu ja ruotsinkielinen ap/ip.</p> <p> Lisäksi muita, epäsäännöllisiä yhteistyökumppaneita kuten urheiluseurat, toiset koulut ja oppilaitokset sekä ystävyyskoulumme Cellessä, Saksassa.</p> <p>3.5. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa</p> <p>Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.</p> <p>Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.</p> <p>Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.</p> <p>Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.</p> <p>Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä.</p> <p>Erityisen tärkeää on ohjaus nuorille, joilla on oppilashuollollisten tukitoimien tarvetta. Tuen tarve voi vaikuttaa jatko-opintojen valintaan ja nivelvaiheen siirtymän onnistumiseen.</p> <p>Hämeenlinnassa on oppilaanohjauksen tueksi laadittu materiaalisalkku kouluille: ”KOULU – MATKALLA KASVUYHTEISÖKSI, oppilaanohjaussuunnitelman laatiminen”. Ohjaussuunnitelmaan liittyvät myös opo-hankkeessa tehdyt ”Hämeenlinnan oppilaanohjauksen teesit”, jotka on toimitettu kouluille.</p> <p>3.6. Yhteistyö ja käytänteet koulun ja kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa</p> <p>Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tulee tehdä kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).</p> <p>Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein valvontasuunnitelman mukaisesti. Rehtori ja terveydenhoitaja kutsuvat koolle sovitut tahot, jotka suorittavat yhteistyössä kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksen. Tarkastuksessa ovat mukana rehtorin ja terveydenhoitajan lisäksi ainakin terveystarkastaja, työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön omistajan edustaja/isännöitsijä, oppilasedustaja ja henkilöstön edustaja. Koulusihteeri tekee kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksesta muistion.</p> <p>Ennen tätä tarkastusta, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä (tai yhdessä sovitulla kokoonpanolla, mukaan lukien oppilasedustaja) käydään Terveyttä edistävän koulun tarkistuslista läpi. Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastustilanteessa tarkastus tehdään tämän ennakkoon täytetyn tarkistuslistan pohjalta.</p> <p>Tarkastusmenettelyistä ja aikatauluista sekä puutteiden seuraamismenettelystä sovitaan monialaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelman ja paikallisen opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tarkastuksissa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Seuranta on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. (Kirjataan mahdollinen todettu puute sekä taho, joka hoitaa asian kuntoon ja aikataulu asian hoitamiseen.)</p> <p>Tarkastuksen tuloksista ja niiden pohjalta käynnistettävistä toimenpiteistä tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille. Tehty tarkastus on tarkoituksenmukaista kuvata myös koulun vuosi- tai toimintakertomuksessa.</p> <p>3.7. Sisäilman laatu tai kouluympäristön terveellisyys</p> <p>Jos oppilas oireilee tai sairastaa siten, että huoltajilla tai hoitavalla taholla herää epäily koulun sisäilmasta tai kouluympäristöstä oireiden aiheuttajana, huoltaja tiedottaa tästä kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhoitaja vie epäilyn rehtorille, jonka tehtävänä on käynnistää viranomaisyhteistyö ja vaadittavat selvitykset.</p> <p>3.8. Järjestyssäännöt</p> <p>Jokaisella koululla tulee olla järjestyssäännöt. Niiden luomiseen ja päivittämiseen otetaan oppilaat ja huoltajat tiiviisti mukaan.</p> <p>Järjestyssääntöjen laadinnassa ja päivittämisessä noudatetaan Opetushallituksen vuonna 2016 antamia ohjeita:</p> <p>http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf</p> <p>Seminaarin koulun järjestys- ja välituntisäännöt:</p> <p>KOULUN SÄÄNNÖT</p> <p>1. Tervehdin ja kohtelen kaikkia ystävällisesti ja tasapuolisesti sekä käytän asiallista kieltä.</p> <p>2. En kiusaa ketään koulussa enkä koulumatkalla. * Ilmoitan kiusaamisesta viivyttelemättä aikuiselle.</p> <p>3. Koulupäivän alkaessa tulen sisälle vasta kellon soitua.</p> <p>4. Tulen oppitunneille ajoissa, kotitehtävät tehtyinä, opiskeluvälineet ja –varusteet mukana.</p> <p>5. Huolehdin omista ja yhteisistä tavaroista enkä vahingoita tai hävitä toisten omaisuutta.</p> <p>6. Olen velvollinen korvaamaan tahallisesti aiheuttamani vahingon.</p> <p>7. Annan kaikille työrauhan.</p> <p>8. Liikun ja puhun sisätiloissa rauhallisesti. Käytän päähinettä vain ulkona.</p> <p>9. Käytän matkapuhelinta tai muuta elektronista laitetta oppimistarkoituksessa vain opettajan luvalla ja valvonnassa. * Matkapuhelin tai vastaava on omalla vastuullani koulupäivän aikana.</p> <p>10. Noudatan ruokalassa hyviä käytös – ja pöytätapoja.</p> <p>11. Tottelen kaikkia koulun aikuisia ja suhtaudun asiallisesti saamiini ohjeisiin.</p> <p>12.Pukeudun kouluun sään mukaisesti. * Pipo päässä pakkasella!</p> <p>13.Poistun koulupäivän päätyttyä koulun alueelta. * Koulupäivän aikana voin poistua koulun alueelta vain erityisluvalla.</p> <p>14.Koulumatka on osa koulupäivää ja silloin noudatan liikennesääntöjä sekä hyviä tapoja. Pyöräillessä käytän kypärää.</p> <p>15. Ilmoitan aina tapaturmasta viivyttelemättä aikuiselle.</p> <p> </p> <p>3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen</p> <p>Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (Pol35 §). Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus, sekä pyydetyt ja myönnetyt poissaolot. Poissaolojen ilmoittamiseen ja seurantaan käytetään ensisijaisesti Wilma-järjestelmää.</p> <p>Oppilaan vanhempien tulee ilmoittaa luokanopettajalle tai -valvojalle oppilaan sairauteen liittyvästä poissaolosta mahdollisimman pian. Hyvä tapa on tehdä ilmoitus samana aamuna. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on opettajan tai luokanvalvojan tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä.</p> <p>Jos oppilaan yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, opettajan tai luokanvalvojan on keskusteltava asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Luokanopettajalla ja -valvojalla on velvollisuus sopia yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujan kanssa ryhmän koollekutsumisesta, jos oppilaan luvattomat poissaolot tai jatkuvat yksittäiset poissaolot jatkuvat, eikä asian käsittely oppilaan vanhempien kanssa tuota tulosta.</p> <p>Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää viiteen päivään asti oppilaan opettaja tai luokanvalvoja. Pidemmistä poissaoloista päättää rehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen tulee liittää oppilaan opettajan tai luokanvalvojan lausunto. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä riittävän ajoissa. Huoltajien tulee varmistaa, että oppilas huolehtii koulutehtävänsä poissaoloajaltaan.</p> <p>Poissaoloihin puuttuminen</p> <p>Selvittämättömiin poissaoloihin puututaan heti. Jos selvittämättömiä poissaoloja on kaksi päivää tai 12 h, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja vanhempien kanssa. Tarvittavat tukitoimet aloitetaan välittömästi. Tarvittaessa opettaja huolehtii yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen järjestämisestä.</p> <p>Jos selvitettyjä poissaoloja on toistuvasti, myös silloin luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Joskus terveydellisten syiden takaa voi löytyä myös muita syitä. Tarvittaessa perhettä ohjataan kouluterveydenhuoltoon, tai kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä.</p> <p>Jos oppilaan koulunkäynti vaarantuu luvattomien poissaolojen takia, eikä tukitoimista ei ole ollut apua, yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tarvetta.</p> <p>3.10. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus</p> <p>Järjestyssääntöjen noudattamisella, sekä yleisestä kouluarjen turvallisuudesta huolehtimisella on suuri merkitys tapaturmien ehkäisyssä.</p> <p>Seminaarin koulun toimintatavat tapaturmien ehkäisyssä:</p> <p>Tapaturmien ehkäiseminen</p> <p>Seminaarin koululla toimitaan koulun järjestyssääntöjen mukaisesti.</p> <p>Koulun piha-alue on rauhoitettu moottoriajoneuvoilta, polkupyörille on osoitettu oma paikka. Piha-alue on jaettu sektoreihin joilla on oma välituntivalvoja. Talvella tietyt alueet pihalla hiekoitetaan esim. portaat.</p> <p>Portaissa ja portaikoissa on oikeanpuoleinen liikenne.</p> <p>Teknisentyön tunneilla oppilailla on tarvittaessa käytössä suojalasit ja kuulosuojaimet, näiden käyttöä valvoo opettaja.</p> <p>Ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus</p> <p>Ensiavun antaminen kuuluu koko koulun henkilökunnalle. Koululla on 25 kiinteää ensiapukaappia. Niiden sijainnit on merkitty valkoisella ristillä, vihreälle pohjalle. Lisäksi koululla on 3 ensiapureppua mukaan otettavaksi retkille ja liikuntatapahtumiin sekä yksi matkalaukkumallinen ensiapulaukku mukaan luokkaretkille.</p> <p>Välitön ensiapu annetaan koulunhenkilökunnan tai kouluterveydenhoitajan toimesta. Tapaturman vaatiessa jatkohoitoa hakeudutaan julkiselle sektorille (KHKS yhteispäivystys). Oppilaan kuljetuksesta vastaa huoltaja (lukuun ottamatta ambulanssia vaativa tapaturma). Jos huoltajaa ei saada kiinni, oppilaan kanssa jatkohoitopaikkaan lähtee kouluohjaaja.</p> <p>Tapaturmailmoituksen täyttää se joka tapaturmatilanteen näkee ja asiaan ensimmäisenä puuttuu.</p> <p>Terveydenhoitajat antavat tarvittaessa ja paikalla ollessaan koulupäivän ja -matkojen aikana tapahtuneiden tapaturmien ensiavun, mutta kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee antaa ensiapua taitojensa mukaan. Terveydenhoitaja huolehtii, että koulun ensiapukaapissa on tarvittava varustus. Terveydenhoitaja tilaa ja tarvikkeet ja täyttää ensiapukaapit. Terveydenhoitaja tilaa myös kylmäpussit liikunnanopettajille mahdollisten tunneilla tapahtuvien tapaturmien ensiapuun. Terveydenhoitaja huolehtii teknisen/kemian työn luokissa olevat ensiaputarvikkeet, mm silmähuuhdepullot. Lasku ensiaputarvikkeista menee koululle.</p> <p>Hämeenlinnan kaupungilla on vakuutusyhtiönä on ollut 1.1.2013 lähtien Fennia. 2012 tai sitä ennen tapahtuneiden koulutapaturmien kulut hoidetaan sen aikaisissa vakuutusyhtiöissä. Jos koulutapaturma sattuu mopolla/skootterilla ajaessa, ensisijainen vakuutus on mopon/skootterin oma liikennevakuutus. Jos liikennevakuutus ei korvaa jotain, niin käsittely siirtyy vasta tämän jälkeen vasta tapaturmavakuutuksen piiriin.</p> <p>Tapaturman sattuessa on opettajan tai muun koulun edustajan aina muistettava täyttää ja allekirjoittaa oppilaasta tapaturmailmoituslomake (liite), joka toimitetaan viipymättä sähköpostilla sari.oksanen@hameenlinna.fi tai osoitteeseen:</p> <p>Hämeenlinnan kaupunki</p> <p>Lasten ja nuorten palvelut</p> <p>Sari Oksanen</p> <p>PL 84 / Raatihuoneenkatu 9, 4. krs</p> <p>13101 Hämeenlinna</p> <p>Tapaturmailmoitus on syytä täyttää tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan. Tapaturmailmoituksen luontevin täyttäjä on se koulun henkilökuntaan kuuluva, joka tapahtuman hetkellä paikalla. Usein tämä on opettaja – vaikka terveydenhoitaja tulisikin paikalle antamaan ensiavun.</p> <p>Tapaturman sattuessa ja hakeuduttaessa hoitoon julkiselle sektorille (terveyskeskus tai keskussairaala) oppilaan kuljetuksen huolehtii huoltaja. (Lukuun ottamatta ambulanssia vaativaa tilannetta.) Mikäli tapaturman kohteeksi joutuneen oppilaan huoltajalle aiheutuu kustannuksia tapaturmasta johtuneista, vamman tilan vaatimista välttämättömistä ja välittömistä kuljetus- ja hoitokuluista, huoltaja hakee niitä Fennialta itse:</p> <p>• täyttämällä verkossa korvaushakemuksen, johon hän täyttää vakuutusnumeron ja käsittelytunnuksen</p> <p>• lomaketta täyttäessä kaupungin vakuutuksen numero tulee laittaa muodossa 420 -8165570 ja käsittelytunnus muodossa 1xxxxxxxY</p> <p>• tai soittamalla Fennian puhelinkorvauspalveluun 010 503 020 kello 8-18</p> <p>Huoltaja maksaa ensin kulut itse ja hakee kuluja vasta tämän jälkeen Fennialta.</p> <p>Kuluja voi hakea sen jälkeen, kun kaupunki on tehnyt lapsen koulutapaturmasta tapaturmailmoituksen Fennialle ja tapaturmalle on luotu käsittelytunnus. Fennia toimittaa käsittelytunnuksen huoltajalle tekstiviestillä.</p> <p>Jos oppilaan koulutapaturma on sattunut koulumatkalla tai vaatii hoitoa vasta koulupäivän jälkeen, niin asiasta on tiedotettava mahdollisimman pian koulua.</p> <p>Henkilöstöpalvelujen ohjeistuksen mukaisesti rehtorin tulee huolehtia siitä, että koulussa on ainakin yksi ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö. Lisäksi rehtorin tulee pitää yllä tiedostoa ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä sekä tiedottaa siitä henkilöstölle.</p> <p>3.11. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen</p> <p>Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Koska nuori viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee.</p> <p>Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimintaan. Jos nuoresta on huolta, on hyvä ottaa puheeksi myös mahdolliset päihteet ja ohjata oppilashuollon palveluihin tai muihin tukipalveluihin.</p> <p>3.12. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet</p> <p>Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrä vaihtelee koulun koon ja alueellisen sijainnin mukaan. Koulun tulee tehdä suunnitelma koulukuljetusten odotusaikojen valvontaa, toimintaa ja turvallisuutta koskien.</p> <p>Seminaarin koulu:</p> <p>Koulumme kuljetusoppilaat käyttävät koulumatkoillaan taksia ja / tai linja-autoa opetuspalveluiden hallinnosta saamansa kuljetuspäätöksen mukaisesti. Koulussamme kuljetusoppilaiden odotustunnit hoidetaan valvotusti. Odotustunti on pääsääntöisesti oppilaan omassa luokassa tai muussa sovitussa tilassa. Odotustuntia valvoo opettaja tai kouluohjaaja. Taksioppilaiden siirtyminen takseista ja takseihin tapahtuu pääsääntöisesti kouluohjaajan valvonnassa.</p> <p>3.13. Tasa-arvosuunnitelma ja toimenpiteet syksyn 2016 oppilaskyselyjen jäljiltä</p> <p>¬¬¬¬¬¬¬¬Seminaarin koulu: Selvitys Seminaarin koulun tilanteesta</p> <p>Seminaarin koulussa toimii luokat 1-6. Koulussamme on sekä yleisopetuksen oppilaita, että useita erityisopetuksen ryhmiä. Lisäksi koulussamme toimii valmistavan opetuksen luokkia.</p> <p>Oppilasmäärä koulussamme on n. 750. Seminaarin koulussa oppilaat opiskelevat tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta ja etnisestä taustasta riippumatta.</p> <p>Seminaarin koululla on käytössä Verso-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Käytössämme on myös KiVa-ohjelman materiaalia, joiden sisällöissä on tasa-arvoperusteista kasvatusmateriaalia.</p> <p>Koulun opetussuunnitelmassa on annettu oppilaitoksen turvallisuuteen liittyviä ohjeita ja toimintamalli mahdollisia väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätapauksia varten.</p> <p>Seminaarin koulun oppilaiden vastausten perusteella tasa-arvotilannetta kartoitettaessa esiin nousivat seuraavat seikat:</p> <p>• Oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi koulussa ja voivat kääntyä aikuisen puoleen ongelmia kohdatessaan.</p> <p>• Suurin osa oli sitä mieltä, että tyttöjä ja poikia kohdellaan tasapuolisesti.</p> <p>• Oppilaat kokivat, että kaikkia kannustetaan sukupuolesta riippumatta, mutta joissain tilanteissa koetaan, että tyttöjen mielipiteitä kuunnellaan enemmän.</p> <p>Pohdinnoissa tuli esiin myös, että</p> <p>• pojille suututaan helpommin, mutta he saavat enemmän myös puheenvuoroja.</p> <p>• Kukaan ei kerro kokeneensa seksuaalista häirintää koulussamme.</p> <p>Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi</p> <p>Opetuksen järjestäminen</p> <p>Seminaarin koulussa kaikki oppilaat pääsevät lähikouluunsa. Lisäksi kouluumme tulee oppilaita myös kauempaa mm. Erityisopetuksen päätöksen ja kielipainotuksen perusteella. Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin.</p> <p>Valinnaisaineissa pyritään opetusryhmät järjestämään siten, että mahdollisimman moni oppilaan 1-3 mieluisimmasta toiveista toteutuisi.</p> <p>Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänet ohjataan tutkimuksiin ja hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta. Näissä tapauksissa käytetään yksilökohtaista harkintaa.</p> <p>Etninen tausta, kansallisuus ja kieli</p> <p>Maahanmuuttajataustaisille oppilaille annetaan mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetusta, jotta oma kulttuuriperintö ja äidinkieli säilyisivät. Maahanmuuttajaoppilaille annetaan tarvittaessa suomen kielen tukiopetusta. Opetus tapahtuu yleisopetuksen ryhmissä valmistavan opetuksen jälkeen. Myös muita vähemmistöryhmiin kuuluvia oppilaita opetetaan koulun yleisopetuksen ryhmien mukana.</p> <p>Elämänkatsomus ja vakaumus</p> <p>Uskonnollinen tasa-arvo toteutuu siten, että uskonnon- tai elämänkatsomustiedon opetusta annetaan perusopetuslain määräämällä tavalla.</p> <p>Seksuaalinen suuntautuminen</p> <p>Koulussamme rakennetaan hyväksyvää ja sallivaa ilmapiiriä suunnitelmallisesti. Oppilaat ja henkilökunta ottavat toiminnassaan huomioon seksuaalisen moninaisuuden. Tästä keskustellaan oppitunneilla osana opetussuunnitelmaa ja opetusta.</p> <p>Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy</p> <p>Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden, etenkin terveystiedon tunneilla, käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida.</p> <p>Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen.</p> <p>Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään syvällisesti läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.</p> <p>Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin</p> <p>Kaikkien Seminaarin koulussa työskentelevien ja opiskelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa häirintää ei suvaita. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puututaan. Jos oppilas on joutunut sukupuolisen häirinnän kohteeksi, ilmoittaa hän asiasta omalle luokanopettajalle, rehtorille tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.</p> <p>Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti asiaa selvitettäessä. Vakavimmat tapaukset, myös netissä tapahtuvat ovat rikoksia ja niiden selvittely kuuluu poliisille. Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille.</p> <p>Toimenpiteet:</p> <p>• Tasa-arvokyselyn tulokset on käsitelty oppilaskunnan hallituksessa</p> <p>• Tuloksista laaditaan yhteenveto koko henkilökunnan tietoisuuteen (sähköisenä pilvessä)</p> <p>• Koulumme info-tv:seen laitetaan näkyville koulumme linja siitä, että kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisesti ja viittaus tasa-arvosuunnitelmaan.</p> <p>• Tasa-arvosuunnitelmaan kirjataan asioita, joita kullakin luokka-asteella tulee erityisesti huomioida esim. 1.-2.lk tasapuolisesti puheenvuoroja, vastuutehtäviä ym. 3.-4. lk luokan säännöissä, eriyttämisessä. vaikuttamismahdollisuuksissa ym. Tasapuolinen kohtelu 5.-6.lk kielenkäyttö ja suhtautuminen esim. Taito- ja taideaineissa ym.</p> <p>• Luokissa keskustellaan aiheesta tarvittaessa, tasa-arvoon liittyvistä käsitteistä ym.</p> <p>¬¬¬</p> <p>3.14. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista</p> <p>Seminaarin koulun painopisteet lv. 2016-2017 oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä viestintämuodot oppilaille ja perheille:</p> <p>Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisenä tehtävänä on luoda ja ylläpitää turvallinen koulu ja koulunkäynnin arki jokaiselle oppilaalle ja koulussa työskentelevälle.</p> <p>Vertaissovittelu eli Verso-toiminta</p> <p>Vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen perustuva yhteisöllinen menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.</p> <p>Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat itse esittää kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksia ja pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan.</p> <p>Verso</p> <p>Lastentalon arjessa käytetään vertaissovittelun keinoja ja Kiva-koulusta tutuksi tulleet toimintaperiaatteet koskevat myös Lastentaloa. Oppilaskuntatoimintaa harjoitellaan yhdestä luokanopettajasta ja neljästä vastuuoppilaasta koostuvalla Lastentalon oppilaskunnan hallituksella, joka vierailee pääkoulun oppilaskunnan kokouksissa kerran lukukauden aikana. Tämä ryhmä on mukana suunnittelemassa Lastentalon arkea ja juhlaa ja heidän terveisensä viedään myös Talotiimin kokouksiin, joissa on edustaja koulusta, päiväkodista ja neuvolasta.</p> <p>Oppilaskunta suunnittelee ja ideoi asioita, jotka lisäävät kouluviihtyvyyttä ja oppilaiden yhteisöllisyyttä. Näitä voivat olla pienet koulun arkeen liittyvät asiat, sekä koko oppilaskuntaa koskevat yhteiset tapahtumat. Joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimoilta toiminnassa ja tapahtumissa on usein mukana myös esikoululaisia.</p> <p>Versoryhmän toimintaan osallistuville opettajille varataan resurssia toimintaansa niin, että heiltä huojennetaan osa välituntivalvonnoista. Verso-ryhmässä on kahdeksan vastuuopettajaa ja Kiva-koulusta tutuksi tulleesta toimintatavan ryhmässä kolme vastuuopettajaa. Opettajia ja sovittelijaoppilaita koulutetaan tarvittaessa asiaan.</p> <p>VerSo on vertaissovitteluohjelma, jossa nk. VerSo-oppilaat auttavat sovittelemaan koulutovereidensa välisiä riitoja ja kahnauksia. VerSo-oppilaat ovat viidennen ja kuudennen luokan oppilaita ja heidät koulutettu tehtävään. Kun asia sovitellaan VerSossa, sitä eivät siis ole selvittelemässä ohjaajat, opettajat tai muut koulun aikuiset, vaan oppilaat käyvät asian keskenään läpi ja miettivät, miten riita voidaan ratkaista. VerSoon viedyistä asioista ei ilmoiteta oppilaiden koteihin, vaan asia selvitetään ja sovitaan koulupäivän aikana VerSo-oppilaiden avulla. Käytännön järjestelyistä vastaavat koulun VerSo-opettajat, jotka ovat tarvittaessa myös oppilaiden tukena sovittelutilanteissa.</p> <p>VerSoon voi viedä yksittäisiä riitoja, kiusantekoja, nimittelyitä, härnäämistä ym. lievää riitaa. Pitkäaikaiset, jatkuvat kiusaamistapaukset ja vakavat väkivallanteot eivät kuulu VerSon käsiteltäviksi.</p> <p>Pitkäaikaiset ja jatkuvat kiusaamistapaukset käsitellään koulumme KiVa-toiminnan kaltaisessa tiimissä. Jos epäillään kiusaamista, opettaja ottaa yhteyttä koulumme tiimiin täyttämällä selvityslomakkeen. Huoli kiusaamisesta voi tulla myös huoltajalta, jolloin opettaja täyttää myös selvityslomakkeen. Tiimi tutustuu tapaukseen lomakkeen perusteella, määrittelee tilanteen ja tekee suunnitelman jatkotoimenpiteistä.</p> <p>Seuraavaksi tiimi tapaa kiusaamisen osalliset mahdollisimman pian, ensin tavataan kiusattu ja sen jälkeen kiusaaja(t). Kiusaajan kanssa käytävän keskustelun tärkein tavoite on tehdä oppilaalle selväksi, että tapahtunut kiusaaminen on tiedossa, sitä ei koulussa hyväksytä ja sen on loputtava välittömästi. Toiseksi oppilaan tulee sitoutua muuttamaan toimintaansa. Sekä kiusatun, että kiusaajien kotiin lähtee oppilaan mukana tieto tapaamisesta. Tapaamisessa sovitaan yhdessä seuranta-aika ja seuraava kokoontuminen. Tarvittaessa pidetään ryhmäkeskusteluja ja tavataan opettajaa. Seurantakokoontumisia on niin kauan, että kiusaaminen loppuu. Yleensä ei tarvita kuin yksi seurantakokoontuminen.</p> <p>Tukioppilaat</p> <p>Koulun tukioppilaat on aktiivisesti toisia oppilaita tukeva joukko tukioppilaaksi koulutettuja henkilöitä. Oppilaita ohjataan kääntymään tukioppilaiden puoleen kaikissa kouluun liittyvissä, oppilasta askarruttavissa, asioissa. Tukioppilaat välittävät tarvittaessa viestin opettajakunnalle. Tukioppilaat järjestävät esimerkiksi luokka- ja kouluhenkeä kehittämiä tapahtumia ja teemapäiviä.</p> <p>Oppilaskunta</p> <p>Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on ohjata oppilaita keskinäiseen yhteistyöhön, lisätä oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Hämeenlinnan kaikissa kouluissa toimii oppilaskunta, jonka järjestäytyneestä toiminnasta vastaa oppilaskuntaa ohjaava opettaja.</p> <p>Koulujen oppilaskuntien jäseniä ovat kaikki kyseisen koulun oppilaat. Oppilaskunnan toimintaa johtaa hallitus tms., johon on valittu luokkien oppilasedustajat.</p> <p>Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on pitää yllä yhteyksiä oppilaisiin, opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan sekä tarpeen mukaan vanhempainyhdistykseen, nuorten vaikuttajaryhmiin, Lasten ja nuorten foorumiin ja lautakuntiin. Oppilaskunnan toiminta kouluissa vaihtelee mm. koulun koosta ja oppilaiden iästä riippuen. Aloitteiden käsittelyssä voidaan käyttää jatkuvan vaikuttamisen mallia, jossa kuka tahansa kouluyhteisön jäsen voi seurata aloitteen käsittelyä.</p> <p>Seminaarin koulun oppilaskunnan hallitus kokoontuu 2-4 kertaa kuukaudessa kahden toiminnasta vastaavan opettajan ohjaamana. Toiminta kuvataan tarkemmin ToKessa.</p> <p>Koulumme oppilaita ohjataan osallisuuteen sekä vaikuttamiseen oppilaskuntatoiminnan avulla. Jokainen luokka valitsee keskuudestaan luottamusoppilaan ja hänelle varajäsenen. Luottamusoppilaat kokoontuvat kerran kuussa tai tilanteen vaatiessa useammin. Kokouksissa (oppilaskunnan hallitus) opetellaan kokouskäytänteitä, aloitteiden laadintaa sekä erilaisia vaikuttamistapoja.</p> <p>Luottamusoppilaiden tehtäviä ovat mm:</p> <p>-olla mukana päättämässä koulun yhteisistä asioista</p> <p>-touteuttaa omia ja luokan ajatuksia sekä ehdotuksia</p> <p>-vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin</p> <p>-järjestää erilaisia tapahtumia.</p> <p>Tänä vuonna oppilaskunnan hallitusta on vetämässä kolme opettajaa, Mira Parikka, Hanne Blomberg ja Tuulia Väisänen. Välillä 1.-3.luokat pitävät omat kokoontumiset ja pohtivat pienemmille oppilaille kuuluvia asioita ja samaan aikaan 4.-6.luokat pohtivat isompien oppilaiden juttuja. Toisinaan taas pidetään kaikkien luottamusoppilaiden yhteinen kokous.</p> <p>Oppilastiimit ja Oppilasagentti-toiminta</p> <p>Oppilaskunnan ohella oppilaiden omaa osallisuutta ja vaikuttamista korostetaan luokkakohtaisissa oppilastiimeissä sekä Oppilasagentti-toiminnassa. Oppilastiimit muodostuvat luokka- tai luokkatasoyhteisön sisällä, ja niille määritellään oppilaiden ja opettajien kesken erilaisia koulun arjen tehtäviä. Oppilasagentti-toiminnassa joukko tvt-koulutettuja oppilasagentteja auttaa ja tutoroi koulun tvt-asioissa niin oppilasryhmiä kuin koulun aikuisiakin.</p> <p>Malleja koulun ja kodin yhteistyöhön ja vanhemmuuden tukemiseen</p> <p>Koti ja koulu ovat lapsen tärkeimmät kasvattajat - yhteistyötä niiden välillä tarvitaan. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta.</p> <p>Toimivalla kodin ja koulun yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia. Se lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta. Yhteistyö antaa vanhemmille tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta, sekä niiden tukemisen mahdollisuuksista.</p> <p>Kodin ja koulun yhteistyöllä on myönteinen vaikutus luokan ja koulun ilmapiiriin, ja se vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Koulun tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa, mutta myös vanhemmilla on vastuunsa yhteistyön onnistumisessa.</p> <p>Vanhempainliiton nettisivuilta saa tukea kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Hyväksi koettu toimintamalli Hämeenlinnassa on esim. Iittalan Yhtenäiskoulussa kehitetty Perhekeidas-ohjelma, joka rytmittää kodin ja koulun yhteistyötä koko koulun tasolla, jokaista opettajaa ja ryhmää, sekä kaikkia vanhempia koskien.</p> <p>Askelmat–ohjelma</p> <p>Askelmat on portaittain etenevä ohjelma, joka on sidoksissa koulun eri vuosiluokkiin. Askelmien avulla tutustutaan uuteen yläkoulun luokkaan, ryhmäydytään ja käydään arvokeskustelua mm. päihteistä ja yhteisistä pelisäännöistä (rahankäyttö, kotiintuloajat, kotitöihin osallistuminen) yhdessä oman luokan oppilaiden ja vanhempien kanssa. Toiminta perustuu nuorten, vanhempien ja koulun yhteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisiin illanviettoihin koululla. Järjestelyvastuussa on moniammatillinen koulukohtainen Askelma-tiimi.</p> <p>Nettikiusaamiseen puuttuminen</p> <p>Koulukiusaaminen on saanut uusia muotoja internetin käytön yleistyttyä ja nuorten siirryttyä käyttämään nettiä aktiivisesti sekä koulussa että vapaa-ajalla, ja nuorten käyttämistä medioista internet onkin television ohella suosituin media. Lapsista ja nuorista jopa yksi neljästä on tullut kiusatuksi internetissä, ja usein nettikiusaaminen on yhteydessä kouluissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Nettikiusaamisen havaitsemisen on usein ongelmallista, sillä kiusaaminen saattaa tapahtua sivustoilla, joissa valvonta on suuresta käyttäjämäärästä johtuen minimaalista tai olematonta, ja usein ongelmatilanteiden raportoinnissa luotetaan käyttäjien omaan aktiivisuuteen. Oppilaita tuleekin rohkaista ottamaan yhteyttä luotettaviin aikuisiin nettikiusaamistilanteissa.</p> <p>Nettikiusaamisen ehkäisemiseksi oppilaita tulee valistaa netin järkevästä käytöstä, lainsäädännöstä, nettikiusaamisen mahdollisista seuraamuksista sekä antaa tietoa väylistä, joiden kautta oppilas voi hakea aikuisten apua ja tukea ongelmatilanteissa. Kouluissa annettavan mediakasvatuksen tueksi on mahdollista käyttää koulujen ulkopuolisten tahojen palveluita. S</p> <p>Kummioppilastoiminta</p> <p>Seminaarin koulussa 1-luokkalaiset saavat kummit 5-luokkalaisista ja kummioppilastoiminta jatkuu luokkien välillä kaksi vuotta. Oma kummi tuo turvaa välitunneilla ja luokkien välillä järjestetään yhteisiä teemapäiviä ja oppitunteja.</p> <p>Lastentalossa eskarilaiset saavat kummin 2-luokkalaisista ja kun Lastentalosta tullut oppilas tulee kolmannelle luokalle Seminaarin kouluun, hänellä on oma tuttu kummi viidennellä luokalla. Vierailuja Seminaarille ja päinvastoin tehdään myös 1- ja 2- luokan aikana.</p> <p>Turvallinen koulu</p> <p>Turvallisessa koulussa ehkäistään etukäteen vaaratilanteet koulurakennuksessa ja koulun eri toiminnoissa. Tämä edellyttää, että koulurakennukseen ja koulun eri toimintoihin (oppitunnit, välitunnit, retket, opintokäynnit, yökoulut jne.) liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. Toimintatapoja harjoitellaan etukäteen säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.</p> <p>Turvallisessa koulussa on suunniteltu ja sovittu etukäteen, miten koulu takaa koulun oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön turvallisuuden, ja miten vaarat pyritään estämään ennalta. Koulussa on myös selvitetty, miten toimitaan vaaratilanteessa ja miten toimintaa voidaan jatkaa erilaisissa häiriötilanteissa. Turvallisessa koulussa on varauduttu suorittamaan sellaiset pelastustoimenpiteet, joihin koulussa omatoimisesti kyetään.</p> <p>Liikenneturvallisuuden kannalta koululaisten liikennekasvatus on olennaista. Jo kouluun tutustumispäivän yhteydessä tulee korostaa koulumatkan harjoittelun tärkeyttä. Koulujen tulee ohjeistaa oppilaat huolella myös koulupäivän aikaisten siirtymien osalta. Tarkennuksia esimerkiksi polkupyörän ja pyöräilykypärän käyttöön koulumatkoilla voidaan ottaa kantaa koulujen omissa järjestyssäännöissä. Kuljetusoppilaita tulee ohjeistaa kyydin odottamisesta, linja-autoon/ taksiin nousemisesta turvallisesti, turvavyön käytöstä ja ajoneuvossa käyttäytymisestä.</p> <p>3.15. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (turvallisuussuunnitelmasta)</p> <p>Seminaarin koulu:</p> <p>Riskit ja turvallisuus</p> <p>Seminaarin koulun turvallisuuskoulutukseen on laadittu vuosikello, jossa määritellään ajankohdat riskikartoituksen ja turvallisuus- sekä pelastautumissuunnitelman sekä niiden oheismateriaalien päivittämiselle, henkilökunnan perehdyttämiselle sekä erilaisille turvallisuuteen liittyville harjoitteille ja järjestelmätestauksille. Turvallisuuskoulutuksen vuosikello on osa koulumme pelastautumissuunnitelmaa.</p> <p>SEMINAARIN KOULUN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN VUOSIKELLO (tarkennetaan ToKessa)</p> <p>Vuosittaiset tapahtumat</p> <p>Syyslukukausi</p> <p>1. Henkilökunta perehdytetään turvallisuusasioihin syyskuun loppuun mennessä.</p> <p>· Turvallisuusvastaava ja luokkatasotiimien vetäjät</p> <p>2. Koulun jokaiseen rakennukseen valitaan kerrosvastaavat</p> <p>· Kerrosvastaavat toimivat tilojen tarkastajina poistumistilanteessa</p> <p>3. Ensiapuvälineiden kunto tarkastetaan ja välineistöä täydennetään elokuun loppuun mennessä.</p> <p>· Terveydenhoitajat tarkistavat kerran lukuvuodessa. Käyttäjät täydentävät EA-kaappia (tarvikkeita taukotiloissa)</p> <p>4. Sisäinen palotarkastus suoritetaan syyskuun loppuun mennessä</p> <p>5. Poistumisharjoitus pidetään syyskuun loppuun mennessä.</p> <p>· Turvallisuusvastaava ja Sury</p> <p>Kevätlukukausi</p> <p>6. Pelastussuunnitelma päivitetään 11.2. mennessä</p> <p>· Turvallisuusvastaava</p> <p>7. Alkusammutusharjoitus pyritään järjestämään huhti/ toukokuussa (joka toinen vuosi)</p> <p>· Turvallisuusvastaava</p> <p>8. Poistumisharjoitus pidetään maaliskuun loppuun mennessä.</p> <p>· Turvallisuusvastaava ja Sury</p> <p>Kuukausittaiset tapahtumat</p> <p>1. Koulun palojärjestelmän toimivuus testataan. Vastuussa kiinteistöhuolto (Are).</p> <p>2. Koulun kuulutusjärjestelmä testataan. Vastuussa kiinteistöhuolto (Are).</p> <p>Lisäksi</p> <p> Koulumme luokat järjestävät myös yökouluja. Pelastuslaitoksen kanssa on määritelty yöpymispaikat sekä varautuminen yllättäviin, uhkaaviin tilanteisiin. Luokkien tulee ennen yökoulun toteutumista täyttää Pelastuslaitoksen turvallisuus- ja toiminta lomake.</p> <p> Leirikoulujen suunnittelun yhteydessä on opettajan luettava Leirikouluoppaamme ja täytettävä vaaditut lomakkeet, jossa esitellään vastuut, turvallisuus ja varainhankinta.</p> <p> Koulussamme on välituntisäännöt. Valvojille on määritelty valvonta-alueet (6 aluetta). Välkkäritoimintaan koulutetut oppilaat (5. luokkalaiset) järjestävät muille oppilaille Välkkäritoimintaa.</p> <p>Koululla on em. lisäksi Kriisisuunnitelma, jossa kattavasti esitellään erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin suhtautuminen.</p> <p>4. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen</p> <p>4.1. Toiminnan rakenteet ja sisältö</p> <p>Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.</p> <p>Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.</p> <p>Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.</p> <p>Yksilöllisen asiantuntijaryhmän koollekutsumisesta ja prosessista on olemassa kuvaus,</p> <p>johon kaikkien työntekijöiden on syytä tutustua (liite).</p> <p>4.2. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa</p> <p>Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset määräaikaistarkastukset, joista ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri.</p> <p>Laaja terveystarkastus on lakisääteinen terveystarkastus, jossa ovat aina mukana lapsi ja hänen vanhempansa sekä terveydenhoitaja ja lääkäri. Laajan terveystarkastuksen tavoitteet ovat tärkeät: vahvistaa koko perheen hyvinvointia, varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista, tarjota tukea oikeaan aikaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Laajassa terveystarkastuksessa saadaan kokonaisarvio lapsen tilanteesta.</p> <p>Laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa (liite) "Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa" -lomake, joka on hyvä apuväline oppilaan moniammatilliseen auttamiseen. Lomakkeen täyttämiseen tarvitaan huoltajan suostumus. Laajan tarkastuksen yhteydessä keskustellaan lomakkeen sisällöstä ja sopimuksen mukaan tiedotetaan näistä asioista myös opettajaa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden tai sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.</p> <p>Laaja terveystarkastus toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyössä sekä perheen että koulun työntekijöiden, terveydenhoitajan ja lääkärin, kesken. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu tarpeen mukaan terveys- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen erityisen tuen järjestämiseksi. Hyvinvointisuunnitelma edellyttää toistaiseksi kehitystyötä.</p> <p>Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja koululääkäri antavat luokanvalvojalle luokkakohtaisen yhteenvedon myös yhteisöllisessä oppilashuollossa hyödynnettäväksi. Toimintatavat vaativat vielä tarkempaa käytännöistä sopimista.</p> <p>4.3. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon järjestäminen koulussa</p> <p>Sairasta lasta ei saa lähettää kouluun eikä kouluterveydenhoitajan arvioitavaksi. Sairaanhoidollisissa asioissa huoltajat ovat yhteydessä terveysasemalle. Oppilaan sairastuessa koulupäivän aikana voi opettaja kotiuttaa oppilaan – tarvittaessa opettaja voi konsultoida terveydenhoitajaa.</p> <p>Koululaisen henkilökohtaiset lääkkeet ja lääkehoitosopimus</p> <p>Oppilaan henkilökohtaisista lääkkeistä ja niiden hankkimisesta ja toimittamisesta vastaa huoltaja. Kun lääkkeen annostelu, josta oppilas ei itse kykene vastaamaan, on hoidon kannalta välttämätöntä koulupäivän tai iltapäivähoidon aikana, perustuu hoito huoltajan ja koulun väliseen sopimukseen.</p> <p>Ensiapulääkkeiden tai pitkäaikaisen lääkehoidon annostelu koulupäivän aikana perustuu huoltajan ja koulun väliseen kirjalliseen lääkehoitosopimukseen, jossa on asianmukainen ohjeistus lääkkeen antamisesta.</p> <p>Lääkärin määräämiä ensiapuluonteisia lääkkeitä kuten astman oirelääke tai allergialääke oppilas kuljettaa yleensä mukanaan. Oppilaalle määrätyn allergialääkekynän (EpipenR) tai epilepsian ensiapulääkkeen (StesolidR, ym.) tulee olla tarkoituksenmukaisesti saatavilla. Säilytyspaikasta sovitaan huoltajan ja koulun kanssa.</p> <p>Diabetesta sairastavan koululaisen hoito koulupäivän aikana</p> <p>Ohje perustuu STM:n 2010:9 selvitykseen ” Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta”. Ensisijainen vastuu diabeetikkolapsen omahoidon toteuttamisesta on huoltajilla. Tavoitteena on, että lapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.</p> <p>Hoitojärjestelyistä sovitaan huoltajien, koulun ja mielellään hoitavan diabetesyksikön sekä kouluterveydenhuollon kesken. Sovitut asiat kirjataan allekirjoituksineen suunnitelmalomakkeelle (liite). Lomakkeesta jää kopio huoltajille ja koululle ja lomake kouluterveydenhuoltoon. Effica-kertomukseen kirjataan merkintä pidetystä hoitoneuvottelusta, jonka kokoonkutsujana ja kirjaajana on tavallisesti terveydenhoitaja. Suunnitelmalomake päivitetään vuosittain.</p> <p>Huoltajan vastuulla on tiedottaa koulua sairaudesta ja toimittaa koulupäivän ja iltapäivähoidon aikaiseen hoitoon tarvittavat lääkkeet ja tarvikkeet. Vanhemmat huolehtivat selkeiden ohjeiden insuliiniannoksista, ruoka-annoksista ja verensokeritasoista sekä niiden vaikutuksista hoitoon välittämisestä koululle. Apuna voidaan käyttää diabeteksen hoidosta kertovaa seurantavihkoa tai reissuvihkoa.</p> <p>Diabeetikkolapsen omahoidossa (insuliinin annostelu, verensokerimittaukset, ruoka-annosten arviointi, liikunnasta johtuva lisäruuan tarve) auttamiseen voi ryhtyä omalla suostumuksellaan terveydenhuollon ammattihenkilön opastuksen ja osaamisen varmistamisen jälkeen. Avustajina toimivat kouluohjaajat.</p> <p>Erikoissairaanhoidolla on vastuu tarjota tarvittava koulutus ja pistosopetus hoitoa toteuttavalle kouluhenkilöstölle. Henkilöstön ja hoitoon osallistuvien ohjaus voidaan antaa lapsen hoitojärjestelyistä sovittaessa diabeteshoitajan tai kuntoutusohjaajan toimesta tai laajemmassa kouluhenkilöstön tietopäivässä.</p> <p>Henkilöt, jotka tarkistavat ja tarvittaessa pistävät mahdollisen insuliiniannoksen tarvitsevat pistosluvan, jos heillä ei ole sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lähihoitajan koulutusta. Pistoslupa edellyttää keskussairaalan lasten ja nuorten yksikössä saatua opetusta, ja siellä diabeteshoitajan tai lääkärin allekirjoittamaa kirjallista lupaa. Lupa on toimipaikkakohtainen ja toimitetaan esimiehelle.</p> <p>Erityisruokavalioiden ja eettisten ruokarajoitusten tilaaminen</p> <p>Hämeenlinnan kaupunki edellyttää ruokapalvelun tuottajaa valmistamaan ateriat ravitsemussuositusten mukaisesti sekä tarjoamaan monipuolisia vaihtoehtoja. Päivähoito- ja kouluruokailun tavoitteena on tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä kehittää mm. lapsen maku- ja ruokatottumuksia. Tarvittaessa lapselle tarjotaan sairauden vaatima erityisruokavalio. Ruokapalvelun tuottaja tekee erityisruokavalioasioissa yhteistyötä neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa ravitsemusterapeutin kanssa.</p> <p>Erityisruokavaliot</p> <p>Erityisruokavalion tarve ilmoitetaan erityisruokavaliolomakkeella ennen kouluikää ja uudelleen koulun käynnin aloituksen yhteydessä tai siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle. Mukaan liitetään lääkärintodistukset/-lausunnot tai muut selvitykset erityisruokavalion tarpeesta. Täytetty erityisruokavaliolomake ja mahdolliset lääkärintodistukset palautetaan kouluterveydenhoitajalle koulun aloituksen yhteydessä. Vanhempien on muistettava ilmoittaa esim. koulun vaihdosta tai mikäli erityisruokavalion tarve poistuu tai muuttuu.</p> <p>Ruoka-allergiat</p> <p>Maito- ja vilja-allergioiden osalta erikoislääkärin lääkärintodistus on pakollinen. Muissa allergioissa riittää lääkärintodistus (tai terveydenhoitajan todentamana sairaalan tiedoista). Valtakunnallisen allergiaohjelman mukaan ruokavaliosta jätetään pois vai ne ruoka-aineet joiden on kokeiluun perustuen todettu aiheuttavan lapselle siinä määrin haittaa, että niiden pitäminen poissa ruokailusta on perusteltua. Ruoka-allergioiden osalta todistus päivitetään säännöllisesti, sillä ruoka-allergiat paranevat tai helpottuvat usein iän myötä. Tavoitteena on, että kouluikään mennessä rajoitukset on asianmukaisesti purettu. Ruokaan liittyvät rajoitukset puretaan lääkärin ohjeiden mukaan ja huoltaja ilmoittaa niistä päivähoitoon tai koulun terveydenhoitajalle.</p> <p>Eettiset syyt</p> <p>Eettisissä vakaumuksissa ja kasvisruokavaliossa riittää huoltajan allekirjoitus.</p> <p>Ruokavaliotarve ja ruokavaliossa tapahtuvat muutokset ilmoitetaan erityisruokavaliolomakkeella päivähoitoon tai koulun terveydenhoitajalle, joka ilmoittaa tiedot keittiölle.</p> <p>Erityisruokavalioilmoitus löytyy netistä: www.hameenlinna.fi -> Palvelut -> Koulut ja opetus -> Kouluruokailu</p> <p>4.4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä</p> <p>Opettajilla on työssään opettamisen rinnalla kasvatuksellinen sekä oppilashuollollinen tehtävä. Oppimisen tukea ja oppilashuoltoa säätelevät erilaiset lait, jotka vaikuttavat esimerkiksi salassapitoon ja kirjaamisiin. Vaikka opettaja joutuu toimimaan eri rooleissa, on keskeisenä tavoitteena kuitenkin lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kokonaisvaltainen edistäminen. Opetuksen järjestämisen tukitoimet voivat olla myös osa oppilashuollollista tukea.</p> <p>Oppilaan opetusta koskevat tukikeinot ja suunnitelmat on koottu Oppilaan kansioon. Oppilaan kansiossa säilytetään oppilaan koulukäyntiin liittyviä lakisääteisiä asiakirjoja ja niihin olennaisesti liittyviä muita asiantuntijalausuntoja tai selvityksiä. Oppilaskohtaista kansiota ja sen sisältämiä asiakirjoja tulee säilyttää lukitussa kaapissa koulun arkistointisuunnitelman mukaisesti. Oppilasta koskevia tietoja käsiteltäessä tulee noudattaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua salassapitovelvoitetta, jossa kielletään luvattomasti ilmaisemasta sivulliselle tietoja, joita on saatu perusopetuslain mukaisia tehtäviä hoidettaessa.</p> <p>Parhaimmillaan Oppilaan kansio toimii luokanopettajan, aineenopettajan/luokanvalvojan ja/tai erityisopettajan joustavana työkaluna mietittäessä oppilaan laadukkaan opetuksen järjestämistä yhteistyössä huoltajien ja muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa. Laaja-alainen yhteistyö on välttämätöntä, jotta oppilaiden hyvinvointia voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Moniammatillisen yhteistyön perustan muodostavat luottamukselliset ja avoimet välit kodin ja koulun välillä.</p> <p>Jos tehostetun tai erityisen tuen oppilaalla on meneillään myös oppilashuollollinen prosessi, on huolehdittava siitä, että oppilashuollon tukitoimia suunniteltaessa on riittävä tieto opetuksen tukitoimista ja päinvastoin. Tätä auttaa se, että useimmiten lapsen lähityöntekijä (usein opettaja) on mukana kaikissa lapsen palavereissa ja erilaisessa tuen järjestämisessä. Samoin vanhemmilla on tieto lapsensa kokonaistilanteesta. Asiantuntijaryhmässä on nimetty myös lapsen asioiden vastuutyöntekijä.</p> <p>Monilla joustavassa perusopetuksessa olevilla lapsilla/nuorilla on myös oppilashuollollisten tukitoimien tarvetta. Yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä nimetyn vastuutyöntekijän tehtävänä on huolehtia lapsen ja vanhempien suostumuksella tarvittavasta tiedonkulusta eri toimijoiden välillä. On pyrittävä myös siihen, että lapsen/nuoren asioissa tehdään riittävän kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa sovitaan työnjaosta ja seurannasta.</p> <p>Sairaalaopetuksessa olleiden lasten ja nuorten kohdalla erittäin tärkeää on siirtymävaiheen yhteistyö. Osa sairaalajaksolle menevistä ja palaavista on sijoitettu nivelluokkaan, jolloin tiivistä yhteistyötä tehdään koko ajan.</p> <p>4.5. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen ja opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä</p> <p>Kurinpidollisista rangaistuksista on sovittu koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja toimintatavoista on tiedotettu koteja etukäteen.</p> <p>Kurinpitorangaistuksesta keskustellaan lapsen/nuoren sekä asiasta tiedotetaan vanhempia. Kurinpidollisissa tilanteissa lasta tai nuorta ei jätetä yksin.</p> <p>Voi olla myös tarpeen selvittää, onko lapsella/nuorella tarvetta opetuksen tukitoimiin tai oppilashuollollisiin tukitoimiin. Opettaja voi konsultoida asiasta myös yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujaa.</p> <p>4.6. Asiantuntijaryhmän kokoaminen</p> <p>Lasta koskeva huoli otetaan aina ensin puheeksi lapsen/nuoren ja vanhempien kanssa ja sovitaan heti aloitettavista tukitoimista. Jos puheeksi ottamisesta tai sovituista asioista ei ole riittävästi apua, opettaja keskustelee asiasta yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujan kanssa. Koollekutsuja on kullakin koululla erikseen sovittu työntekijä. Opettaja kutsuu lapsen ja vanhemmat oppilashuoltoryhmän kokoukseen ja koollekutsuja kutsuu paikalle tarvittavat asiantuntijat. Asiantuntijoista on sovittu lapsen ja vanhempien kanssa.</p> <p>Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Suostumus pyydetään kummaltakin vanhemmalta silloin, kun vanhemmat ovat eronneet. Suostumuksen voi allekirjoittaa oppilashuoltopalaverissa. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.</p> <p> </p> <p>Prosessi alkaa siis keskustelulla lapsen/nuoren kanssa. Lapsen /nuoren omat mielipiteet ja toivomukset on otettava huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Jos lapsi/nuori ehdottomasti kieltää kertomasta asiasta vanhemmille tai osallistumasta oppilashuoltoryhmään, arvioidaan, onko se lapsen/nuoren edun vastaista. Näissä tilanteissa konsultoidaan kuraattoria, psykologia, terveydenhoitajaa tai koululääkäriä, koska arvion edusta tekee sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.</p> <p>Oppilashuoltoryhmässä sovitaan tarvittavasta tilanteen arvioinnista, tukitoimista sekä työnjaosta asiantuntijoiden ja perheen kesken. Lapsen asioihin sovitaan vastuuhenkilö tai vastuutyöpari. Hänen vastuullaan on huolehtia asiakasprosessista ja tiedonkulusta. Ryhmän kokoontumisesta kirjataan oppilashuoltokertomus.</p> <p>4.7. Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys</p> <p>Yksittäistä lasta/nuorta varten kootun asiantuntijaryhmän kokoontumisesta tehdään oppilashuoltokertomus. Asiantuntijaryhmässä nimetty koulun työntekijä kirjaa kertomukseen oppilashuollon järjestämistä koskevat tiedot. Kaikki muutkin asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia.</p> <p>Oppilashuoltokertomuksen lisäksi rekisteriin voidaan liittää muita lasta/nuorta koskevia oppilashuollollisia asiakirjoja esim. lääkärin tai psykologin lausuntoja.</p> <p>Kaikki asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.</p> <p>4.8. Yhteistyö koulun yhteistyökumppaneiden kanssa</p> <p>Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta löytyy lisätietoja kaikista ao. palveluista sekä tarkempia yhteystietoja ja palveluohjausta.</p> <p>Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi</p> <p>Perheen tukipalveluihin ja lastensuojeluun ohjaudutaan yksilöllisen oppilashuollon rinnalla palvelutarpeen arvioinnin kautta. Palvelutarpeen arvioinnin saa vireille puhelinaikoina yhteyttä ottamalla (ma, ti ja to klo 10-12) tai sähköisten lomakkeita käyttämällä (marraskuu 2016 jälkeen).</p> <p>Asiakkaita voi ohjata olemaan itse yhteydessä joko puhelimitse tai sähköisten lomakkeiden avulla, mutta lomakkeen voi myös täyttää yhdessä asiakkaan kanssa, tai työntekijä voi konsultoida puhelinaikana palvelutarpeen arvioinnin työntekijää.</p> <p>Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on yhdessä perheen kanssa selvittää, millainen tuki perheelle olisi tarkoituksenmukaisin.</p> <p>Nuorisopalvelut</p> <p>Nuorisotyöntekijä on yläkoulussa työskentelevä nuorisotyön asiantuntija, joka osallistuu koulun arkeen rehtorin kanssa yhteisesti sovitun vuosikellon mukaisesti koulun toimintoihin sekä toimintakulttuurin kehittämiseen. Pääpaino työssä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on luoda avointa vuorovaikutusta nuorten välille ryhmätyötaitoja harjoittamalla sekä lisätä yksilötason onnistumisen kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa. Koulun yhteisöllisyyttä tuetaan osana koulupäivää käyttämällä nuorisotyöllisiä menetelmiä sekä tarjoamalla tukea ja läsnäoloa aikuiselta, jonka tehtäviin ei kuulu oppilaan osaamisen arviointi.</p> <p>Nuorisotyöntekijän tehtäviä yläkoulussa:</p> <p>• Koululuokkien ja pienryhmien kanssa tehtävä työ (esim. ryhmäytykset, teematunnit, V-päivä ja muut erikseen sovitut projektit)</p> <p>• Kohtaamiset oppilaiden kanssa viikoittain koulussa (yksilötapaamiset erikseen sopien)</p> <p>• Osallistuminen yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön</p> <p>• Askelmat-ohjelman toteuttaminen yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa</p> <p>• Osallistuminen oppilaskunta- ja tukioppilastyöhön (yhteistyö oppilaskuntaa ohjaavan opettajan kanssa)</p> <p>• Verkostoyhteistyö omalla koululla/alueella toimivien yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa</p> <p>Etsivän nuorisotyön tehtävänä on löytää koulutuksen, työelämän ja palveluiden ulkopuolella olevia alle 29-vuotiaita nuoria ja auttaa heitä sopivien palveluiden piiriin sekä edistää heidän osallisuuttaan. Työmuodot ovat jalkautuva työ, yksilöohjaus ja vaikuttamistyö. Nuorisolaki velvoittaa opetuksen järjestäjää ilmoittamaan etsivälle nuorisotyölle peruskoulunsa päättäneen nuoren yhteystiedot, mikäli nuori ei sijoitu perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Etsivä nuorisotyö ottaa nuoreen yhteyttä ja tarjoaa ohjausta ja tukea. Tuen vastaanottaminen on nuorelle vapaaehtoista ja jatkotyöskentely perustuu nuoren omaan arvioon tilanteestaan.</p> <p>Perheneuvola</p> <p>Perheneuvolassa työskennellään perheiden kanssa, joissa on huolta lapsen käyttäytymisestä ja tunne-elämänkehityksestä, ongelmia vanhemmuudessa tai perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Perheneuvola on hyvä vaihtoehto myös silloin, jos perheessä on kohdattu menetyksiä ja lapsen oireilu pitkittyy.</p> <p>Perheneuvolan henkilökuntaan kuuluu kasvatus- ja perheneuvonnan psykologeja, perheneuvojia sekä tarvittaessa hyödynnetään konsultoivia lastenpsykiatreja.</p> <p>Perheneuvolaan ohjaudutaan lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin kautta. Vanhempia voi ohjata ottamaan yhteyttä palvelutarpeen arvioinnin puhelinaikoina ma, ti ja to klo 10-12 välisenä aikana. Myös työntekijä voi olla yhteydessä työntekijöihin asiakkaan asioissa ja konsultaation saamiseksi.</p> <p>Perheneuvolan soveltuvuudesta palveluvaihtoehtona voi keskustella myös yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä, ja perheneuvolan työntekijän voi kutsua myös ko. ryhmään asiantuntijaksi. Näin kannattaa toimia etenkin tilanteissa, joissa oppilaan perheellä on jo asiakkuus perheneuvolassa.</p> <p>Jos perheessä on vauvaikäisiä, perheväkivaltaa, lapsen vakavaa oireilua (esim. itsetuhoiset puheet tai käytös) tai muu äkillinen vakava kriisi, asiakas pääsee ns. nopeutetuille ajoille mahdollisesti jo saman tai seuraavan viikon aikana.</p> <p>Perheasian sovittelu</p> <p>Eroperheille on tarjolla perheasiain sovittelua (SOPU), jossa vanhempia pyritään tukemaan lasta koskevien asioiden sopimisessa. SOPU:un ohjaudutaan ottamalla yhteyttä puhelinnumeroon 03-621 3090.</p> <p>Toppari</p> <p>Toppari on nuorisoikäisten (11-18-v.) henkisen hyvinvoinnin palvelu. Palvelu on suunnattu:</p> <p>yläkouluikäisille nuorille, joilla on elämänhallinnan, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia vaikeuksia</p> <p> joille tehdyn arvioinnin mukaan tarvitaan tukea kolmen koon alueella (kotona, koulussa ja sosiaalisissa suhteissa)</p> <p> jotka eivät tule autetuksi koulun yleisen, tehostetun tai erityisen tuen keinoin</p> <p> joille terveydenhoitajan, nuorisotyöntekijän tai kuraattorin keskustelutuki ei ole riittävää</p> <p> joiden perheen kokonaistilanne arvioinnin perusteella vaatii työskentelyä</p> <p>16-18-vuotiaille nuorille, joilla on elämänhallinnan, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia vaikeuksia</p> <p> joiden tilannetta on arvioitu Enoilla, nuorten terveysneuvonnassa, Ankkurissa, nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai lastensuojelussa ja tarvitaan työpari työskentelyyn</p> <p> jotka eivät ole jonkin oppilaitoksen opiskelijahuoltopalveluiden piirissä</p> <p>5- 6. luokkalaisille lapsille, joilla ennakoitavissa esim. vaikeuksia yläkouluun siirryttäessä.</p> <p>Palveluun ohjaaminen tapahtuu pääosin yksilöllisen oppilashuollon kautta ja perustuu nuoren elämäntilanteen arviointiin sekä vanhempien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Mukaanpyyntölomake täytetään yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa.</p> <p>Lapsiperheiden sosiaalityö</p> <p>Lapsiperheiden sosiaalityön palvelu on suunnattu perheille, joissa voi olla vanhemmilla elämänhallinnan vaikeuksia tai perheessä taloudellisen tuen tarvetta. Sosiaalityöhön on päivittäiset puhelinajat, jota kautta voi saada neuvontaa tai varata aikaa käynnille. Sosiaalityöntekijät ovat tarvittaessa mukana myös palvelutarpeen arvioinnissa.</p> <p>Lapsiperheiden kotipalvelu</p> <p>Perheiden on mahdollista saada määräaikaista lapsiperheiden kotipalvelua tilanteissa, joissa perheessä on joku kriisitilanne tai muu ohimenevä perheen jaksamista kuormittava tilanne. Palvelun tavoitteena on perheen arkirutiinien, toimintakyvyn ja vanhempien jaksamisen tukeminen. Vanhempia voi ohjata ottamaan yhteyttä varhaisen tuen perhetyön vastaavaan ohjaajaan.</p> <p>Varhaisen tuen perhetyö (Vaahteramäen perhetyö ja ennaltaehkäisevä perhetyö)</p> <p>Perheen toimintakykyä on mahdollista tukea myös perhetyöllä. Tuki kohdistuu perheen keskinäiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen kotona ja perheen arjen toimivuuden parantamiseen. Perhetyötekijät voivat olla tukena mm. lapsen kuntoutukseen kuuluvien asioiden sovittamisessa perheen arkeen, jos se ei ilman ulkopuolista apua onnistu.</p> <p>Perhetyön tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja, elämänhallintaa ja toimintakykyä. Perhetyöhön ohjaudutaan palvelutarpeen arvioinnin kautta puhelinaikoina ma, ti ja to klo 10-12 tai sähköisten lomakkeiden avulla (marraskuu 2016 jälkeen).</p> <p>Perheasiain yksikkö</p> <p>Yksikössä tehdään lasten huoltoa, asumista, elatusta ja tapaamisia koskevia sopimuksia vanhempien kanssa. Lisäksi tehdään lasten olosuhteita koskevia selvityksiä tuomioistuimen pyynnöstä. Yksikössä tehdään myös lastensuojelun sijoittamien lasten elatussopimukset.</p> <p>Vanhempia kannattaa kehottaa olemaan yhteydessä yksikköön, jos vanhempien sopimat asumis- ja tapaamisjärjestelyt eivät toimi. Myös työntekijät voivat konsultoida yksikön sosiaalityöntekijöitä. Heillä on puhelinajat joka päivä klo 11-12.</p> <p>Maahanmuuttajapalvelut</p> <p>Maahanmuuttaja- ja monikulttuurityötä tehdään usealla eri toimialalla ja eri muodoissa. Maahanmuuttajatyössä huomioidaan ulkomailta muuttavan perheen kotoutumisen tukemisen lisäksi muun muassa maahanmuuttoon liittyvä viranomaistyöskentely, koulutus- ja työsuhdeasiat sekä kulttuuri ja vapaa-aika.</p> <p>Suomeen saapuneille eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille ja nuorille tehdään oppilaan oppimisen, kotoutumisen ja kulttuurin tukemiseksi kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa vielä kahdella vuodella.</p> <p>Kotoutumissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen tai koulun alkamisen jälkeen. Kotoutumissuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain. Suunnitelman teossa ovat mukana lapsi tai nuori, huoltajat, opettaja ja sopimuksen mukaan muita henkilöitä.</p> <p>Lastensuojelu</p> <p>Lastensuojelun tukitoimien tarvetta tulee arvioida, jos lapsen kotiolosuhteissa tai lapsen omassa käytöksessä on jotain sellaista, mikä vaarantaa lapsen turvallista kasvua ja kehitystä eikä olemassa olevista tukitoimista huolimatta tilanteeseen ole saatu parannusta.</p> <p>Työntekijät ovat tällaisessa tilanteessa velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Myös vanhemmat voivat tehdä hakemuksen lastensuojelun tukitoimista suoraan lastensuojeluun.</p> <p>Ilmoituksen teko saattaa mietityttää koulun henkilöstöä. Silloin voi aina ottaa yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään ja konsultoida hänen kanssaan tilanteesta. Päivystävän sosiaalityöntekijän tavoittaa arkisin klo 8.00-15.30 numerosta 03-621 2484 / 040 707 2061.</p> <p>Kun lapsesta tulee lastensuojeluilmoitus, aloitetaan sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jonka yhteydessä arvioidaan myös lastensuojelun tarvetta. Arvioinnin aikana lapsi ei ole lastensuojelun asiakas. Selvitystyön kuluessa koko perhe tavataan ensimmäisellä kerralla yhdessä ja tarvittaessa tavataan jokaista perheenjäsentä erikseen 1-3 kertaa. Vasta tämän työskentelyn jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat yhdessä perheen kanssa, voisiko perhe hyötyä lastensuojelun palveluista.</p> <p>Lastensuojelun kautta arvioidaan mahdollisuus saada mm. intensiivisempää perhetyötä sekä tukiperhe, jossa lapsi voi olla sovittuja aikoja.</p> <p>Ankkuri</p> <p>Ankkuri on Kanta-Hämeen poliisilaitoksella toimiva moniammatillinen tiimi, johon kuuluu poliisi, kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, nuorisotyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Sen tarkoituksena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, nuoren asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin ohjaaminen. Tavoitteena on myös nopea puuttuminen lähisuhde-, perheväkivaltaan ja tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin ohjaaminen sekä sisäisen turvallisuuden lisääminen moniammatillisella yhteistyöllä.</p> <p>Tiimiläisillä on ma-ti ja to-pe klo 9.00-9.30 puhelinaika, jota kautta työntekijä voi kysyä neuvoa tai ohjata asiakkaita ottamaan yhteyttä.</p> <p>Lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikat</p> <p>Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan vaikeiden psyykkisten oireiden kuten masennuksen, pelkojen, käytöshäiriöiden ja koulunkäyntiongelmien vuoksi tai erilaisten neuropsykiatristen oireiden takia. Usein asiakkuus lapsen tai nuoren asioissa on alkanut peruspalveluissa, mutta oireiden jatkuessa tai pahentuessa tarvitaan lisäksi erikoissairaanhoidon erityisosaamista ja hoitoa.</p> <p>Tutkimus- ja hoitomuotoja ovat psykiatriset ja psykologiset tutkimukset, toimintakyvyn arviointi, yksilöpsykoterapia, perhe- ja verkostotyö, ryhmämuotoiset hoidot. Tutkimus ja hoito ovat luottamuksellista yhteistyötä lapsen/nuoren ja perheen kanssa. Lapsen/nuoren ja hänen perheensä tutkimukseen ja hoitoon osallistuvat erikoislääkäri (psykiatri), ja tilanteen mukaan psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti.</p> <p>Lastenpsykiatrian poliklinikalla ja osastolla hoidetaan 0-13-vuotiaita lapsia. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja -osastolla tutkitaan ja hoidetaan 13-18-vuotiaita nuoria. Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Prosessi käynnistyy usein yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisen, oppilashuollon erityispalvelujen, tai kouluterveydenhuollon kautta.</p> <p>Aikuisten palvelut</p> <p>Aikuissosiaalityö</p> <p>Aikuissosiaalityön palveluihin kuuluvat neuvonta, palveluohjaus, elämänhallintaa tukeva työ, ehkäisevä työ, ehkäisevä lastensuojelu, kriisityö, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, työllistäminen, sosiaalinen luototus, talous- ja velkaneuvonta, seudullinen työvoiman palvelukeskus sekä lähiötyö.</p> <p>Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, poistaa arjessa selviytymisen esteitä, vahvistaa itsenäistä elämähallintaa ja omatoimista suoriutumista sekä ohjata itsenäistä elämää tukevien tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen piiriin.</p> <p>Uudet asiakkaat voi ohjata ottamaan yhteyttä sosiaaliohjaajiin, joilla on puhelinaika joka arkipäivä.</p> <p>Aikuisten mielenterveyspalvelut</p> <p>Jos perheen aikuisilla on psyykkisiä vaikeuksia, heitä voi ohjata henkisen hyvinvoinnin palveluihin. Mielenterveyspalvelut eli henkisen hyvinvoinnin palvelut tukevat ihmisiä arjessa selviytymisessä. Oma terveysasema on ensisijainen hoitopaikka mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa</p> <p>Psykiatriset sairaanhoitajat antavat tukea ja keskusteluapua erilaisissa elämäntilannevaikeuksissa ja mielenterveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Asiakkaan tilanteen arvioinnin perusteella suunnitellaan ja toteutetaan hoitoa. Psykiatristen sairaanhoitajien kautta asiakas ohjataan tarpeen mukaan psykologin vastaanotolle.</p> <p>Työmuotoina ovat tarpeen mukaan yksilökäynnit, kriisihoito, perhetapaamiset, kotikäynnit ja ryhmähoito.</p> <p>Perheasiain neuvottelukeskus</p> <p>Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukseen voi ohjata ottamaan yhteyttä parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kriiseissä kaupungin perheneuvolan rinnalla. Perheasiain yksikkö osallistuu myös perheasian sovittelu SOPU:n järjestämiseen.</p> <p>5. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa</p> <p>5.1. Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa</p> <p>Seminaarin koulu:</p> <p>Lukuvuonna 2014- 2015 huoltajia on tiedotettu uudesta oppilashuoltolaista sekä arvioitu sen toimivuutta.</p> <p>Koulumme vanhempain yhdistyksen hallitus käsittelee ja tutustuu oppilashuollon suunnitelmaan sekä toiminta- ja kehittämissuunnitelmaan.</p> <p>Yhteisöllisen OHR:n asiantuntijaryhmän (laajennettu) on tarvittaessa edustus sekä huoltajilta että oppilailta.</p> <p>Yhteisöllisen OHR:n toiminnan tavoitteena on osallistaa oppilaita ja huoltajia, jotta saavuttaisimme toiminnalle asetetut tavoitteet. ToKessa on kuvattu tarkemmin YOHR- toimintamme sisältöjä ja vanhemmat voivat niihin siellä tutustua. Lukuvuoden alussa luokkatasotiimeissä valitaan koulumme arvojen (LISKO) osa-alueiden painotukset (löytyy myös ToKesta ja jokaisen kuukauden osalta myös koulumme sisäisessä TV- verkossa). Aiheita käsitellään yhdessä oppilaiden kanssa luokissa, luokkaryhmissä, oppilastiimeissä tai koko luokkatasotiimissä. Näihin aiheisiin osallistetaan myös oppilaiden huoltajia esimerkiksi kutsumalla heitä koulupäivinä mukaan koulumme toimintaan. Aiheiden toteutumista arvioidaan lukuvuosittain kyselyiden avulla.</p> <p>5.2. Oppilashuollon toiminnasta ja palveluista tiedottaminen</p> <p>Seminaarin koulu:</p> <p>Oppilashuoltoon liittyvistä ajankohtaisista asioista tai mahdollisista muutoksista tiedotamme sekä oppilaita että huoltajia</p> <p>6. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen</p> <p>Kuntatason oppilashuoltoryhmä hyväksyy koulujen oppilashuollon suunnitelmien päivitykset vuoden 2017 alussa, ja aina tarpeen mukaan. Lähtökohtaisesti seuraava koko kaupunkia kattava päivitys tehdään syyslukukaudella 2018, ja suunnitelman kaikille yhteisiä tekstiosuuksia tarkennetaan hallinnon ja koulujen edustajien yhteistyönä.</p> <p>Yksiköt päivittävät omia suunnitelmiaan tarvittaessa, ja arvioivat omaa oppilashuoltotoimintaansa lukuvuosittain. Arvioinnista ja sen tuomista kehittämistarpeista tulee jäädä merkintä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän muistioon, ja niiden perusteella päivitetään yksikön oppilashuoltosuunnitelmaa.</p>