Lapsen ja nuoren lääkehoidosta päivän aikana vastaavat huoltajat ja lapsi itse oman kehitystasonsa mukaisesti. Kun lapsella tai nuorella ilmenee esiopetus- tai koulupäivän aikaista lääkehoitoa vaativa sairaus, on huoltajien ja terveys- ja opetustoimen yhdessä huolehdittava siitä, että lääkehoidon toteuttamisesta päivän aikana sovitaan. Sovittaviin asioihin kuuluvat lääkityksen toteuttaja sekä tämän varahenkilö, ja heidän tarvitsemansa perehdytys, lääkityksen toteutus (kuten annosmäärät ja -ajat), erityistilanteisiin varautuminen, ensiapukäytännöt sekä työnjako ja vastuut esiopetuksen ja koulun toimijoiden, vanhempien ja lapsen kesken. Sopimus kirjataan Lapsen yksilölliseen lääkehoitosuunnitelmaan ja päivitetään vuosittain. Perusopetuksen lääkehoitosuunnitelma on tämän suunnitelman liitteenä, esiopetuksen lääkehoitosuunnitelma löytyy Kehrästä.
Koulutuksesta vastaavat tahot kunnassa varmistavat, että lapsen tarvitsema lääkehoito esiopetuksessa ja koulussa toteutuu ja lääkehoitoon osallistuvia henkilöitä on saatavilla koko toiminta-ajan. Työntekijä, jonka tutkintoon ei ole kuulunut lääkehoidon opintoja, voi toteuttaa lääkärin oppilaalle määräämää, suun kautta annettavaa tai ihon alle pistettävää lääkehoitoa. Tällöin lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen, lisäkoulutukseen ja osaamisen varmistamiseen, sekä työnantajan myöntämään lapsi- ja lääkekohtaiseen lupaan. Silloin kun lääkitseminen on työnantajan hyväksymää toimintaa, siihen liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin esi- ja perusopetuksessa yleensäkin.
Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen esiopetus- ja koulupäivän aikaisesta hoidosta
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu huolehtia lapsensa hyvinvoinnista, terveydestä ja sairauksien hoidosta. Esiopetuksessa, ennen koulunkäynnin aloitusta ensimmäisellä luokalla, tai diabetekseen sairastumisen jälkeen pidetään yhteisneuvottelu huoltajien, koulun toimijoiden ja diabetesta hoitavan yksikön kesken. Neuvottelussa diabeteshoitaja kertoo yleisesti diabeteksen hoidosta ja seurannasta ja antaa perusopastuksen verensokerimittauksista, hiilihydraattilaskennasta ja tarvittaessa insuliinin pistämisestä. Palaverissa käydään läpi lapsen hoidossa tarvitsema tuki pääpiirteissään yksilöllisine insuliiniannoksineen ja pistostarpeineen sekä oppilaan verensokerimittaukset ja ruokamäärät. Erityistilanteet, kuten retki- ja liikuntapäivät on hyvä suunnitella etukäteen. Samoin tarkistetaan menettelytavat ja ensiapukäytännöt matalan verensokerin tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Myös sijaisjärjestelyt tulee sopia etukäteen.
Kouluterveydenhoitaja kirjaa yhteisneuvottelussa keskustellut asiat suunnitelmalomakkeeseen (Microsoft Word - Diabeteksen toimintam-selv-FINAL.doc (valtioneuvosto.fi) suunnitelmalomake). Kouluterveydenhoitaja antaa kopion suunnitelmalomakkeesta neuvottelussa sovituille tahoille ja säilyttää alkuperäistä lomaketta oppilaan kouluajan. Diabetesta sairastavan lapsen tiedot tulee päivittää suunnitelmalomakkeeseen aina oleellisten muutosten jälkeen ja ainakin vuosittain. Lapsen huoltajat vastaavat siitä, että lääkitsemisestä huolehtivalla on käytössään päivitetty tieto ja tarvittavat välineet sekä lääkkeet. Lapsen avuntarve insuliinihoidossa, aterioissa ja verensokeriseurannassa tarkistetaan ja sovitaan, ketkä aikuiset häntä tukevat. Varmistetaan, että ensiapuvalmius on kaikilla lapsen hoitoon ja hoidon tukemiseen osallistuvilla. Esiopetuksessa olevan lapsen diabeteshoidon tiedot kirjataan lääkehoitosuunnitelmaan.
Diabeetikkolapsen omahoidossa auttaminen ei edellytä terveydenhuollon ammatillista pätevyyttä. Selkeät ohjeet ja niiden noudattaminen riittävät. Tehtävään voi ryhtyä omalla suostumuksellaan terveydenhuollon ammattihenkilön antaman opastuksen ja osaamisen varmistamisen jälkeen. Kanta-Hämeen keskussairaalan lastentautien ylilääkäri antaa kirjallisen pistosluvan suostumuksensa antaneille lapsen hoitoon osallistuville. Vanhempien lupa nimetyille ja koulutetuille insuliinihoidon toteuttajille kirjataan. Samoin kirjataan lapsen hoitoon osallistuvien suostumus. Ennen suostumuksensa antamista lääkitsemiseen ryhtyvälle henkilölle ja hänen esimiehelleen tulee selvittää lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Lääkitsemiseen, silloin kun se on työnantajan hyväksymää toimintaa, liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin esi- ja perusopetuksessa yleensäkin.
Käytännössä tieto lapsen diabeteksesta olisi syytä olla lapsen hoitoon, opetukseen, ruokailuun ja ulkoilu- tai välituntivalvontaan osallistuvalla henkilökunnalla kokonaisuudessaan. Tämä henkilökunta saa tiedon lapsen diabeteksesta lapsen huoltajan suostumuksella. Koulun henkilökuntaa samoin kuin terveydenhoitajaa koskee salassapitosäännösten (perusopetuslaki 40§, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista) mukainen vaitiolovelvollisuus. Lapsen sairautta koskevia tietoja tulee käsitellä ja säilyttää henkilötietojen ja potilastietojen käsittelyä koskevien säännösten velvoittamalla tavalla.
Erityisruokavaliot
Esiopetuksessa erityisruokavaliosta ilmoitetaan päiväkodin johtajalle erityisruokavaliolomakkeella.
Perusopetuksessa erityisruokavalioista infotaan tulevia 1-luokkalaisia keväällä kouluun tutustumispäivänä terveydenhoitajan toimesta. Tulevien 7-luokan oppilaiden huoltajia tiedotetaan erityisruokavalioista Wilma-viestillä. Terveydenhoitajat päivittävät vuosittain tarkastusten yhteydessä ruokavalion tarpeellisuuden ja lähettävät muutoslomakkeen ruokapalveluiden tuottajalle koulun palvelukeittiöön. Huoltajan tulee ehdottomasti ilmoittaa erityisruokavaliotarpeen loppuminen/poistuminen/siirtyminen toiseen kouluun terveydenhoitajalle, jotta tieto tästä saadaan ruokapalveluiden tuottajalle koulun palvelukeittiöön. Erityisruokavalio, jota ei haeta kahteen viikkoon lopetetaan.
Lapsen ja nuoren lääkehoidosta päivän aikana vastaavat huoltajat ja lapsi itse oman kehitystasonsa mukaisesti. Kun lapsella tai nuorella ilmenee esiopetus- tai koulupäivän aikaista lääkehoitoa vaativa sairaus, on huoltajien ja terveys- ja opetustoimen yhdessä huolehdittava siitä, että lääkehoidon toteuttamisesta päivän aikana sovitaan. Sovittaviin asioihin kuuluvat lääkityksen toteuttaja sekä tämän varahenkilö, ja heidän tarvitsemansa perehdytys, lääkityksen toteutus (kuten annosmäärät ja -ajat), erityistilanteisiin varautuminen, ensiapukäytännöt sekä työnjako ja vastuut esiopetuksen ja koulun toimijoiden, vanhempien ja lapsen kesken. Sopimus kirjataan Lapsen yksilölliseen lääkehoitosuunnitelmaan ja päivitetään vuosittain. Perusopetuksen lääkehoitosuunnitelma on tämän suunnitelman liitteenä, esiopetuksen lääkehoitosuunnitelma löytyy Kehrästä.
Koulutuksesta vastaavat tahot kunnassa varmistavat, että lapsen tarvitsema lääkehoito esiopetuksessa ja koulussa toteutuu ja lääkehoitoon osallistuvia henkilöitä on saatavilla koko toiminta-ajan. Työntekijä, jonka tutkintoon ei ole kuulunut lääkehoidon opintoja, voi toteuttaa lääkärin oppilaalle määräämää, suun kautta annettavaa tai ihon alle pistettävää lääkehoitoa. Tällöin lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen, lisäkoulutukseen ja osaamisen varmistamiseen, sekä työnantajan myöntämään lapsi- ja lääkekohtaiseen lupaan. Silloin kun lääkitseminen on työnantajan hyväksymää toimintaa, siihen liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin esi- ja perusopetuksessa yleensäkin.
Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen esiopetus- ja koulupäivän aikaisesta hoidosta
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu huolehtia lapsensa hyvinvoinnista, terveydestä ja sairauksien hoidosta. Esiopetuksessa, ennen koulunkäynnin aloitusta ensimmäisellä luokalla, tai diabetekseen sairastumisen jälkeen pidetään yhteisneuvottelu huoltajien, koulun toimijoiden ja diabetesta hoitavan yksikön kesken. Neuvottelussa diabeteshoitaja kertoo yleisesti diabeteksen hoidosta ja seurannasta ja antaa perusopastuksen verensokerimittauksista, hiilihydraattilaskennasta ja tarvittaessa insuliinin pistämisestä. Palaverissa käydään läpi lapsen hoidossa tarvitsema tuki pääpiirteissään yksilöllisine insuliiniannoksineen ja pistostarpeineen sekä oppilaan verensokerimittaukset ja ruokamäärät. Erityistilanteet, kuten retki- ja liikuntapäivät on hyvä suunnitella etukäteen. Samoin tarkistetaan menettelytavat ja ensiapukäytännöt matalan verensokerin tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Myös sijaisjärjestelyt tulee sopia etukäteen.
Kouluterveydenhoitaja kirjaa yhteisneuvottelussa keskustellut asiat suunnitelmalomakkeeseen (Microsoft Word - Diabeteksen toimintam-selv-FINAL.doc (valtioneuvosto.fi) suunnitelmalomake). Kouluterveydenhoitaja antaa kopion suunnitelmalomakkeesta neuvottelussa sovituille tahoille ja säilyttää alkuperäistä lomaketta oppilaan kouluajan. Diabetesta sairastavan lapsen tiedot tulee päivittää suunnitelmalomakkeeseen aina oleellisten muutosten jälkeen ja ainakin vuosittain. Lapsen huoltajat vastaavat siitä, että lääkitsemisestä huolehtivalla on käytössään päivitetty tieto ja tarvittavat välineet sekä lääkkeet. Lapsen avuntarve insuliinihoidossa, aterioissa ja verensokeriseurannassa tarkistetaan ja sovitaan, ketkä aikuiset häntä tukevat. Varmistetaan, että ensiapuvalmius on kaikilla lapsen hoitoon ja hoidon tukemiseen osallistuvilla. Esiopetuksessa olevan lapsen diabeteshoidon tiedot kirjataan lääkehoitosuunnitelmaan.
Diabeetikkolapsen omahoidossa auttaminen ei edellytä terveydenhuollon ammatillista pätevyyttä. Selkeät ohjeet ja niiden noudattaminen riittävät. Tehtävään voi ryhtyä omalla suostumuksellaan terveydenhuollon ammattihenkilön antaman opastuksen ja osaamisen varmistamisen jälkeen. Kanta-Hämeen keskussairaalan lastentautien ylilääkäri antaa kirjallisen pistosluvan suostumuksensa antaneille lapsen hoitoon osallistuville. Vanhempien lupa nimetyille ja koulutetuille insuliinihoidon toteuttajille kirjataan. Samoin kirjataan lapsen hoitoon osallistuvien suostumus. Ennen suostumuksensa antamista lääkitsemiseen ryhtyvälle henkilölle ja hänen esimiehelleen tulee selvittää lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Lääkitsemiseen, silloin kun se on työnantajan hyväksymää toimintaa, liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin esi- ja perusopetuksessa yleensäkin.
Käytännössä tieto lapsen diabeteksesta olisi syytä olla lapsen hoitoon, opetukseen, ruokailuun ja ulkoilu- tai välituntivalvontaan osallistuvalla henkilökunnalla kokonaisuudessaan. Tämä henkilökunta saa tiedon lapsen diabeteksesta lapsen huoltajan suostumuksella. Koulun henkilökuntaa samoin kuin terveydenhoitajaa koskee salassapitosäännösten (perusopetuslaki 40§, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista) mukainen vaitiolovelvollisuus. Lapsen sairautta koskevia tietoja tulee käsitellä ja säilyttää henkilötietojen ja potilastietojen käsittelyä koskevien säännösten velvoittamalla tavalla.
Erityisruokavaliot
Esiopetuksessa erityisruokavaliosta ilmoitetaan päiväkodin johtajalle erityisruokavaliolomakkeella.
Perusopetuksessa erityisruokavalioista infotaan tulevia 1-luokkalaisia keväällä kouluun tutustumispäivänä terveydenhoitajan toimesta. Tulevien 7-luokan oppilaiden huoltajia tiedotetaan erityisruokavalioista Wilma-viestillä. Terveydenhoitajat päivittävät vuosittain tarkastusten yhteydessä ruokavalion tarpeellisuuden ja lähettävät muutoslomakkeen ruokapalveluiden tuottajalle koulun palvelukeittiöön. Huoltajan tulee ehdottomasti ilmoittaa erityisruokavaliotarpeen loppuminen/poistuminen/siirtyminen toiseen kouluun terveydenhoitajalle, jotta tieto tästä saadaan ruokapalveluiden tuottajalle koulun palvelukeittiöön. Erityisruokavalio, jota ei haeta kahteen viikkoon lopetetaan.