Ei kuntakohtaista sisältöä
Maahanmuuttajien valmistava opetus
Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään Hämeenlinnassa niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ja muut valmiudet eivät riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valtakunnallisen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaan opetusta tulee antaa 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Pääsääntöisesti oppilas on valmistavassa opetuksessa kalenterivuoden mittaisen ajan. Oppilas voi kuitenkin siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä olevien tuntimäärien täyttymistä, jos kielitaito ja valmiudet sen mahdollistavat. Vastaavasti painavista syistä voidaan opiskeluaikaa valmistavassa opetuksessa pidentää, mikäli oppilaan kielitaito on erittäin heikko ja valmistavan opetuksen ryhmässä on tilaa. Valmistavan opetuksen opettaja ja rehtori päättävät pidennyksestä tarkemmin.
Hämeenlinnassa oppilaiden sijoittumisesta valmistavaan opetukseen vastaa Lasten ja nuorten palvelujen hallinnon palvelusuunnittelija yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Oppilaille pyritään järjestämään opetus heidän oman asuinalueensa valmistavan opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät pääsääntöisesti lähikouluihinsa perusopetukseen.
Siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, rehtoreiden, opettajien ja palvelusuunnittelijan kanssa. Pyrkimyksenä on, että jo ennen oppilaan siirtymistä perusopetuksen oppilaaksi opiskelu toteutetaan osittain oppilaan lähikoulussa oppimissuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Valmistavan opetuksen aikana tehty ja päivitetty oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana lähikouluun. Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii nivelvaiheen käytännön järjestelyistä, mm. siirtymäpalaverista. Siirtymäpalaveri pidetään oppilaan tulevalla koululla, sillä sen on samalla oppilaalle ja huoltajille tutustumiskäynti tulevaan kouluun. Suositeltavaa on, että siirtymäpalaverissa on vastaanottavan luokanopettajan tai luokanvalvojan lisäksi myös koulun laaja-alainen erityisopettaja.
Valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Valmistavassa opetuksessa tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista Suomeen ja Hämeenlinnaan, antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten ja ennen kaikkea edistää oppilaan suomen kielen taitoa. Valmistava opetus on osa koulun opetusjärjestelyjä, jotka suunnitellaan yhteistyössä. Opetuksen sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteissa selviytymistä ja kotoutumista. Luku- ja kirjoitustaidottomien oppilaiden opinnoissa painottuvat suomen kieli, luku- ja kirjoitustaito ja matemaattisten taitojen perusteet. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen tulee varata riittävästi aikaa.
Valmistavassa opetuksessa tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Lisäksi opiskellaan eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä. Niiden valinnassa otetaan huomioon se, mille luokka-asteelle oppilas siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Hämeenlinnan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tarkoituksenmukaista on eriyttää opetusta tavoitteiden ja oppiainesisältöjen keskeisimpiin osa-alueisiin. Mikäli oppilaan koulunkäyntihistoria on lyhyt tai huomattavasti suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmasta poikkeava, voi oppilaan oppimissuunnitelma sisältää useampien vuosiluokkien keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita.
Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia, joten oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Hämeenlinnassa valmistavan opetuksen ryhmässä voi olla enintään 10 oppilasta. Näin varmistetaan mahdollisuus saavuttaa tavoitteet ja toisaalta opettajalle riittävät resurssit huoltajien ja moniammatillisen verkoston kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Valtakunnallisen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman suositus on, että valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan perusopetukseen oppilaan ikätasoa vastaaviin suomenkielisiin opetusryhmiin. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen kielen kehittymistä, ystävyyssuhteiden syntymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Integraatio saattaa osaltaan nopeuttaa oppilaan siirtymistä valmistavan opetuksen ryhmästä perusopetukseen. Hämeenlinnassa pyrkimyksenä on kehittää integraation toteutumista niin, että se on valtakunnallisen opetussuunnitelman suosituksen mukainen. Opetusjärjestelyjen toteutuminen edellyttää koulussa yhteissuunnittelua.
Integraatio aloitetaan yleensä taito- ja taideaineista. Tällöin valmistavan opetuksen oppilas osallistuu taito- ja taideaineissa ikätasoaan tai valmiuksiaan vastaaviin suomenkielisiin opetusryhmiin oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti. Integraatiota voidaan oppilaan valmiuksien salliessa laajentaa asteittain, yleensä seuraavaksi matematiikkaan ja käsityöhön.
Mikäli oppilaan kielitaito kehittyy huomattavan nopeasti ja hänen valmiutensa ovat muutenkin hyvät, on aiheellista harkita koesiirtoa oppilaan tulevaan luokkaan. Koesiirto suunnitellaan yhteistyössä luokanopettajan ja valmistavan opetuksen opettajan kanssa. Koesiirrosta laaditaan sopimus, johon on kirjattu koesiirron kesto ja tavoitteet. Koesiirron loppuvaiheessa arvioidaan, jatkaako oppilas valmistavassa opetuksessa vai siirtyykö hän perusopetukseen.
Oppilaan oma opinto-ohjelma
Valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Hämeenlinnassa oppilaan oma opinto-ohjelma kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmassa on kuvattu oppilaan lähtötaso, kielitaito, vahvuudet, tavoitteet, integrointi ja mahdolliset tukitoimet. Se sisältää myös opiskeltavat oppiaineet, opetuksen keskeiset sisällöt ja suunnitelman osallistumisesta perusopetukseen. Hämeenlinnassa käytössä on lisäksi Wilmasta tuen lomakkeista löytyvä Monikielisen oppilaan HOPS (henkilökohtainen oppimissuunnitelma), johon kirjataan sellaista tietoa, jota ei salassapitosäädösten vuoksi kirjata oppimissuunnitelmaan. Monikielisen oppilaan HOPSiin kirjataan oppilaan kotimaahan, äidinkieleen, uskontoon ja muihin taustatietoihin liittyviä asioita. Monikielisen oppilaan HOPS on nähtävillä Wilmassa oppilasta opettaville opettajille ja siitä selviää esimerkiksi, kuinka kauan oppilas on ollut Suomessa ja mistä hän on kotoisin.
Oppimissuunnitelma ja Monikielisen oppilaan HOPS tulee laatia kolmen kuukauden kuluessa valmistavan opetuksen alkamisesta. Niiden laatimisesta vastaa valmistavan opetuksen opettaja yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Valmistavassa opetuksessa laadittu oppimissuunnitelma on pohjana perusopetuksessa laadittavalle oppimissuunnitelmalle. Oppimissuunnitelmaa käytetään oppilaan opiskelun tukena vähintään yhden lukuvuoden ajan sen jälkeen, kun hän on siirtynyt perusopetukseen.
Oppilaan oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimiselle ja suomen kielellä tapahtuvalle muulle oppimiselle. Hämeenlinnassa järjestetään oman äidinkielen opetusta useissa eri kielissä. Valmistavan opetuksen oppilaat voivat hakea oman äidinkielen opetukseen viimeistään siirtyessään perusopetukseen. Aikaisemminkin on mahdollista hakeutua opetukseen, mikäli ryhmissä on tilaa. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Valmistavan opetuksen opettaja voi motivoida oppilasta hakeutumaan oman äidinkielen opetukseen ja kertoa huoltajille sen merkityksestä ja hyödyistä. Oppilaiden omaa kulttuuritaustaa ja omia äidinkieliä ja muita käytössä olevia kieliä tuodaan eri tavoin esille myös valmistavassa opetuksessa.
Valmistavassa opetuksessa edistetään oppilaiden kotoutumista käyttämällä Hämeenlinnan liikunta- ja kulttuuripalveluja monipuolisesti. Joka lukukausi oppilailla on mahdollisuus osallistua erityisryhmien uimakouluun. Lisäksi käydään tutustumassa kirjastoon ja paikallisiin museoihin, sekä mahdollisuuksien mukaan muihin soveltuviin kohteisiin, kuten kotieläinpihaan, Aulangon ja Ahveniston luontokohteisiin jne. Valmistavan opetuksen oppilaat osallistuvat Kulttuuripolkuun (ARX), jossa on myös valmistavan opetuksen oppilaille kohdennettuja työpajoja. Retkillä edistetään oppilaiden tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja lähiympäristöönsä.
Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki
Kuten valtakunnallinen valmistavan opetuksen OPS ohjeistaa, huoltajille tulee antaa tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Valmistavassa opetuksessa luodaankin pohja kodin ja koulun yhteistyölle. Tulkin käyttö mahdollistaa tasavertaisen vuoropuhelun kodin ja koulun välillä. Tulkkipalveluiden käytössä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ohjeistusta. Koulun ja kodin yhteistyössä huomioidaan perheiden kulttuuritausta ja heidän kokemuksensa erilaisista koulujärjestelmistä ja – kulttuureista. Yhteistyötä rakennetaan sekä yksittäisen oppilaan asioissa kuin erilaisissa vanhempainilloissa ja laajemmissa foorumeissa.
Valmistavan opetuksen opettaja voi tarvittaessa konsultoida koulun laaja-alaista erityisopettajaa. Oppilaan tuen tarve ja tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa yleisistä kaikille oppilaille tarjottavista oppilashuollollisista palveluista. Oppilaan tuen tarve valmistavan opetuksen aikana arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Valmistavan opetuksen aikana pyritään tunnistamaan oppilaan mahdolliset oppimis- ja koulunkäyntivaikeudet, jotta mahdolliset tukitoimet voidaan aloittaa varhain. Olennaista on riittävä tiedonkulku valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, jotta oppilasta voidaan tukea tarvittavassa määrin heti perusopetuksen alkamisesta lähtien. Mikäli on ilmeistä, että oppilas tarvitsee erityistä tukea, hänelle voidaan hakea erityisen tuen päätös jo ennen perusopetukseen siirtymistä.
Koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi valmistavan opetuksen opettaja tekee läheistä yhteistyötä monien muiden tahojen kanssa. Hämeenlinnan valmistavan opetuksen opettajilla on säännöllisesti keskinäisiä verkostotapaamisia, joiden tavoitteena ja tarkoituksena on vertaismentorointi, valmistavan opetuksen kehittäminen ja suunnittelu ja yhteisten käytänteiden luominen. Pakolaisten vastaanoton työntekijöiden kanssa ollaan tiiviisti yhteistyössä koskien yhteisiä asiakkaita. Yhteistyötä on säännöllisesti myös Hämeenlinnan lastensuojeluviranomaisten, Ankkuri-tiimin ja oppilaiden ja huoltajien perhetyöntekijöiden kanssa. Tiiviillä moniammatillisella yhteistyöllä pyritään kokonaisvaltaiseen perheen tukemiseen ja oppilaan koulunkäynnin mahdollistamiseen myös haastavissa elämäntilanteissa.
Maahanmuuttajien valmistava opetus
Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään Hämeenlinnassa niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ja muut valmiudet eivät riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valtakunnallisen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaan opetusta tulee antaa 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Pääsääntöisesti oppilas on valmistavassa opetuksessa kalenterivuoden mittaisen ajan. Oppilas voi kuitenkin siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä olevien tuntimäärien täyttymistä, jos kielitaito ja valmiudet sen mahdollistavat. Vastaavasti painavista syistä voidaan opiskeluaikaa valmistavassa opetuksessa pidentää, mikäli oppilaan kielitaito on erittäin heikko ja valmistavan opetuksen ryhmässä on tilaa. Valmistavan opetuksen opettaja ja rehtori päättävät pidennyksestä tarkemmin.
Hämeenlinnassa oppilaiden sijoittumisesta valmistavaan opetukseen vastaa Lasten ja nuorten palvelujen hallinnon palvelusuunnittelija yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Oppilaille pyritään järjestämään opetus heidän oman asuinalueensa valmistavan opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät pääsääntöisesti lähikouluihinsa perusopetukseen.
Siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, rehtoreiden, opettajien ja palvelusuunnittelijan kanssa. Pyrkimyksenä on, että jo ennen oppilaan siirtymistä perusopetuksen oppilaaksi opiskelu toteutetaan osittain oppilaan lähikoulussa oppimissuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Valmistavan opetuksen aikana tehty ja päivitetty oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana lähikouluun. Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii nivelvaiheen käytännön järjestelyistä, mm. siirtymäpalaverista. Siirtymäpalaveri pidetään oppilaan tulevalla koululla, sillä sen on samalla oppilaalle ja huoltajille tutustumiskäynti tulevaan kouluun. Suositeltavaa on, että siirtymäpalaverissa on vastaanottavan luokanopettajan tai luokanvalvojan lisäksi myös koulun laaja-alainen erityisopettaja.
Valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Valmistavassa opetuksessa tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista Suomeen ja Hämeenlinnaan, antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten ja ennen kaikkea edistää oppilaan suomen kielen taitoa. Valmistava opetus on osa koulun opetusjärjestelyjä, jotka suunnitellaan yhteistyössä. Opetuksen sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteissa selviytymistä ja kotoutumista. Luku- ja kirjoitustaidottomien oppilaiden opinnoissa painottuvat suomen kieli, luku- ja kirjoitustaito ja matemaattisten taitojen perusteet. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen tulee varata riittävästi aikaa.
Valmistavassa opetuksessa tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Lisäksi opiskellaan eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä. Niiden valinnassa otetaan huomioon se, mille luokka-asteelle oppilas siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Hämeenlinnan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tarkoituksenmukaista on eriyttää opetusta tavoitteiden ja oppiainesisältöjen keskeisimpiin osa-alueisiin. Mikäli oppilaan koulunkäyntihistoria on lyhyt tai huomattavasti suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmasta poikkeava, voi oppilaan oppimissuunnitelma sisältää useampien vuosiluokkien keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita.
Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia, joten oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Hämeenlinnassa valmistavan opetuksen ryhmässä voi olla enintään 10 oppilasta. Näin varmistetaan mahdollisuus saavuttaa tavoitteet ja toisaalta opettajalle riittävät resurssit huoltajien ja moniammatillisen verkoston kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Valtakunnallisen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman suositus on, että valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan perusopetukseen oppilaan ikätasoa vastaaviin suomenkielisiin opetusryhmiin. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen kielen kehittymistä, ystävyyssuhteiden syntymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Integraatio saattaa osaltaan nopeuttaa oppilaan siirtymistä valmistavan opetuksen ryhmästä perusopetukseen. Hämeenlinnassa pyrkimyksenä on kehittää integraation toteutumista niin, että se on valtakunnallisen opetussuunnitelman suosituksen mukainen. Opetusjärjestelyjen toteutuminen edellyttää koulussa yhteissuunnittelua.
Integraatio aloitetaan yleensä taito- ja taideaineista. Tällöin valmistavan opetuksen oppilas osallistuu taito- ja taideaineissa ikätasoaan tai valmiuksiaan vastaaviin suomenkielisiin opetusryhmiin oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti. Integraatiota voidaan oppilaan valmiuksien salliessa laajentaa asteittain, yleensä seuraavaksi matematiikkaan ja käsityöhön.
Mikäli oppilaan kielitaito kehittyy huomattavan nopeasti ja hänen valmiutensa ovat muutenkin hyvät, on aiheellista harkita koesiirtoa oppilaan tulevaan luokkaan. Koesiirto suunnitellaan yhteistyössä luokanopettajan ja valmistavan opetuksen opettajan kanssa. Koesiirrosta laaditaan sopimus, johon on kirjattu koesiirron kesto ja tavoitteet. Koesiirron loppuvaiheessa arvioidaan, jatkaako oppilas valmistavassa opetuksessa vai siirtyykö hän perusopetukseen.
Oppilaan oma opinto-ohjelma
Valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Hämeenlinnassa oppilaan oma opinto-ohjelma kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmassa on kuvattu oppilaan lähtötaso, kielitaito, vahvuudet, tavoitteet, integrointi ja mahdolliset tukitoimet. Se sisältää myös opiskeltavat oppiaineet, opetuksen keskeiset sisällöt ja suunnitelman osallistumisesta perusopetukseen. Hämeenlinnassa käytössä on lisäksi Wilmasta tuen lomakkeista löytyvä Monikielisen oppilaan HOPS (henkilökohtainen oppimissuunnitelma), johon kirjataan sellaista tietoa, jota ei salassapitosäädösten vuoksi kirjata oppimissuunnitelmaan. Monikielisen oppilaan HOPSiin kirjataan oppilaan kotimaahan, äidinkieleen, uskontoon ja muihin taustatietoihin liittyviä asioita. Monikielisen oppilaan HOPS on nähtävillä Wilmassa oppilasta opettaville opettajille ja siitä selviää esimerkiksi, kuinka kauan oppilas on ollut Suomessa ja mistä hän on kotoisin.
Oppimissuunnitelma ja Monikielisen oppilaan HOPS tulee laatia kolmen kuukauden kuluessa valmistavan opetuksen alkamisesta. Niiden laatimisesta vastaa valmistavan opetuksen opettaja yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Valmistavassa opetuksessa laadittu oppimissuunnitelma on pohjana perusopetuksessa laadittavalle oppimissuunnitelmalle. Oppimissuunnitelmaa käytetään oppilaan opiskelun tukena vähintään yhden lukuvuoden ajan sen jälkeen, kun hän on siirtynyt perusopetukseen.
Oppilaan oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimiselle ja suomen kielellä tapahtuvalle muulle oppimiselle. Hämeenlinnassa järjestetään oman äidinkielen opetusta useissa eri kielissä. Valmistavan opetuksen oppilaat voivat hakea oman äidinkielen opetukseen viimeistään siirtyessään perusopetukseen. Aikaisemminkin on mahdollista hakeutua opetukseen, mikäli ryhmissä on tilaa. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Valmistavan opetuksen opettaja voi motivoida oppilasta hakeutumaan oman äidinkielen opetukseen ja kertoa huoltajille sen merkityksestä ja hyödyistä. Oppilaiden omaa kulttuuritaustaa ja omia äidinkieliä ja muita käytössä olevia kieliä tuodaan eri tavoin esille myös valmistavassa opetuksessa.
Valmistavassa opetuksessa edistetään oppilaiden kotoutumista käyttämällä Hämeenlinnan liikunta- ja kulttuuripalveluja monipuolisesti. Joka lukukausi oppilailla on mahdollisuus osallistua erityisryhmien uimakouluun. Lisäksi käydään tutustumassa kirjastoon ja paikallisiin museoihin, sekä mahdollisuuksien mukaan muihin soveltuviin kohteisiin, kuten kotieläinpihaan, Aulangon ja Ahveniston luontokohteisiin jne. Valmistavan opetuksen oppilaat osallistuvat Kulttuuripolkuun (ARX), jossa on myös valmistavan opetuksen oppilaille kohdennettuja työpajoja. Retkillä edistetään oppilaiden tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja lähiympäristöönsä.
Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki
Kuten valtakunnallinen valmistavan opetuksen OPS ohjeistaa, huoltajille tulee antaa tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Valmistavassa opetuksessa luodaankin pohja kodin ja koulun yhteistyölle. Tulkin käyttö mahdollistaa tasavertaisen vuoropuhelun kodin ja koulun välillä. Tulkkipalveluiden käytössä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ohjeistusta. Koulun ja kodin yhteistyössä huomioidaan perheiden kulttuuritausta ja heidän kokemuksensa erilaisista koulujärjestelmistä ja – kulttuureista. Yhteistyötä rakennetaan sekä yksittäisen oppilaan asioissa kuin erilaisissa vanhempainilloissa ja laajemmissa foorumeissa.
Valmistavan opetuksen opettaja voi tarvittaessa konsultoida koulun laaja-alaista erityisopettajaa. Oppilaan tuen tarve ja tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa yleisistä kaikille oppilaille tarjottavista oppilashuollollisista palveluista. Oppilaan tuen tarve valmistavan opetuksen aikana arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Valmistavan opetuksen aikana pyritään tunnistamaan oppilaan mahdolliset oppimis- ja koulunkäyntivaikeudet, jotta mahdolliset tukitoimet voidaan aloittaa varhain. Olennaista on riittävä tiedonkulku valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, jotta oppilasta voidaan tukea tarvittavassa määrin heti perusopetuksen alkamisesta lähtien. Mikäli on ilmeistä, että oppilas tarvitsee erityistä tukea, hänelle voidaan hakea erityisen tuen päätös jo ennen perusopetukseen siirtymistä.
Koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi valmistavan opetuksen opettaja tekee läheistä yhteistyötä monien muiden tahojen kanssa. Hämeenlinnan valmistavan opetuksen opettajilla on säännöllisesti keskinäisiä verkostotapaamisia, joiden tavoitteena ja tarkoituksena on vertaismentorointi, valmistavan opetuksen kehittäminen ja suunnittelu ja yhteisten käytänteiden luominen. Pakolaisten vastaanoton työntekijöiden kanssa ollaan tiiviisti yhteistyössä koskien yhteisiä asiakkaita. Yhteistyötä on säännöllisesti myös Hämeenlinnan lastensuojeluviranomaisten, Ankkuri-tiimin ja oppilaiden ja huoltajien perhetyöntekijöiden kanssa. Tiiviillä moniammatillisella yhteistyöllä pyritään kokonaisvaltaiseen perheen tukemiseen ja oppilaan koulunkäynnin mahdollistamiseen myös haastavissa elämäntilanteissa.