Hämeenlinnan kaupungissa yhteisöllinen oppilashuolto muodostuu
-
esiopetusyksikkö- ja koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta,
-
hyvinvointia edistävästä toimintakulttuurista ja pedagogisista työtavoista,
-
lasten ja nuorten hyvinvointia tukevasta vuorovaikutuksesta,
-
yhteisöllisten ja yksilökohtaisten toimintamallien tuntemuksesta,
-
kodin ja koulun/esiopetusyksikön välisestä yhteistyöstä.
Lapsiystävällinen Hämeenlinna –ohjelmassa keskeiseksi teemaksi on nostettu hämeenlinnalaisten lasten ja nuorten onnellisuus. Onnellisuuden teema on liitetty viiteen hyvinvoinnin osa-alueeseen (oppiminen, ihmissuhteet, terveys, osallisuus ja turvallisuus).
Oppiminen. Kasvua ja oppimista tapahtuu jatkuvasti ja kaikkialla, koko elämänkaaren ajan. Tässä ohjelmatyössä oppiminen rajataan tarkoittamaan vain akateemisia taitoja. Tähän osa-alueeseen liittyvät mm. oppimisen tuen arviointi ja tarpeisiin vastaaminen, monialainen yhteistyö, oppilashuollon psykologin konsultaatio ja tutkimukset sekä digi-taidot.
Ihmissuhteet. Läheiset ja turvalliset aikuiset ovat lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin perusta. Tähän osa-alueeseen liittyvät mm. lasten epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen, ihmissuhteet, vuorovaikutus/kaveri- ja tunnetaidot, sekä nivelvaiheet ja tiedonsiirto, OHR psyykkinen turvallisuus tärkeimpänä tavoitteena sekä kestävä elämäntavan arvot.
Terveys. Terveydellä tarkoitetaan sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä. Tähän osa-alueeseen liittyvät mm. leikki- ja oppimisympäristö, monialainen yhteistyö, havainnointi. Fyysisen turvallisuuden osalta tulee huomioida mm. pelastussuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma sekä lasten epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen.
Osallisuus. Lapset ja nuoret huomioidaan heidän arkisessa elämänpiirissään ja päätöksenteossa. Tähän osa-alueeseen liittyvät mm. osallisuus ja inkluusio vasun perustana, lasten kiinnostuksen kohteiden huomioiminen ja lasten kanssa yhteinen suunnittelu.
Turvallisuus. Kaikki lapset ja nuoret voivat hyvin ja elävät turvallisissa kasvu ja oppimisympäristöissä. Tähän osa-alueeseen liittyvät mm. lasten epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen, pelastussuunnitelma ja lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä yhteisöllinen oppilashuoltosuunnitelma ja sen toteuttaminen.
Vuorovaikutus luo voimavaroja
Hyvät ihmissuhteet, välittäminen, läheisyys ja avuliaisuus tuovat arjen voimavaroja. Myönteinen vuorovaikutus lisää innostusta, motivaatiota ja tyytyväisyyttä. Yhteisön jäsenten vahvuuksien tietoinen vaaliminen voimaannuttaa, luo merkityksellisyyttä ja vahvistaa kouluyhteisön hyvää ilmapiiriä. Hyvä vuorovaikutus vahvistaa myönteisen minäkuvan kehittymistä. Se vähentää ristiriitoja. Myönteinen vuorovaikutus synnyttää luottamusta siihen, että tukea ja apua on tarjolla, kun niitä tarvitaan. Hyvät sosiaaliset suhteet auttavat käsittelemään stressiä ja muutoksia elämässä.
Säännöllinen koulunkäyntiin liittyvien kuulumisten vaihtaminen ehkäisee koulunkäyntivaikeuksia ja auttaa ratkaisemaan pulmia varhaisessa vaiheessa. Oppilaan oma opettaja on lasta, nuorta ja vanhempia lähellä oleva aikuinen. Opettajan antama myönteinen palaute innostaa ja lisää uskoa itseen. Keskustelu pienistä haasteellisista asioista riittää yksinkertaisten ratkaisuiden löytämiseen.
Opettajan ja luokanvalvojan tehtävä on seurata oppilaan poissaoloja. Tukitoimista tulee sopia heti. Liitteen 3 voimavaralomaketta voidaan käyttää keskustelun tukena.