Hae

Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiaine rakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään että erityisesti se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia on seitsemän ja niillä on on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet täsmennetään vuosiluokkakokonaisuuksittain. Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärellä olemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen ja aloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyään olemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa. Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja. Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työn edellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinna:

Perusopetuksen tehtävää Hämeenlinnassa täydentävät Kestävän kehityksen ja kulttuurikasvatuksen suunnitelmat sekä Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma. Hämeenlinnassa on luotu rakenteita laaja-alaisen osaamisen toteutumiselle arjessa. Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset ilmenevät seuraavista kokonaisuuksista:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen L1

  • Oppilaanohjauksen suunnitelma

    Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L2

  • Kulttuurikasvatussuunnitelma, Kulttuuripolku, sisältää kulttuurikohdevierailuja, työpajoja, taiteilijan tai taidekasvattajan kanssa työskentelyä sekä erilaisia taidekasvatuksellisia menetelmiä. Kulttuuripolku tukee vuorovaikutusta, luovuutta, yhteistyötä sekä lapsen ja nuoren omaehtoista tekemistä. Kulttuuripolku rakennetaan opetussuunnitelman pohjalta ja sisällöt suunnitellaan niin, että ne vastaavat oppiaineita ja laaja-alaisia osaamisalueita. Sisältöjä on mahdollista linkittää monialaisien oppimiskokonaisuuksien osiksi. Kulttuuripolku päivitetään vuosittain ja se tulee opetussuunnitelman liitteeksi. Kulttuuripolku tuotetaan paikallisten kulttuuri- ja taidelaitosten kanssa yhteistyössä. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vastaa Kulttuuripolun koordinoinnista.

    Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L3

  • Liikkuva koulu

  • Askelmat–ohjelma

    • Askelmat -ohjelma antaa tukea nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville tahoille sekä mahdollisuuden pysähtyä keskustelemaan nuorten elinoloista, vanhemmuudesta ja nuorten kasvun tukemisesta yhdessä. Toiminta perustuu vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen. Tutustuttamalla nuoria ja vanhempia keskenään halutaan ehkäistä ryhmäpaineen syntymistä ja antaa tilaisuus luoda yhteisiä pelisääntöjä.

    • Ohjelmassa on viisi askelmaa jokaiselle vuosiluokalle alkaen viidennestä luokasta ja päättyen yhdeksänteen luokkaan. Askelmien teemat liittyvät mediakasvatuksesta yläkouluun siirtymiseen ja päihde- ja seksuaalivalistuksesta peruskoulun jälkeiseen elämään. Sisällön tuottamisvastuu on nuorisopalveluilla ja järjestelyvastuu koulukohtaisella monialaisella tiimillä. Yläkouluissa monialaiseen tiimiin kuuluvat ainakin rehtori, nuorisotyöntekijä, opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Alakouluilla askelmien järjestämisvastuu on rehtorilla ja luokanopettajilla hyödyntäen muuta työntekijäverkostoa.

      Monilukutaito L4

  • Kirjastopalvelut

  • Mediakasvatus

    • Mediakasvatusta toteutetaan opetustyössä moniammatillisen yhteistyötä hyödyntäen. Mediakasvatuksellisia sisältöjä nostetaan arjen työskentelyyn tavoitteena tukea ja rikastaa monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista.

      Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5

  • Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman avulla perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppiminen on monimuotoista, ajasta ja paikasta riippumatonta.

Koulujen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä suunnitellaan Hämeenlinnaan kaupungin perusopetuksen Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman pohjalta.

Työelämätaidot ja yrittäjyys L6

  • Yrittäjyyskasvatus

    Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7

  • Kunnioittava kohtaaminen (sovittelu ja esimerkiksi restoratiivinen työtapa)

  • Osallisuus ja vaikuttaminen

    Hämeenlinnan "Vaikuttamisen polku" antaa raamit osallisuuden ja vaikuttamisen toimintakulttuurin luomiseen. Perusopetuksen osalta tämä toteutuu, kun oppilailla on mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevien asioiden käsittelyyn yhdessä huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa. Oppilaiden osallisuuden toteutumiseksi käytetään menetelmiä, jotka edistävät oppilaiden suvaitsevaisuutta ja kulttuuritietoisuutta. Koulussa järjestetään oppilaille sellaisia vuorovaikutustilanteita, joissa heidän on mahdollista vaikuttaa koulua koskeviin asioihin.

    Oppilaita rohkaistaan käyttämään niin kaupungin kuin muiden toimijoiden tarjoamia vaikutus- ja palautekanavia ja ottamaan osaa keskusteluihin eri foorumeilla (mm. Lasten ja nuorten foorumi, Malli YK, rehtorin kyselytunnit ja V-päivä). Keskeisin tavoite on, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään selkeästi, monipuolisesti ja vastuullisesti.

    Opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet sekä niistä johdetut laaja-alaisen osaamisen kriteerit edellyttävät henkilöstön täydennyskoulutusta, pedagogista johtamista, joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, yhteistyötaitoja sekä halua tehdä yhteistyötä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä määritellään vuosiluokkakokonaisuusluvuissa. Toteutumista seurataan koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelman (TOKE) ja lasten- ja nuorten palveluiden palvelusopimuksen arvioinnin yhteydessä. Vuosittain valitaan arvioitavat kehittämisen kohteet.

Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa:

VUOSILUOKAT 1.-2.

Hämeenlinnassa on tehty koko kaupungin yhteinen esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle sekä 2. - 3. luokan nivelvaiheen kuvaus (Nivelvaihe esiopetuksesta 1. luokalle sekä 2. luokalta 3. luokalle), jota noudatetaan, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta perusopetuksen piiriin tai toiselta kolmannelle vuosiluokalle. Nivelvaiheen tiedonsiirto on oleellinen osa suunnitelmallista ja lapsilähtöistä koulupolkua.

Hämeenlinnan kaupungille on myönnetty Suomen Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnus.

Toiminnan lähtökohtana on, että lapsi on aktiivinen tiedonrakentaja, osaaja ja toimija. Alkuopetuksessa lapselle tarjotaan mahdollisuus olla osallisena koulun arjen suunnittelussa. Näiden tehtävien toteutumista seurataan ja kehitetään koulukohtaisen TOKEn yhteydessä vuosittain. Alkuopetuksessa painotetaan laaja-alaisen osaamisen (L) tavoitteista erityisesti:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

  • Lähtökohtana toiminnallisuus ja leikki sekä monipuoliset oppimismenetelmät ja -ympäristöt.

  • Oppilas harjoittelee oman ajattelun sanoittamista.

  • Oppilas tutustuu erilaisiin oppimistapoihin.

  • Eheyttävät jaksot rikastuttavat oppilaan oppimista ja kannustavat oppiainerajat ylittävään tutkivaan työskentelyyn.

  • Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen välineenä.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

  • Oppilas harjoittelee tunnetaitoja, hyviä tapoja sekä yhdessä toimimista Verso, KiVa-koulu, Sosiaalisten taitojen harjoittelun vuosisuunnitelma tai vastaava toiminta).

  • Oppilas oppii huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Liikkuva Koulu -toiminnan kautta.

  • Oppilas harjoittelee, kuinka toimitaan vaaratilanteissa ja haetaan apua (esimerkiksi 112-päivä ja koulun pelastautumisharjoitus).

  • Oppilas tutustuu kestävään kehitykseen, jota toteutetaan koulukohtaisen Kestävän kehityksen suunnitelman mukaan.

  • Oppilas osallistuu luokan sääntöjen laatimiseen ja tutustuu koulun toimintatapoihin sekä sääntöihin.

  • Oppilas tutustuu turvallisiin TVT: n käyttö- sekä käytöstapoihin.

  • Hämeenlinnan kouluissa on oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus valitaan vaaleilla.

2VUOSILUOKAT 3.-6.

Hämeenlinnassa on prosessikuvaus siirtymisestä kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle. Nivelvaiheen tiedonsiirto on oleellinen osa suunnitelmallista ja oppilaslähtöistä koulupolkua. Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun

Hämeenlinnassa vuosiluokkakokonaisuuden 3-6 erityispiirteet ja tehtävät noudattavat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia kuvauksia. Vuosiluokkien erityistehtävänä on oppijana kehittyminen. Tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään koulukohtaisen TOKEn yhteydessä vuosittain.

Hämeenlinnan kaupungissa toteutetaan kasvatuskumppanuuden periaatteita, jotka tukevat oppijana kehittymistä. Kasvatuskumppanuudessa oleellista on kuulluksi tulemisen kokemus ja yhteisen ymmärryksen saavuttaminen lasta koskevissa asioissa. Kumppanuus on jatkuvaa ja vastavuoroista kanssakäymistä vanhempien ja kasvatusalan ammattilaisten välillä.

Hämeenlinnassa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisia laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Oppijana kehittymistä tuetaan seuraavilla laaja-alaisen osaamisen paikallisilla painotuksilla:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

  • Oppilasta ohjataan asettamaan itselleen oppimistavoitteita erilaisille jaksoille (esim. tunti-, päivä-, viikko- tai kuukausitavoitteet) ja arvioimaan niiden toteutumista.

  • Opetuksessa käytetään kokeellisia menetelmiä ja tutkivan oppimisen työtapoja.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

  • Kulttuurikasvatussuunnitelma, Hämeenlinnassa Kulttuuripolku sekä koulukohtaiset TOKEen kirjatut sisällöt tukevat kulttuurista ja kansainvälistä osaamista.

  • Oppilas oppii tuntemaanLapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

  • Oppilas harjoittelee tunnetaitoja, hyviä tapoja sekä yhdessä toimimista (esim. Verso, KiVa-koulu, Kulttuuripolun Synkeän louhuoksen seikkailu -työpajat tai pelilaatikko 3.luokille, Vastuunportaat tai vastaava toiminta).

  • Oppilas oppii huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaanLiikkuva Koulu -toiminnan kautta.

  • Oppilas harjoittelee, kuinka toimitaan vaaratilanteissa ja haetaan apua (esimerkiksi 112-päivä ja koulun pelastautumisharjoitus).

  • Oppilas tutustuu kestävään kehitykseen ja kestävään kuluttamiseen, jotka kuvataankoulukohtaisessa Kestävän kehityksen suunnitelmassa.

  • Kouluissa huomioidaan liikennekasvatus erilaisten teemojen kautta (esim. liikenneturvallisuusviikko, turvallinen koulumatka, turvallinen pyöräily)

  • Oppilas harjoittelee hyviä tapoja arjessa ja juhlassa (esim. Koulun omat juhlat, 6.luokkien itsenäisyyspäiväjuhla, oppilaskunnan toiminta).

L4 Monilukutaito

  • Opetuksessa hyödynnetään Kulttuuripolkua (esim. Mediakasvatustyöpaja 5.luokille) ja kirjaston palveluita (esim. lukudiplomi)

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

  • Kts. kaupungin TVT-suunnitelma

L6 Työelämä ja yrittäjyys

  • Kouluissa toteutetaan työelämään ja yrittäjyyteen tutustuttamista monin eri menetelmin (esim. koulun sisäinen työharjoittelu, välkkäri- ja kummitoiminta, Verso- ja tukioppilastoiminta, luokan vastuutehtävät), jotka kuvataan koulukohtaisessa TOKEssa.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

  • Oppilaille järjestetään mahdollisuuksia vaikuttaa omaan koulupäivään, sekä oman luokan että oman koulun toimintaan erilaisin menettelyin, jotka kuvataan koulun TOKEssa.

  • Oppilaskunnan hallituksen valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti vaaliprosessiin, jossa harjoitellaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.

  • Vaikuttamista harjoitellaan käytännössä (esim. rehtorin kyselytunti, V-päivä, lasten- ja nuorten lautakunnan jäsenet koulukummeina)

3 VUOSILUOKAT 7.-9.

Hämeenlinnassa vuosiluokkakokonaisuuden 7-9 erityispiirteet ja tehtävät noudattavat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia kuvauksia.

Vuosiluokkien 7 -9 erityisenä tehtävänä on ohjata ja tukea oppilaita sekä huolehtia perusopetuksen oppimäärän opiskelun loppuunsaattamisesta ja kannustaa kaikkia oppilaita opintojen jatkamiseen.

Hämeenlinnan kaupungissa toteutetaan kasvatuskumppanuuden periaatteita. Kasvatuskumppanuudessa oleellista on kuulluksi tulemisen kokemus ja yhteisen ymmärryksen saavuttaminen lasta koskevissa asioissa. Kumppanuus on jatkuvaa ja vastavuoroista kanssakäymistä vanhempien ja kasvatusalan ammattilaisten välillä.

Oppilaiden siirtymistä kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle sekä perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen on kuvattu prosessina, josta ilmenee toimintatavat siirtymävaiheessa ja tarvittava yhteistyö, työnjako ja vastuut.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9 laaja-alaisen osaamisen painotuksia ovat seuraavat:

  • Koulutyössä luodaan oppilaalle tilaisuuksia tunnistaa omat vahvuutensa sekä saada kannustusta ja realistista palautetta työskentelystään.

  • Arjessa toteutetaan kestävän elämäntavan (kestävä kehitys) periaatteita ja harjoitellaan monipuolisesti oppilaiden tieto- ja viestintätaitoja.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

  • Yhteistoiminnan kautta luodaan oppilaille monimuotoisia tilaisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun. Opintokokonaisuuksissa käytetään luovasti useita oppiaineita. Koulutyössä vahvistetaan oppilaiden aktiivista roolia oppimisprosessissa.

  • Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään erilaisia apuvälineitä opiskelussaan

  • Teknologisilla apuvälineillä tuetaan oppimista ja henkilökohtaisia oppimispolkuja. tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

  • Kouluissa on käytössä Kulttuuripolku.

  • Opintokokonaisuuksissa huomioidaan yläkoulun aikana ihmisoikeuksia sekä eri ihmisryhmiä ja kansoja kunnioittavaa osaamista.

  • Oppilasta ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa sekä sosiaalisen median työvälineitä rakentavasti ja toisia kunnioittavasti.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

  • Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan arjessa uneen, lepoon, tasapainoiseen päivärytmiin, liikkumiseen, monipuoliseen ravintoon, päihteettömyyteen ja hyviin tapoihin. Näitä käsitellään Askelmien periaatteiden mukaisesti.

  • Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.

Monilukutaito (L4)

  • Oppilaita ohjataan monilukutaitoisiksi, monenlaisten, ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkitsijoiksi, tuottajiksi ja arvioijiksi kaikissa oppiaineissa.

  • Monilukutaidossa korostuu huomioonottaminen, sosiaalinen vastuu ja kriittisyys

  • Oppilaita rohkaistaan käyttämään monilukutaitoaan vaikuttamiseen ja osallistumiseen omassa elinympäristössä, mediassa ja yhteiskunnassa.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

  • Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Oppilaita kannustetaan omien laitteiden käyttöön.

  • Oppilasta kannustetaan oma-aloitteisuuteen sekä oikeiden työvälineiden ja -tapojen valintaan.

  • Ohjelmointia opetellaan eri oppiaineiden yhteydessä.

  • Koulupolun eri nivelkohdissa on käytössä Oppika-kysely. Tällä kartoitetaan oppilaiden tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä taitoja ja käyttöä.

  • Oppilaita opastetaan huomioimaan terveelliset, eettiset ja vastuulliset seikat teknologisissa valinnoissa ja käytössä. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista.

  • Oppilas ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian käytön ja roolin toisen asteen opinnoissa ja myöhemmin työelämässä.

  • Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Kouluissa toteutetaan Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelmaa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

  • Opetuksessa edistetään oppilaiden kiinnostusta ja myönteistä asennetta työelämää kohtaan.

  • Koulutyöhön sisältyy toimintamuotoja, joissa tarjoutuu tilaisuus oppia tuntemaan erilaisia ammatteja ja työaloja sekä yritystoimintaa.

  • Toiminnallisissa opiskelutilanteissa opitaan suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, tekemään johtopäätöksiä ja löytämään uusia ratkaisuja olosuhteiden muuttuessa.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

  • Oppilas on kykenevä oman oppimisprosessinsa suunnitteluun ja toteuttamiseen

  • Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia.

  • Kaikissa yksiköissä toimii koulunuorisotyö

  • Osallistumisen kanavia ovat: Nuoret vaikuttajat, NUVA & Vaikuta, älä valita (V-päivä)

Noudatamme valtakunnallisia oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä.

Koulu
Ei koulukohtaisia lisäyksiä