Väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamaan tarkoitetussa suunnitelmassa kuvataan: 

• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen 

• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla  

• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta 

• yhteistyö huoltajien kanssa, 

• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa 

• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille  

• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. 

Suunnitelma tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa opetuksen järjestäjäkohtaisesti. Suunnitelmaa voidaan päivittää myös useammin, jos tarvetta ilmenee. Koulu/oppilaitoskohtaiset täsmennykset tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa, suunnitelmaa voidaan päivittää myös useammin, jos tarvetta ilmenee. 

Väkivalta. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Tällaisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Turvallinen ympäristö on edellytys oppilaiden tasapainoiselle kasvamiselle ja hyvälle oppimiselle. Se on myös edellytys henkilökunnan laadukkaalle ja tulokselliselle työskentelylle kouluyhteisössä. Väkivaltaan on syytä puuttua viipymättä. Väkivallan sietäminen tai piilottelu ei ole sallittua. Väkivaltaan tulee suhtautua kouluyhteisössä vakavasti. 

Ennaltaehkäisy. Kouluyhteisön kaikille jäsenille tehdään selväksi se, että yhteisössä ei hyväksytä väkivaltaa missään muodossa. Yhteisössä järjestyssäännöissä ja erillisissä sopimuksissa tai ohjeistuksissa määritellään, mikä on ei-toivottua käytöstä ja mikä rakentaa yhteisöllistä hyvinvointia ja turvallisuutta yksilön tasolla.  

Väkivaltaa ennaltaehkäistään seuraavilla keinoilla:  

• Kaikki tapahtumat selvitetään. Selvittelyssä käytetään apuna tarvittaessa selvittelymuistiota. 

• Aikuiset ovat oppilaiden apuna/tulkkina kun riitoja selvitellään.  

• Vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjoittelu ryhmätasolla. Vuorovaikutustaitojen harjoitteluun käytetään soveltuvia työtapoja ja menetelmiä.  

• Koulussa opiskellaan ohjatusti ja valvotusti. Lapsia ja nuoria kasvatetaan vastuuntuntoiseen käyttäytymiseen siten, että väkivaltaa ei tapahdu myöskään silloin kun aikuinen ei ole välittömässä läheisyydessä.  

• Riittävä valvonta siirtymätilanteissa ja välitunneilla.  

• Kouluyhteisön tilaa seurataan erilaisin kyselyin. Kyselyiden tuloksiin reagoidaan niiden vaatimalla tavalla.  

• Ennaltaehkäiseviä toimia ja puuttumismalleja käsitellään vanhempainilloissa.  

• Koulun henkilökunnan, opettajien, ohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön havainnot kouluyhteisössä.  

• Lasten ja nuorten vertaistoiminta, kummioppilas ja/tai tukioppilastoiminta, kummiluokat  

• Ryhmäytymisen, ryhmätyöskentelyn ja ryhmän sisäisen myönteisen vuorovaikutuksen jatkuva vahvistaminen 

• Oppilaita rohkaistaan kertomaan epäasiallisesta toiminnasta  

• Välitöntä ja yhteisöllistä ilmapiiriä vahvistava tiivis, luottamuksellinen ja hedelmällinen yhteistyö vanhempien kanssa  

Oppilaaseen kohdistunut väkivalta 

• Väkivaltaan puututaan välittömästi  

• Aikuinen puuttuu tilanteeseen ensisijaisesti puhumalla. Tarvittaessa aikuinen erottaa osapuolet toisistaan. Jos tilanne ei rauhoitu, kutsutaan paikalle koulun muita aikuisia tai poliisi.  

• Oppilas toimitetaan tarvittaessa terveydenhoitajalle tai lääkäriin.  

• Osapuolet erotetaan toisistaan eri tiloihin aikuisen valvonnassa.  

• Väkivaltatilanteesta ilmoitetaan rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.  

• Molempien osapuolten huoltajiin ollaan yhteydessä. Tarvittaessa huoltajat pyydetään koululle.  

• Rehtori tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  

• Tarvittaessa osapuolet ohjataan oppilashuoltohenkilöstön palveluihin tai muuhun hoitavaan tahoon.  

• Huoltajat voivat asianosaisten huoltajana tehdä poliisille tutkintapyynnön riippumatta siitä tekeekö koulu/koulu ei tee poliisille tai lastensuojeluun ilmoitusta. 

Väkivallan tekijä on aikuinen 

• Kysymyksessä on rikos ja sitä selvittää poliisi. 

Koulun aikuiseen kohdistunut väkivalta 

• Väkivaltaan puututaan aina ja ensisijaisesti pyritään rauhoittamaan tilanne. Paikalle kutsutaan aina viipymättä toinen aikuinen.  

• Jos tilanne ei rauhoitu koulun keinoin, paikalle kutsutaan poliisi.  

• Tapahtuneesta ilmoitetaan viipymättä rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi. - Uhri ohjataan työterveyshuoltoon tai lääkärille.  

• Jos tekijä on oppilas, huoltajiin ollaan heti yhteydessä.  

• Rehtori tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  

• Tarvittaessa rehtori järjestää neuvottelun (uhri, tekijä, huoltajat, oppilashuollon henkilöstö)  

• Tarvittaessa tekijä ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. 

Koulun aikuisen nimittely, solvaava puhe tai väkivallalla uhkailu 

• Koulun aikuiseen kohdistuneeseen nimittelyyn, solvaavaan puheeseen tai väkivallalla uhkailuun puututaan aina.  

• Jos tekijä on oppilas, puheista ilmoitetaan huoltajalle.  

• Tapauskohtaisesti on harkittava, onko kysymyksessä kunnianloukkaus (rikoslaki). Siinä tapauksessa asianomainen voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.  

• Laittoman uhkauksen seurauksena kohde saattaa tuntea turvallisuutensa olevan uhattu. Jos opettajaa uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, hän voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.  

• Rehtori, uhri tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  

• Jos tilanteesta tehdään tutkintapyyntö, rehtori on yhteydessä oppilaan huoltajaan, jos tekijä on oppilas. 

• Tarvittaessa tekijä (oppilas) ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.  

• Tarvittaessa mm. työsuojelu ja/tai työterveys antavat ammattiapua. 

Koulukiusaaminen. Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu toistuvasti tai jatkuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino niin, että kiusattu on puolustuskyvytön hyökkääjään nähden. Kiusaamisesta on erotettava riidat ja erimielisyydet, ne ovat yleensä hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu sama oppilas. Kiusaaminen voidaan naamioida leikiksi tai urheiluksi. Fyysinen kiusaaminenkin voidaan tehdä niin, ettei sitä juuri huomata – tarkoitushan ei ole jäädä kiinni. Kiusaamiselle on tyypillistä, että se tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaaminen ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma. 

Koulukiusaamisen tunnistaminen. On tärkeää tiedostaa, että jokaisessa koulussa voi esiintyä kiusaamista. Kiusattu oppilas ei itse välttämättä halua kertoa tulleensa kiusatuksi, sillä kiusattu pelkää usein, että aikuisille kertomisen jälkeen kiusaaminen pahenee entisestään. Kiusatut kertovat kiusaamisesta todennäköisemmin kotona kuin koulussa. Vaikka opettaja ei aina huomaakaan kiusaamista, hänen tulee olla tietoinen luokan tilanteesta seuraamalla mitä oppilaiden välillä tapahtuu välitunneilla, koulun käytävillä tai oppituntien alussa ja niiden aikana.  

Suoralla kiusaamisella tarkoitetaan uhrin fyysistä ja verbaalista satuttamista. Fyysisellä satuttaminen voi olla esimerkiksi esim. lyömistä, potkimista, retuuttamista, nipistelyä. Myös housujen alas vetäminen julkisella paikalla on fyysistä kiusaamista. Fyysinen kiusaaminen voi olla myös sitä, tönimistä, nipistelyä, asettumista estämään kulkemista. Verbaalinen kiusaaminen ilmenee esim. uhkailuna, nimittelynä, väheksymisenä, olemuksen ja ulkonäön arvosteluna. Toisen naurunalaiseksi tekeminen on kiusaamista sekä tekstiviestien, nimettömien ja/tai sopimattomien some -viestien, kuvien tai kuvamanipulaatioiden lähettämistä. Epäsuoralla kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että uhria vahingoitetaan kiertoteitse. Uhrista esim. levitetään perättömiä huhuja tai juoruja. Hänet suljetaan ulkopuolelle ja eristetään tarkoituksella muista, häntä kohdellaan kuin ”ilmaa”. Nettikiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi pilkkaavien, uhkailevien tai järkyttävien viestien lähettäminen (usein nimettömänä tai väärällä nimellä), netissä olevien valokuvien (esim. kuvagallerioiden profiileista) muokkaaminen ja levittäminen, kiusattavasta luodut kiusasivut kiusattavan nimellä tai nimimerkillä sopimattomasti esiintyminen verkkoyhteisöissä. 

Kiusaamista ei ole kahden tasaväkisen oppilaan riitely tai tappelu tai satunnainen huutelu. Tällöin puhutaan epäasiallisesta käytöksestä tai väkivaltatilanteesta. Sopimaton käytös ei ole kiusaamista. Huono käytös vähentää kouluyhteisön viihtyvyyttä ja heikentää huonokäytöksisen itsensä sosiaalisia suhteita ja sosiaalista arvostusta. Huonoon käytökseen liittyy aina toisten kunnioituksen puute ja välinpitämättömyys toisia kohtaan. 

Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen. Koulun kehittyvä ja terve toimintakulttuuri on olennainen osa kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Turvallinen, oikeudenmukainen ja rauhallinen oppimisympäristö tukee oppilaan oppimisedellytyksiä ja mahdollisuuksia olla yhteisön jäsen. Koulussa pyritään kasvamaan hyväksymään erilaisuus ja toimimaan niin että jokainen yksilö tuntee olevansa hyväksytty koulun yhteisössä. Kouluyhteisön kaikille jäsenille tehdään selväksi se, että yhteisössä ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Yhteisössä järjestyssäännöissä ja erillisissä sopimuksissa tai ohjeistuksissa määritellään, mikä on kiusaamista, miten sitä ennaltaehkäistään ja miten siihen puututaan. Esille tulleeseen epäasialliseen käyttäytymiseen tai kiusaamiseen puututaan viipymättä. Puuttuminen tarkoittaa asian selvittelyä, jatkotoimia sekä mahdollisia kurinpitotoimia.  

Jokainen kouluyhteisössä työskentelevä aikuinen on velvoitettu puuttumaan havaitsemaansa koulukiusaamiseen. Asiaa käsitellään asianosaisten kesken, tarvittaessa ja vakavissa tilanteissa keskustellaan huoltajien kanssa (sekä uhri että tekijä(t)). Jos kysymyksessä on ryhmäilmiö, asian käsittelemiseksi kutsutaan vanhemmat koululle esim. vanhempainiltaan. Kirjallinen selvittely (esim. selvittelymuistio) voidaan ottaa asian/tapahtumien kulun selvittelyn vuoksi käyttöön. Asianosaisten oppilaiden huoltajia tiedotetaan aina esille tulleesta kiusaamistapauksesta. Koulun tulee tiedottaa huoltajia myös koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta.  

Oppilaiden kanssa käsitellään iänmukaisesti ja selkeästi, miten koulussa käyttäydytään muiden oppilaiden kanssa. Heitä tuetaan ja kannustetaan toimimaan oikein. Kiusaajalle annetaan mahdollisuus korjata käyttäytymisensä, mutta hän saattaa myös tarvita tukea. Tilannetta seurataan käsittelyn jälkeen esim. opettajan havainnoinnilla, kyselyllä, oppilashuoltohenkilöstön tuella, yhteydenpidolla asianosaisten huoltajiin. 

Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on kiusaamistapauksissa ehdottoman tärkeää. Kotien, vanhempien ja koulun tulee yhteistoimin pyrkiä ratkaisemaan mahdolliset kiusaamistapaukset. On tärkeää, että vanhemmat suhtautuvat kiusaamistilanteisiin rakentavasti ja tekevät koulun aikuisten kanssa yhteistyötä. Kiusaaminen sattuu sekä sen kohteeksi joutunutta että hänen perhettään. Selvittelyyn osallistuminen, yhteistyö ja ratkaisukeskeisyys ovat ainoa keino saada kiusaaminen loppumaan. Jos tilanne ei ratkea koulun keinoin, siihen tulee pyytää muun viranomaisen apua. 

Esiopetuksessa noudatetaan lisäksi lapsen epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa –materiaalia.