3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä
Iittalan yhtenäiskoulu lukuvuosi 2022-2023
Yhteisöllisestä opiskeluhuollosta perusopetuksessa
Perusopetuslain 31 §:n edellyttää hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Näistä tehtävistä vastaava oppilashuolto jakautuu yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja yksilölliseen oppilashuoltoon.
Opetusneuvos Kristiina Laitinen Opetushallituksesta kuvasi lapsen ja nuoren tarpeita sekä kouluyhteisön mahdollisuuksia seuraavasti Kouvolassa OPH:n järjestämässä koulutuksessa 1.2.2018
Lapsen tarpeet Yhteisön mahdollisuudet
• Turvallisuuden tarve • Turvallinen ilmapiiri ja huolenpito
• Tarve tulla hyväksytyksi • Pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset
• Tarve ryhmään kuulumiseen • Ryhmän vuorovaikutusja ystävät
• Tarve tulla kuulluksi • Välittävä ja kiireetön kasvatuskulttuuri
• Tarve oppia ja kehittyä • Opetuksen laatu
• Tarve osaamiseen • Lapsen vahvuudet ja tarvittaessa mahdollisuus yksilölliseen tukeen
• Tarve arvostukseen ja kiitokseen • Palaute- ja arviointikulttuuri
Yhteisöllisen opiskeluhuollon osa-alueita opetusneuvos Kristiina Laitinen kuvaa seuraavasti
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, joka edistää:
Opiskelijoiden
• oppimista, hyvinvointia ja terveyttä
• sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta
Opiskeluympäristön
• terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmän työskentelystä Iittalan yhtenäiskoulussa
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu Iittalan yhtenäiskoulussa lukukausien aikana kerran kuukaudessa. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän puheenjohtajana toimii apulaisrehtori Siukku Erola.
Iittalan yhtenäiskoulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano lv. 2022–2023
Siukku Erola, apulaisrehtori, puheenjohtaja
Anne Laatikainen, rehtori
Teemu Laasanen, laaja-alainen erityisopettaja
Taina Puuppo, laaja-alainen erityisopettaja
Oili Simula, kouluterveydenhoitaja
Petraliina Kaitainen, kuraattori
Samuli Mäkelä, nuorisotyöntekijä
Oppilaskunnan ja vanhempien edustajat osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän suunnittelukokoukseen syksyllä ja arviointikokoukseen keväällä. Myös muihin kokouksiin heitä pyydetään tarvittaessa.
Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan muihin tapaamisiin huoltajien ja oppilaiden kanssa, kun kysymyksessä on lasten- ja nuorten hyvinvointi Kalvolan alueella.
Iittalan yhtenäiskoulun lukuvuoden 2022-2023 kehittämisen teemoja
Keväällä 2020 maailmaa kohtasi Korona-pandemia, jonka vaikutukset ovat erittäin laajat ja pitkäkestoiset. Lukuvuonna 2022-2023 vahvistamme kouluyhteisömme yhteisöllisiä rakenteita.
Kehittämisen teemoja ovat:
- Tavoite: Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja koulurauha
- Parempi keskustelukulttuuri
- Kansainvälisyys
- Fyysisesti hyvinvoiva lapsi ja nuori
- Kasvatuskumppanuus kouluvanhempien kanssa tiivistyy
- Digitaalisten taitojen vahvistaminen
Lukuvuonna 2022-2023 painotamme koulussa laaja-alaisten taitojen osalta seuraavia laaja-alaisen osaamisen taitoja
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Taito 1: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Mielenterveystaitojen vahvistaminen on koko kouluyhteisön tehtävä. Jatkamme työskentelyä lasten ja nuorten mielenterveystaitojen tukemisessa Hyvän mielen taitomerkin taitomerkin avulla, joka on kehitetty yhdessä Iittalan yhtenäiskoulun kehittäjäopettajien ja Mieli ry:n kanssa. Hymi-tunteja pidetään 3. -, 5. -, ja 8. -luokilla.
Haluamme kiinnittää huomiota myös kouluruokailuun. Opetushallitus kuvailee kouluruokailun tavoitteita seuraavasti:
Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun ruokailun aikana. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys.
Kouluterveyskyselyn mukaan 30 % Iittalan yhtenäiskoulun opppilaista ei syö aamiaista kotona ennen kouuun lähtöä. Haluamme vahvistaa kotien toimintaa tämän asian suhteen.
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Koulun arjessa olemme jo useita vuosia organisoineet luokkien välistä kummitoimintaa. Yhtenäiskoulussa on luontevaa tehdä yhteistyötä isojen ja pienten oppilaiden kanssa. Kummiluokat ovat 1. ja 5.; 2. ja 6; 3. ja 7 sekä 4. ja 8.
Koulussamme oppilaskunta toimii aktiivisesti. Oppilaskunnan tavoitteena on kannustaa oppilaita vaikuttamaan kouluyhteisön asioihin. Oppilaskunnan ohjaavina opettajina toimivat Saija Virta ja Virpi Myllärniemi.
Koulun arjessa olemme jo useita vuosia organisoineet luokkien välistä kummitoimintaa. Yhtenäiskoulussa on luontevaa tehdä yhteistyötä isojen ja pienten oppilaiden kanssa. Kummiluokat ovat 1. ja 5.; 2. ja 6; 3. ja 7 sekä 4. ja 8.
Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat oppilaat pitävät yhteistyössä opettajan kanssa luokassaan luokkakokouksia. ne voivat liittyä esim. teemapäivien ideointiin tai keskusteluihin koulun arjesta. Oppilaskunta tai yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä voi antaa aiheita luokkakokouksiin. Oppilaskunnan edustaja vie luokkansa asioita oppilaskunnan tai opettajien ja rehtoreiden käsiteltäväksi. Lukuvuonna 2022-2023 kehitämme kouluyhteisömme käyttöön Digi-koulukokouksen, johon kerätään luokkakokouksista kerättyjä teemoja koko kouluyhteisön yhteiseen käsittelyyn. Luokkakokouksien mielipiteet julkaistaan kaikkien nähtäväksi esim. Padlet-sovelluksella. Tarpeen vaatiessa yhteisen käsittelyn jälkeen muokkaamme koulun käytänteitä.
Luokanvalvojat ja -opettajat pitävät luokilleen luokanvalvojan tunnin ennalta määrättynä aikana kerran kuukaudessa. Tunnilla käsitellään kouluviihtyvyyteen ja mielenterveystaitoihin liittyviä teemoja.
Haluamme tiivistää yhteistyötä Iittalan kouluvanhemmat ry:n kanssa. Huoltajille voivat vastata koulun kehittämiskyselyyn, joka lähetetään heille Wilman kautta vastattavaksi marraskuussa 2022.
Kasvun ajattelutavan pedagogiikka
Lukuvuonna 2022-2023 jatkamme Kasvun ajattelutavan pedagogiikan tutkimista ja soveltamista arjen koulutyöhön.
27.9.2020 KT Inkeri Rissannen luennoi opettajille kasvun ajattelutavan pedagogiikasta. Kasvun ajattelutavan pedagogiikka haastaa opettajia pohtimaan mm. seuraavia asioita:
Usko ihmisen perusominaisuuksien (esim. älykkyys, lahjakkuus) muovautuvuuteen
→ Halu oppia
→ Haasteiden kohtaaminen, niistä nauttiminen
→ Sinnikkyys vaikeuksien kohdatessa
→ Ponnistelu johtaa onnistumiseen ja on välttämätöntä
→ Kritiikistä oppiminen
→ Muiden menestyminen inspiroi
Muut:
Seuraavia teemoja käsittelemme joka lukuvuosi työsuunnitelman mukaisesti
- Sosiogrammit opetusryhmien dynamiikasta, työväline opettajien käyttöön
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön jatkaminen
- Seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen
- Kehittämiskysely koulun toiminnasta huoltajille marraskuussa 2022