Hae

3.14. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista (Tukioppilaat, Oppilaskunta, Nettikiusaamiseen puuttuminen, Turvallinen koulu)

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamaan tarkoitetussa suunnitelmassa kuvataan: 

  • kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen 

  • edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla  

  • yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta 

  • yhteistyö huoltajien kanssa, 

  • yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa 

  • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille  

  • suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. 

Suunnitelma tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa opetuksen järjestäjäkohtaisesti. Suunnitelmaa voidaan päivittää myös useammin, jos tarvetta ilmenee. Koulu/oppilaitoskohtaiset täsmennykset tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa, suunnitelmaa voidaan päivittää myös useammin, jos tarvetta ilmenee. 

Väkivalta. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Tällaisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Turvallinen ympäristö on edellytys oppilaiden tasapainoiselle kasvamiselle ja hyvälle oppimiselle. Se on myös edellytys henkilökunnan laadukkaalle ja tulokselliselle työskentelylle kouluyhteisössä. Väkivaltaan on syytä puuttua viipymättä. Väkivallan sietäminen tai piilottelu ei ole sallittua. Väkivaltaan tulee suhtautua kouluyhteisössä vakavasti. 

Ennaltaehkäisy. Kouluyhteisön kaikille jäsenille tehdään selväksi se, että yhteisössä ei hyväksytä väkivaltaa missään muodossa. Yhteisössä järjestyssäännöissä ja erillisissä sopimuksissa tai ohjeistuksissa määritellään, mikä on ei-toivottua käytöstä ja mikä rakentaa yhteisöllistä hyvinvointia ja turvallisuutta yksilön tasolla.  

Väkivaltaa ennaltaehkäistään seuraavilla keinoilla:  

  • Kaikki tapahtumat selvitetään. Selvittelyssä käytetään apuna tarvittaessa selvittelymuistiota. 

  • Aikuiset ovat oppilaiden apuna/tulkkina kun riitoja selvitellään.  

  • Vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjoittelu ryhmätasolla. Vuorovaikutustaitojen harjoitteluun käytetään soveltuvia työtapoja ja menetelmiä.  

  • Koulussa opiskellaan ohjatusti ja valvotusti. Lapsia ja nuoria kasvatetaan vastuuntuntoiseen käyttäytymiseen siten, että väkivaltaa ei tapahdu myöskään silloin kun aikuinen ei ole välittömässä läheisyydessä.  

  • Riittävä valvonta siirtymätilanteissa ja välitunneilla.  

  • Kouluyhteisön tilaa seurataan erilaisin kyselyin. Kyselyiden tuloksiin reagoidaan niiden vaatimalla tavalla.  

  • Ennaltaehkäiseviä toimia ja puuttumismalleja käsitellään vanhempainilloissa.  

  • Koulun henkilökunnan, opettajien, ohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön havainnot kouluyhteisössä.  

  • Lasten ja nuorten vertaistoiminta, kummioppilas ja/tai tukioppilastoiminta, kummiluokat  

  • Ryhmäytymisen, ryhmätyöskentelyn ja ryhmän sisäisen myönteisen vuorovaikutuksen jatkuva vahvistaminen 

  • Oppilaita rohkaistaan kertomaan epäasiallisesta toiminnasta  

  • Välitöntä ja yhteisöllistä ilmapiiriä vahvistava tiivis, luottamuksellinen ja hedelmällinen yhteistyö vanhempien kanssa  

Oppilaaseen kohdistunut väkivalta 

  • Väkivaltaan puututaan välittömästi  

  • Aikuinen puuttuu tilanteeseen ensisijaisesti puhumalla. Tarvittaessa aikuinen erottaa osapuolet toisistaan. Jos tilanne ei rauhoitu, kutsutaan paikalle koulun muita aikuisia tai poliisi.  

  • Oppilas toimitetaan tarvittaessa terveydenhoitajalle tai lääkäriin.  

  • Osapuolet erotetaan toisistaan eri tiloihin aikuisen valvonnassa.  

  • Väkivaltatilanteesta ilmoitetaan rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.  

  • Molempien osapuolten huoltajiin ollaan yhteydessä. Tarvittaessa huoltajat pyydetään koululle.  

  • Rehtori tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  

  • Tarvittaessa osapuolet ohjataan oppilashuoltohenkilöstön palveluihin tai muuhun hoitavaan tahoon.  

  • Huoltajat voivat asianosaisten huoltajana tehdä poliisille tutkintapyynnön riippumatta siitä tekeekö koulu/koulu ei tee poliisille tai lastensuojeluun ilmoitusta. 

Väkivallan tekijä on aikuinen 

  • Kysymyksessä on rikos ja sitä selvittää poliisi. 

Koulun aikuiseen kohdistunut väkivalta 

  • Väkivaltaan puututaan aina ja ensisijaisesti pyritään rauhoittamaan tilanne. Paikalle kutsutaan aina viipymättä toinen aikuinen.  

  • Jos tilanne ei rauhoitu koulun keinoin, paikalle kutsutaan poliisi.  

  • Tapahtuneesta ilmoitetaan viipymättä rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi. - Uhri ohjataan työterveyshuoltoon tai lääkärille.  

  • Jos tekijä on oppilas, huoltajiin ollaan heti yhteydessä.  

  • Rehtori tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  

  • Tarvittaessa rehtori järjestää neuvottelun (uhri, tekijä, huoltajat, oppilashuollon henkilöstö)  

  • Tarvittaessa tekijä ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. 

Koulun aikuisen nimittely, solvaava puhe tai väkivallalla uhkailu 

  • Koulun aikuiseen kohdistuneeseen nimittelyyn, solvaavaan puheeseen tai väkivallalla uhkailuun puututaan aina.  

  • Jos tekijä on oppilas, puheista ilmoitetaan huoltajalle.  

  • Tapauskohtaisesti on harkittava, onko kysymyksessä kunnianloukkaus (rikoslaki). Siinä tapauksessa asianomainen voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.  

  • Laittoman uhkauksen seurauksena kohde saattaa tuntea turvallisuutensa olevan uhattu. Jos opettajaa uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, hän voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.  

  • Rehtori, uhri tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  

  • Jos tilanteesta tehdään tutkintapyyntö, rehtori on yhteydessä oppilaan huoltajaan, jos tekijä on oppilas. 

  • Tarvittaessa tekijä (oppilas) ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.  

  • Tarvittaessa mm. työsuojelu ja/tai työterveys antavat ammattiapua. 

Koulukiusaaminen. Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu toistuvasti tai jatkuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino niin, että kiusattu on puolustuskyvytön hyökkääjään nähden. Kiusaamisesta on erotettava riidat ja erimielisyydet, ne ovat yleensä hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu sama oppilas. Kiusaaminen voidaan naamioida leikiksi tai urheiluksi. Fyysinen kiusaaminenkin voidaan tehdä niin, ettei sitä juuri huomata – tarkoitushan ei ole jäädä kiinni. Kiusaamiselle on tyypillistä, että se tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaaminen ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma. 

Koulukiusaamisen tunnistaminen. On tärkeää tiedostaa, että jokaisessa koulussa voi esiintyä kiusaamista. Kiusattu oppilas ei itse välttämättä halua kertoa tulleensa kiusatuksi, sillä kiusattu pelkää usein, että aikuisille kertomisen jälkeen kiusaaminen pahenee entisestään. Kiusatut kertovat kiusaamisesta todennäköisemmin kotona kuin koulussa. Vaikka opettaja ei aina huomaakaan kiusaamista, hänen tulee olla tietoinen luokan tilanteesta seuraamalla mitä oppilaiden välillä tapahtuu välitunneilla, koulun käytävillä tai oppituntien alussa ja niiden aikana.  

Suoralla kiusaamisella tarkoitetaan uhrin fyysistä ja verbaalista satuttamista. Fyysisellä satuttaminen voi olla esimerkiksi esim. lyömistä, potkimista, retuuttamista, nipistelyä. Myös housujen alas vetäminen julkisella paikalla on fyysistä kiusaamista. Fyysinen kiusaaminen voi olla myös sitä, tönimistä, nipistelyä, asettumista estämään kulkemista. Verbaalinen kiusaaminen ilmenee esim. uhkailuna, nimittelynä, väheksymisenä, olemuksen ja ulkonäön arvosteluna. Toisen naurunalaiseksi tekeminen on kiusaamista sekä tekstiviestien, nimettömien ja/tai sopimattomien some -viestien, kuvien tai kuvamanipulaatioiden lähettämistä. Epäsuoralla kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että uhria vahingoitetaan kiertoteitse. Uhrista esim. levitetään perättömiä huhuja tai juoruja. Hänet suljetaan ulkopuolelle ja eristetään tarkoituksella muista, häntä kohdellaan kuin ”ilmaa”. Nettikiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi pilkkaavien, uhkailevien tai järkyttävien viestien lähettäminen (usein nimettömänä tai väärällä nimellä), netissä olevien valokuvien (esim. kuvagallerioiden profiileista) muokkaaminen ja levittäminen, kiusattavasta luodut kiusasivut kiusattavan nimellä tai nimimerkillä sopimattomasti esiintyminen verkkoyhteisöissä. 

Kiusaamista ei ole kahden tasaväkisen oppilaan riitely tai tappelu tai satunnainen huutelu. Tällöin puhutaan epäasiallisesta käytöksestä tai väkivaltatilanteesta. Sopimaton käytös ei ole kiusaamista. Huono käytös vähentää kouluyhteisön viihtyvyyttä ja heikentää huonokäytöksisen itsensä sosiaalisia suhteita ja sosiaalista arvostusta. Huonoon käytökseen liittyy aina toisten kunnioituksen puute ja välinpitämättömyys toisia kohtaan. 

Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen. Koulun kehittyvä ja terve toimintakulttuuri on olennainen osa kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Turvallinen, oikeudenmukainen ja rauhallinen oppimisympäristö tukee oppilaan oppimisedellytyksiä ja mahdollisuuksia olla yhteisön jäsen. Koulussa pyritään kasvamaan hyväksymään erilaisuus ja toimimaan niin että jokainen yksilö tuntee olevansa hyväksytty koulun yhteisössä. Kouluyhteisön kaikille jäsenille tehdään selväksi se, että yhteisössä ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Yhteisössä järjestyssäännöissä ja erillisissä sopimuksissa tai ohjeistuksissa määritellään, mikä on kiusaamista, miten sitä ennaltaehkäistään ja miten siihen puututaan. Esille tulleeseen epäasialliseen käyttäytymiseen tai kiusaamiseen puututaan viipymättä. Puuttuminen tarkoittaa asian selvittelyä, jatkotoimia sekä mahdollisia kurinpitotoimia.  

Jokainen kouluyhteisössä työskentelevä aikuinen on velvoitettu puuttumaan havaitsemaansa koulukiusaamiseen. Asiaa käsitellään asianosaisten kesken, tarvittaessa ja vakavissa tilanteissa keskustellaan huoltajien kanssa (sekä uhri että tekijä(t)). Jos kysymyksessä on ryhmäilmiö, asian käsittelemiseksi kutsutaan vanhemmat koululle esim. vanhempainiltaan. Kirjallinen selvittely (esim. selvittelymuistio) voidaan ottaa asian/tapahtumien kulun selvittelyn vuoksi käyttöön. Asianosaisten oppilaiden huoltajia tiedotetaan aina esille tulleesta kiusaamistapauksesta. Koulun tulee tiedottaa huoltajia myös koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta.  

Oppilaiden kanssa käsitellään iänmukaisesti ja selkeästi, miten koulussa käyttäydytään muiden oppilaiden kanssa. Heitä tuetaan ja kannustetaan toimimaan oikein. Kiusaajalle annetaan mahdollisuus korjata käyttäytymisensä, mutta hän saattaa myös tarvita tukea. Tilannetta seurataan käsittelyn jälkeen esim. opettajan havainnoinnilla, kyselyllä, oppilashuoltohenkilöstön tuella, yhteydenpidolla asianosaisten huoltajiin. 

Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on kiusaamistapauksissa ehdottoman tärkeää. Kotien, vanhempien ja koulun tulee yhteistoimin pyrkiä ratkaisemaan mahdolliset kiusaamistapaukset. On tärkeää, että vanhemmat suhtautuvat kiusaamistilanteisiin rakentavasti ja tekevät koulun aikuisten kanssa yhteistyötä. Kiusaaminen sattuu sekä sen kohteeksi joutunutta että hänen perhettään. Selvittelyyn osallistuminen, yhteistyö ja ratkaisukeskeisyys ovat ainoa keino saada kiusaaminen loppumaan. Jos tilanne ei ratkea koulun keinoin, siihen tulee pyytää muun viranomaisen apua. 

Esiopetuksessa noudatetaan lisäksi lapsen epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa –materiaalia. 

Koulu
Ei koulukohtaisia lisäyksiä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista

Seminaarin koulun painopisteet lv. 2016-2017 oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä viestintämuodot oppilaille ja perheille:

Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisenä tehtävänä on luoda ja ylläpitää turvallinen koulu ja koulunkäynnin arki jokaiselle oppilaalle ja koulussa työskentelevälle.

Vertaissovittelu eli Verso-toiminta

Vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen perustuva yhteisöllinen menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.

Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat itse esittää kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksia ja pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan.

Verso

Lastentalon arjessa käytetään vertaissovittelun keinoja ja Kiva-koulusta tutuksi tulleet toimintaperiaatteet koskevat myös Lastentaloa. Oppilaskuntatoimintaa harjoitellaan yhdestä luokanopettajasta ja neljästä vastuuoppilaasta koostuvalla Lastentalon oppilaskunnan hallituksella, joka vierailee pääkoulun oppilaskunnan kokouksissa kerran lukukauden aikana. Tämä ryhmä on mukana suunnittelemassa Lastentalon arkea ja juhlaa ja heidän terveisensä viedään myös Talotiimin kokouksiin, joissa on edustaja koulusta, päiväkodista ja neuvolasta.

Oppilaskunta suunnittelee ja ideoi asioita, jotka lisäävät kouluviihtyvyyttä ja oppilaiden yhteisöllisyyttä. Näitä voivat olla pienet koulun arkeen liittyvät asiat, sekä koko oppilaskuntaa koskevat yhteiset tapahtumat. Joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimoilta toiminnassa ja tapahtumissa on usein mukana myös esikoululaisia.

Versoryhmän toimintaan osallistuville opettajille varataan resurssia toimintaansa niin, että heiltä huojennetaan osa välituntivalvonnoista. Verso-ryhmässä on kahdeksan vastuuopettajaa ja Kiva-koulusta tutuksi tulleesta toimintatavan ryhmässä kolme vastuuopettajaa. Opettajia ja sovittelijaoppilaita koulutetaan tarvittaessa asiaan.

VerSo on vertaissovitteluohjelma, jossa nk. VerSo-oppilaat auttavat sovittelemaan koulutovereidensa välisiä riitoja ja kahnauksia. VerSo-oppilaat ovat viidennen ja kuudennen luokan oppilaita ja heidät koulutettu tehtävään. Kun asia sovitellaan VerSossa, sitä eivät siis ole selvittelemässä ohjaajat, opettajat tai muut koulun aikuiset, vaan oppilaat käyvät asian keskenään läpi ja miettivät, miten riita voidaan ratkaista. VerSoon viedyistä asioista ei ilmoiteta oppilaiden koteihin, vaan asia selvitetään ja sovitaan koulupäivän aikana VerSo-oppilaiden avulla. Käytännön järjestelyistä vastaavat koulun VerSo-opettajat, jotka ovat tarvittaessa myös oppilaiden tukena sovittelutilanteissa.

VerSoon voi viedä yksittäisiä riitoja, kiusantekoja, nimittelyitä, härnäämistä ym. lievää riitaa. Pitkäaikaiset, jatkuvat kiusaamistapaukset ja vakavat väkivallanteot eivät kuulu VerSon käsiteltäviksi.

Pitkäaikaiset ja jatkuvat kiusaamistapaukset käsitellään koulumme KiVa-toiminnan kaltaisessa tiimissä. Jos epäillään kiusaamista, opettaja ottaa yhteyttä koulumme tiimiin täyttämällä selvityslomakkeen. Huoli kiusaamisesta voi tulla myös huoltajalta, jolloin opettaja täyttää myös selvityslomakkeen. Tiimi tutustuu tapaukseen lomakkeen perusteella, määrittelee tilanteen ja tekee suunnitelman jatkotoimenpiteistä.

Seuraavaksi tiimi tapaa kiusaamisen osalliset mahdollisimman pian, ensin tavataan kiusattu ja sen jälkeen kiusaaja(t). Kiusaajan kanssa käytävän keskustelun tärkein tavoite on tehdä oppilaalle selväksi, että tapahtunut kiusaaminen on tiedossa, sitä ei koulussa hyväksytä ja sen on loputtava välittömästi. Toiseksi oppilaan tulee sitoutua muuttamaan toimintaansa. Sekä kiusatun, että kiusaajien kotiin lähtee oppilaan mukana tieto tapaamisesta. Tapaamisessa sovitaan yhdessä seuranta-aika ja seuraava kokoontuminen. Tarvittaessa pidetään ryhmäkeskusteluja ja tavataan opettajaa. Seurantakokoontumisia on niin kauan, että kiusaaminen loppuu. Yleensä ei tarvita kuin yksi seurantakokoontuminen.

Tukioppilaat

Koulun tukioppilaat on aktiivisesti toisia oppilaita tukeva joukko tukioppilaaksi koulutettuja henkilöitä. Oppilaita ohjataan kääntymään tukioppilaiden puoleen kaikissa kouluun liittyvissä, oppilasta askarruttavissa, asioissa. Tukioppilaat välittävät tarvittaessa viestin opettajakunnalle. Tukioppilaat järjestävät esimerkiksi luokka- ja kouluhenkeä kehittämiä tapahtumia ja teemapäiviä.

Oppilaskunta

Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on ohjata oppilaita keskinäiseen yhteistyöhön, lisätä oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Hämeenlinnan kaikissa kouluissa toimii oppilaskunta, jonka järjestäytyneestä toiminnasta vastaa oppilaskuntaa ohjaava opettaja.

Koulujen oppilaskuntien jäseniä ovat kaikki kyseisen koulun oppilaat. Oppilaskunnan toimintaa johtaa hallitus tms., johon on valittu luokkien oppilasedustajat.

Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on pitää yllä yhteyksiä oppilaisiin, opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan sekä tarpeen mukaan vanhempainyhdistykseen, nuorten vaikuttajaryhmiin, Lasten ja nuorten foorumiin ja lautakuntiin. Oppilaskunnan toiminta kouluissa vaihtelee mm. koulun koosta ja oppilaiden iästä riippuen. Aloitteiden käsittelyssä voidaan käyttää jatkuvan vaikuttamisen mallia, jossa kuka tahansa kouluyhteisön jäsen voi seurata aloitteen käsittelyä.

Seminaarin koulun oppilaskunnan hallitus kokoontuu 2-4 kertaa kuukaudessa kahden toiminnasta vastaavan opettajan ohjaamana. Toiminta kuvataan tarkemmin ToKessa.

Koulumme oppilaita ohjataan osallisuuteen sekä vaikuttamiseen oppilaskuntatoiminnan avulla. Jokainen luokka valitsee keskuudestaan luottamusoppilaan ja hänelle varajäsenen. Luottamusoppilaat kokoontuvat kerran kuussa tai tilanteen vaatiessa useammin. Kokouksissa opetellaan kokouskäytänteitä, aloitteiden laadintaa sekä erilaisia vaikuttamistapoja.

Luottamusoppilaiden tehtäviä ovat mm:

-olla mukana päättämässä koulun yhteisistä asioista

-touteuttaa omia ja luokan ajatuksia sekä

ehdotuksia

-vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin

-järjestää erilaisia tapahtumia.

Tänä vuonna luottamusoppilaita on vetämässä kaksi opettajaa, Katri Vihtilä ja Paula Aalto. Välillä 1.-3.luokat pitävät omat kokoontumiset ja pohtivat pienemmille oppilaille kuuluvia asioita ja samaan aikaan 4.-6.luokat pohtivat isompien oppilaiden juttuja. Toisinaan taas pidetään kaikkien luottamusoppilaiden yhteinen kokous.

Malleja koulun ja kodin yhteistyöhön ja vanhemmuuden tukemiseen

Koti ja koulu ovat lapsen tärkeimmät kasvattajat - yhteistyötä niiden välillä tarvitaan. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta.

Toimivalla kodin ja koulun yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia. Se lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta. Yhteistyö antaa vanhemmille tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta, sekä niiden tukemisen mahdollisuuksista.

Kodin ja koulun yhteistyöllä on myönteinen vaikutus luokan ja koulun ilmapiiriin, ja se vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Koulun tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa, mutta myös vanhemmilla on vastuunsa yhteistyön onnistumisessa.

Vanhempainliiton nettisivuilta saa tukea kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Hyväksi koettu toimintamalli Hämeenlinnassa on esim. Iittalan Yhtenäiskoulussa kehitetty Perhekeidas-ohjelma, joka rytmittää kodin ja koulun yhteistyötä koko koulun tasolla, jokaista opettajaa ja ryhmää, sekä kaikkia vanhempia koskien.

Askelmat–ohjelma

Askelmat on portaittain etenevä ohjelma, joka on sidoksissa koulun eri vuosiluokkiin. Askelmien avulla tutustutaan uuteen yläkoulun luokkaan, ryhmäydytään ja käydään arvokeskustelua mm. päihteistä ja yhteisistä pelisäännöistä (rahankäyttö, kotiintuloajat, kotitöihin osallistuminen) yhdessä oman luokan oppilaiden ja vanhempien kanssa. Toiminta perustuu nuorten, vanhempien ja koulun yhteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisiin illanviettoihin koululla. Järjestelyvastuussa on moniammatillinen koulukohtainen Askelma-tiimi.

Nettikiusaamiseen puuttuminen

Koulukiusaaminen on saanut uusia muotoja internetin käytön yleistyttyä ja nuorten siirryttyä käyttämään nettiä aktiivisesti sekä koulussa että vapaa-ajalla, ja nuorten käyttämistä medioista internet onkin television ohella suosituin media. Lapsista ja nuorista jopa yksi neljästä on tullut kiusatuksi internetissä, ja usein nettikiusaaminen on yhteydessä kouluissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Nettikiusaamisen havaitsemisen on usein ongelmallista, sillä kiusaaminen saattaa tapahtua sivustoilla, joissa valvonta on suuresta käyttäjämäärästä johtuen minimaalista tai olematonta, ja usein ongelmatilanteiden raportoinnissa luotetaan käyttäjien omaan aktiivisuuteen. Oppilaita tuleekin rohkaista ottamaan yhteyttä luotettaviin aikuisiin nettikiusaamistilanteissa.

Nettikiusaamisen ehkäisemiseksi oppilaita tulee valistaa netin järkevästä käytöstä, lainsäädännöstä, nettikiusaamisen mahdollisista seuraamuksista sekä antaa tietoa väylistä, joiden kautta oppilas voi hakea aikuisten apua ja tukea ongelmatilanteissa. Kouluissa annettavan mediakasvatuksen tueksi on mahdollista käyttää koulujen ulkopuolisten tahojen palveluita. S

Kummioppilastoiminta

Seminaarin koulussa 1-luokkalaiset saavat kummit 5-luokkalaisista ja kummioppilastoiminta jatkuu luokkien välillä kaksi vuotta. Oma kummi tuo turvaa välitunneilla ja luokkien välillä järjestetään yhteisiä teemapäiviä ja oppitunteja.

Lastentalossa eskarilaiset saavat kummin 2-luokkalaisista ja kun Lastentalosta tullut oppilas tulee kolmannelle luokalle Seminaarin kouluun, hänellä on oma tuttu kummi viidennellä luokalla. Vierailuja Seminaarille ja päinvastoin tehdään myös 1- ja 2- luokan aikana.