3.13. Tasa-arvosuunnitelma ja toimenpiteet syksyn 2016 oppilaskyselyjen jäljiltä

Nummen yhtenäiskoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus on tukea oppilaan hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja kokemusta, että jokaista kunnioitetaan ja kannustetaan omana itsenään. Suunnitelman avulla pyritään tunnistamaan sukupuoleen liittyvää epäasiallista kohtelua ja löytämään keinoja puuttua niihin. Tähän liittyy keskeisesti myös yksi koulumme teemoista, kunnioittava vuorovaikutus.

Lähtökohtana on oppilaiden kokemusten ja näkemysten kuuleminen, joka toteutettiin koulussa monessa vaiheessa.

Nummen yhtenäiskoulun 1.-5.-luokkalaiset oppilaat käsittelivät tasa-arvokyselyn teemat ohjeiden mukaan luokassa opettajan johdolla. Tulokset käsiteltiin oppilaskunnan kokouksessa 3.10.2016 ja tuloksia työstettiin myös alakoulujen oppilaskuntatapaamisessa Seminaarin koululla 6.10.2016.

Vanhemmat oppilaat vastasivat kaupungin kaikille 6.-9. luokkalaisille osoitettuun JuWebropol-kyselyyn.  Kyselyyn oli määritelty valmiiksi yhteiset teemat ja kysymykset, jotka olivat kaikille kouluille yhteisiä. Kysely oli auki 4.11.2016 saakka ja tulokset saapuivat 11.11.2016  koulujen yhteisöllisille oppilashuoltoryhmälle. Teemaa käsiteltiin myös yläkoulujen oppilaskuntatapaamisessa 16.11.2016

Nummen yhtenäiskoulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä yhdessä käsitteli sekä ala- että yläkoululaisten tuloksia kokouksessaan 22.11.2016.

Tulosten perusteella oppilashuoltoryhmä nosti tarkempaan käsittelyyn seuraavat teemat, joita yläkoulussa käsiteltiin 5.12. luokanvalvojan tuntien yhteydessä, alakoulussa 9.12. mennessä oman opettajan johdolla.

1) Kolmasosa 6.-9. luokkalaisista koki, ettei ole koulussa aikuista, jonka puoleen voisi huolissa kääntyä ja mennä juttelemaan. 1.-5. luokan oppilaiden vastauksissa tämä nousi esiin myös, mutta pienemmällä osuudella. Oppilaiden kanssa pohdittiin

• Onko tällaisia ihmisiä kouluyhteisössä (muita kuin luokanopettaja/yläkoulussa aineenopet)? Jos on, niin keitä he ovat?

• Ovatko nämä henkilöt helposti saavutettavissa/lähestyttävissä? Jos ei, niin mistä tämä johtuu, mitä voisi muuttaa?

2) Painopisteemme Kunnioittava vuorovaikutus

• 1.-5. luokille tuli esiin, että kohtelu poikien tyttöjen välillä ei ole aina tasa-arvoista. Tätä tapahtui niin oppilaiden kesken kuin myös aikuisten taholta. Koettiin, että poikia komennetaan helpommin. Pohdittiin luokissa miten tätä voisi oppilaiden kesken käsitellä ja mahdollisesti avata, jos on tunne, että poikia komennetaan helpommin?

• Mitä Kunnioittava vuorovaikutus sisältää meidän kaikkien toiminnassa (oppilaat/oppilaat, oppilaat/aikuiset ja aikuiset/aikuiset)?

3) 6.-9. luokan oppilaista jopa vajaa puolet koki viimeisen vuoden aikana jonkinlaista sukupuoleen/seksuaalisuuteen liittyvää asiatonta kohtelua (sanomiset, fyysinen koskemattomuuden loukkaaminen, jne.) sekä oppilaiden että aikuisten taholta. Käsiteltiin tätä 6.-9.-luokissa, mitä kaikkea tähän voi liittyä?

4) Mitä Kunnioittava vuorovaikutus sisältää meidän kaikkien toiminnassa (oppilaat/oppilaat, oppilaat/aikuiset ja aikuiset/aikuiset)?

Kaikkien luokkien kanssa käsiteltäväksi ja pyydettiin avoimia kommentteja asiasta,

• mihin koulun aikuisten pitäisi puuttua enemmän/tarkemmin oppilaiden tai omassa toiminnassa? Millä tavoin?

• mitä oppilaat voisivat tehdä paremmin (esim. asiaton käytävähuutelu, kiusaaminen, nimittely, jne.)?

Luokanopettajat ja –valvoja kirjasivat luokkansa oppilaiden ajatuksen ylös ja niitä käsiteltiin yhteisöllisen oppilashuollon kokouksessa 13.12.2016.

Lukuvuosille 2016-2018 valittiin seuraavat konkreettiset toimenpiteet ja kehittämiskohteet tasa-arvon edistämiseksi valitaan oppilaiden esiin nostamien havaintojen ja ehdotusten perusteella:

1) Kunnioittava vuorovaikutus,

2) Työrauha,

3) Aikuisten läsnäolo ja asioihin puuttuminen, joita käsitellään kevätlukukaudella 2017.

Tavoitteiden saavuttamisen arviointi suoritetaan luokissa lukuvuosittain keväällä toukokuussa.

Nummen yhtenäiskoulun tasa-arvosuunnitelma on päivitetty syksyllä 2018: 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tuli voimaan Suomessa vuoden 1987 alussa. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja tasa-arvolain muutokset tulivat voimaan ensimmäinen tammikuuta 2015.

Tasa-arvolain tarkoitus on naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantaminen, sukupuoleen perustuvan syrjinnän estäminen ja naisten aseman parantaminen erityisesti työelämässä. Se edellyttää, että miehille ja naisille järjestetään samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Laki on velvoittanut osaa oppilaitoksista toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laadintaan jo vuodesta 2005. Tasa-arvolaissa syrjintäperusteet ovat sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on turvata yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintä kaikenlaisilla perusteilla. Yhdenvertaisuuslaissa syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, politiikka, ay-toiminta, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Lait ovat toisiaan täydentäviä.

Oppilaitosten suunnitelmia koskevat lainkohdat:

Tasa-arvolaki 5 a § (30.12.2014/1329) Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta; 2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi; 3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Yhdenvertaisuuslaki 6 § (30.12.2014/1325) Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

(Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/toiminnallinen_tasa_arvosuunnittelu_oppilaitoksissa/lain_velvoitteet)

Elämänkatsomus, vakaumus ja mielipide

Koulussa erilaisiin elämänkatsomuksiin, vakaumuksiin ja mielipiteisiin suhtaudutaan avoimesti ja kunnioittavasti. Erilaisia elämänkatsomuksia ja vakaumuksia pyritään tuomaan esiin koulun arjessa, jotta henkilöstöllä ja oppilailla olisi mahdollisuus tutustua niihin ja tarvittaessa myös rikkoa mahdollisia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Henkilökunta pyrkii jatkuvasti toiminnallaan ja avoimella keskustelulla rikkomaan mahdollisia vallitsevia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Kouluruokailussa erilaiset vakaumukset ja erityisruokavaliot otetaan huomioon. Virallisessa tiedotuksessa ja henkilökunnan antamassa ohjeistuksessa kunnioitetaan erilaisia vakaumuksia ja arvopohjia.

Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

Koulussa huolehditaan siitä, että tulkkauspalvelut ovat tarvittaessa saatavilla, jotta kodin ja koulun yhteistyötä voidaan toteuttaa huolimatta siitä, mikä oppilaan ja/tai huoltajan äidinkieli on. Arjen viestinnässä huomioidaan, että tärkeät viestit menevät kotiin ymmärrettävässä muodossa. Tässä hyödynnetään esimerkiksi valmiiksi käännettyjä lomakepohjia. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon erilaiset ajattelu- ja toimintatavat sekä rakennetaan yhteistä ymmärrystä siitä, miten arki saadaan toimivaksi. Kuunnellaan eri kulttuureista tulevien toiveita ja tarpeita ja otetaan ne huomioon opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lisäksi otetaan huomioon myös muiden kulttuurien ja uskontojen juhlapäivät sekä niiden merkitys koulun arjessa. Monikulttuurisuuden käsite nähdään juuri niin moniulotteisena kuin se todellisuudessa on. Monikulttuurisuuden ajatellaan olevan positiivinen ja merkityksellinen resurssi, joka täydentää kokonaisuutta ja on luonnollinen osa koulun arkea. Monimuotoista ja monikulttuurista osaamista pyritään jatkuvasti hyödyntämään osana koulun päivittäistä toimintaa.

Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti

Koulussa annetaan tilaa moninaiselle sukupuolen ja sukupuolettomuuden ilmaisemiselle. Jokaisen oman sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin pohtimiselle ja kehittymiselle annetaan aikaa ja tukea. Jokaisen seksuaalista suuntautumista kunnioitetaan. Koulussa on sisällä käytössä vessat, joita ei ole merkitty sukupuolimerkinnällä. Koulussa rakennetaan hyväksyvää, erilaisuutta ja moninaisuutta arvostavaa, avointa ja sallivaa ilmapiiriä jatkuvasti, tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Koulussa kannustetaan, tuetaan ja edistetään erilaisten ihmisten kohtaamista ja arvostamista. Tiedotuksessa otetaan huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta keskustellaan oppitunneilla osana opetusta ja opetussuunnitelmaa. Oppiaineita ei ole määritelty sukupuolen kautta ja kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua kaikkeen toimintaan sukupuolesta riippumatta. Opetusryhmiä ei koosteta sukupuolisidonnaisesti missään oppiaineessa, eikä sukupuoleen liitetä ennakko-oletuksia tai ennakkoluuloja.

Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy

Koulussa jokaisella oppilaalla ja henkilökunnan jäsenellä on oikeus turvalliseen ja häirinnästä vapaaseen arkeen. Kaikenlainen seksuaalinen häirintä on kiellettyä. Koulussa tiedostetaan se, että seksuaalinen häirintä pitää sisällään monenlaisia erilaisia osa-alueita. Tunne häirinnästä on aina subjektiivinen tunne, joka on ennen kaikkea kokijan määriteltävissä. Kaikki seksuaaliseen häirintään viittaavat toimet otetaan aina vakavasti ja selvitetään välittömästi. Oppilaiden kanssa keskustellaan laajasti jokaisen oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen. Oppilaille selvennetään, että jokainen ihminen määrittelee itse sen, kuka ja miten häntä saa koskea. Pidetään huolta siitä, että oppilaat ja henkilökunta tiedostavat seksuaalisen häirinnän eri osa-alueet ja muodot.

Vammaisuus ja terveydentila

Koulussa ketään ei syrjitä vammaisuuden tai terveydentilan vuoksi. Oppilaalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus itse päättää, mitä ja kuinka paljon hän haluaa terveydentilastaan tiedettävän ja kenellä on oikeus annettuun tietoon. Oppilaan huoltajan kanssa sovitaan aina tiedottamisesta. Koulussa pyritään tekemään kaikki tarvittavat erityisjärjestelyt ja tilanteessa, jossa kaikkia tarvittavia erityisjärjestelyitä ei ole mahdollista toteuttaa, annetaan tietoa kouluista, joissa erityisjärjestelyt on toteutettu tai mahdollista toteuttaa. Kaikki esteettömät kulkureitit merkitään selkeillä opasteilla. Korjauksia tehtäessä esteettömyys otetaan huomioon. Viestintää kehitetään sellaiseen muotoon, joka saavuttaa kaikki vastaanottajat.