Hae

4.8. Yhteistyö koulun muiden tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta löytyy lisätietoja kaikista ao. palveluista sekä tarkempia yhteystietoja ja palveluohjausta.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi

Perheen tukipalveluihin ja lastensuojeluun ohjaudutaan yksilöllisen oppilashuollon rinnalla palvelutarpeen arvioinnin kautta. Palvelutarpeen arvioinnin saa vireille puhelinaikoina yhteyttä ottamalla (ma, ti ja to klo 10-12) tai sähköisten lomakkeita käyttämällä (marraskuu 2016 jälkeen).

Asiakkaita voi ohjata olemaan itse yhteydessä joko puhelimitse tai sähköisten lomakkeiden avulla, mutta lomakkeen voi myös täyttää yhdessä asiakkaan kanssa, tai työntekijä voi konsultoida puhelinaikana palvelutarpeen arvioinnin työntekijää.

Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on yhdessä perheen kanssa selvittää, millainen tuki perheelle olisi tarkoituksenmukaisin.

Nuorisopalvelut

Nuorisotyöntekijä on yläkoulussa työskentelevä nuorisotyön asiantuntija, joka osallistuu koulun arkeen rehtorin kanssa yhteisesti sovitun vuosikellon mukaisesti koulun toimintoihin sekä toimintakulttuurin kehittämiseen. Pääpaino työssä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on luoda avointa vuorovaikutusta nuorten välille ryhmätyötaitoja harjoittamalla sekä lisätä yksilötason onnistumisen kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa. Koulun yhteisöllisyyttä tuetaan osana koulupäivää käyttämällä nuorisotyöllisiä menetelmiä sekä tarjoamalla tukea ja läsnäoloa aikuiselta, jonka tehtäviin ei kuulu oppilaan osaamisen arviointi.

Nuorisotyöntekijän tehtäviä yläkoulussa:

  • Koululuokkien ja pienryhmien kanssa tehtävä työ (esim. ryhmäytykset, teematunnit, V-päivä ja muut erikseen sovitut projektit)
  • Kohtaamiset oppilaiden kanssa viikoittain koulussa (yksilötapaamiset erikseen sopien)
  • Osallistuminen yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön
  • Askelmat-ohjelman toteuttaminen yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa
  • Osallistuminen oppilaskunta- ja tukioppilastyöhön (yhteistyö oppilaskuntaa ohjaavan opettajan kanssa)
  • Verkostoyhteistyö omalla koululla/alueella toimivien yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on löytää koulutuksen, työelämän ja palveluiden ulkopuolella olevia alle 29-vuotiaita nuoria ja auttaa heitä sopivien palveluiden piiriin sekä edistää heidän osallisuuttaan. Työmuodot ovat jalkautuva työ, yksilöohjaus ja vaikuttamistyö. Nuorisolaki velvoittaa opetuksen järjestäjää ilmoittamaan etsivälle nuorisotyölle peruskoulunsa päättäneen nuoren yhteystiedot, mikäli nuori ei sijoitu perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Etsivä nuorisotyö ottaa nuoreen yhteyttä ja tarjoaa ohjausta ja tukea. Tuen vastaanottaminen on nuorelle vapaaehtoista ja jatkotyöskentely perustuu nuoren omaan arvioon tilanteestaan.

Perheneuvola

Perheneuvolassa työskennellään perheiden kanssa, joissa on huolta lapsen käyttäytymisestä ja tunne-elämänkehityksestä, ongelmia vanhemmuudessa tai perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Perheneuvola on hyvä vaihtoehto myös silloin, jos perheessä on kohdattu menetyksiä ja lapsen oireilu pitkittyy.

Perheneuvolan henkilökuntaan kuuluu kasvatus- ja perheneuvonnan psykologeja, perheneuvojia sekä tarvittaessa hyödynnetään konsultoivia lastenpsykiatreja.

Perheneuvolaan ohjaudutaan lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin kautta. Vanhempia voi ohjata ottamaan yhteyttä palvelutarpeen arvioinnin puhelinaikoina ma, ti ja to klo 10-12 välisenä aikana. Myös työntekijä voi olla yhteydessä työntekijöihin asiakkaan asioissa ja konsultaation saamiseksi.

Perheneuvolan soveltuvuudesta palveluvaihtoehtona voi keskustella myös yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä, ja perheneuvolan työntekijän voi kutsua myös ko. ryhmään asiantuntijaksi. Näin kannattaa toimia etenkin tilanteissa, joissa oppilaan perheellä on jo asiakkuus perheneuvolassa.

Jos perheessä on vauvaikäisiä, perheväkivaltaa, lapsen vakavaa oireilua (esim. itsetuhoiset puheet tai käytös) tai muu äkillinen vakava kriisi, asiakas pääsee ns. nopeutetuille ajoille mahdollisesti jo saman tai seuraavan viikon aikana.

Perheasian sovittelu

Eroperheille on tarjolla perheasiain sovittelua (SOPU), jossa vanhempia pyritään tukemaan lasta koskevien asioiden sopimisessa. SOPU:un ohjaudutaan ottamalla yhteyttä puhelinnumeroon 03-621 3090.

Toppari

Toppari on nuorisoikäisten (11–18-v.) henkisen hyvinvoinnin palvelu. Palvelu on suunnattu:

  • yläkouluikäisille nuorille, joilla on elämänhallinnan, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia vaikeuksia
    • joille tehdyn arvioinnin mukaan tarvitaan tukea kolmen koon alueella (kotona, koulussa ja sosiaalisissa suhteissa)
    • jotka eivät tule autetuksi koulun yleisen, tehostetun tai erityisen tuen keinoin
    • joille terveydenhoitajan, nuorisotyöntekijän tai kuraattorin keskustelutuki ei ole riittävää
    • joiden perheen kokonaistilanne arvioinnin perusteella vaatii työskentelyä
  • 16–18-vuotiaille nuorille, joilla on elämänhallinnan, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia vaikeuksia
    • joiden tilannetta on arvioitu Enoilla, nuorten terveysneuvonnassa, Ankkurissa, nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai lastensuojelussa ja tarvitaan työpari työskentelyyn
    • jotka eivät ole jonkin oppilaitoksen opiskelijahuoltopalveluiden piirissä
  • 5.–6.-luokkalaisille lapsille, joilla ennakoitavissa esim. vaikeuksia yläkouluun siirryttäessä.
Palveluun ohjaaminen tapahtuu pääosin yksilöllisen oppilashuollon kautta ja perustuu nuoren elämäntilanteen arviointiin sekä vanhempien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Mukaanpyyntölomake täytetään yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa.

Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsiperheiden sosiaalityön palvelu on suunnattu perheille, joissa voi olla vanhemmilla elämänhallinnan vaikeuksia tai perheessä taloudellisen tuen tarvetta. Sosiaalityöhön on päivittäiset puhelinajat, jota kautta voi saada neuvontaa tai varata aikaa käynnille. Sosiaalityöntekijät ovat tarvittaessa mukana myös palvelutarpeen arvioinnissa.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Perheiden on mahdollista saada määräaikaista lapsiperheiden kotipalvelua tilanteissa, joissa perheessä on joku kriisitilanne tai muu ohimenevä perheen jaksamista kuormittava tilanne. Palvelun tavoitteena on perheen arkirutiinien, toimintakyvyn ja vanhempien jaksamisen tukeminen. Vanhempia voi ohjata ottamaan yhteyttä varhaisen tuen perhetyön vastaavaan ohjaajaan.

Varhaisen tuen perhetyö (Vaahteramäen perhetyö ja ennaltaehkäisevä perhetyö)

Perheen toimintakykyä on mahdollista tukea myös perhetyöllä. Tuki kohdistuu perheen keskinäiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen kotona ja perheen arjen toimivuuden parantamiseen. Perhetyötekijät voivat olla tukena mm. lapsen kuntoutukseen kuuluvien asioiden sovittamisessa perheen arkeen, jos se ei ilman ulkopuolista apua onnistu.

Perhetyön tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja, elämänhallintaa ja toimintakykyä. Perhetyöhön ohjaudutaan palvelutarpeen arvioinnin kautta puhelinaikoina ma, ti ja to klo 10–12 tai sähköisten lomakkeiden avulla (marraskuu 2016 jälkeen).

Perheasiain yksikkö

Yksikössä tehdään lasten huoltoa, asumista, elatusta ja tapaamisia koskevia sopimuksia vanhempien kanssa. Lisäksi tehdään lasten olosuhteita koskevia selvityksiä tuomioistuimen pyynnöstä. Yksikössä tehdään myös lastensuojelun sijoittamien lasten elatussopimukset.

Vanhempia kannattaa kehottaa olemaan yhteydessä yksikköön, jos vanhempien sopimat asumis- ja tapaamisjärjestelyt eivät toimi. Myös työntekijät voivat konsultoida yksikön sosiaalityöntekijöitä. Heillä on puhelinajat joka päivä klo 11–12.

Maahanmuuttajapalvelut

Maahanmuuttaja- ja monikulttuurityötä tehdään usealla eri toimialalla ja eri muodoissa. Maahanmuuttajatyössä huomioidaan ulkomailta muuttavan perheen kotoutumisen tukemisen lisäksi muun muassa maahanmuuttoon liittyvä viranomaistyöskentely, koulutus- ja työsuhdeasiat sekä kulttuuri ja vapaa-aika.

Suomeen saapuneille eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille ja nuorille tehdään oppilaan oppimisen, kotoutumisen ja kulttuurin tukemiseksi kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa vielä kahdella vuodella.

Kotoutumissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen tai koulun alkamisen jälkeen. Kotoutumissuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain. Suunnitelman teossa ovat mukana lapsi tai nuori, huoltajat, opettaja ja sopimuksen mukaan muita henkilöitä.

Lastensuojelu

Lastensuojelun tukitoimien tarvetta tulee arvioida, jos lapsen kotiolosuhteissa tai lapsen omassa käytöksessä on jotain sellaista, mikä vaarantaa lapsen turvallista kasvua ja kehitystä eikä olemassa olevista tukitoimista huolimatta tilanteeseen ole saatu parannusta.

Työntekijät ovat tällaisessa tilanteessa velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Myös vanhemmat voivat tehdä hakemuksen lastensuojelun tukitoimista suoraan lastensuojeluun.

Ilmoituksen teko saattaa mietityttää koulun henkilöstöä. Silloin voi aina ottaa yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään ja konsultoida hänen kanssaan tilanteesta. Päivystävän sosiaalityöntekijän tavoittaa arkisin klo 8.00–15.30 numerosta 03-621 2484 / 040 707 2061.

Kun lapsesta tulee lastensuojeluilmoitus, aloitetaan sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jonka yhteydessä arvioidaan myös lastensuojelun tarvetta. Arvioinnin aikana lapsi ei ole lastensuojelun asiakas. Selvitystyön kuluessa koko perhe tavataan ensimmäisellä kerralla yhdessä ja tarvittaessa tavataan jokaista perheenjäsentä erikseen 1–3 kertaa. Vasta tämän työskentelyn jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat yhdessä perheen kanssa, voisiko perhe hyötyä lastensuojelun palveluista.

Lastensuojelun kautta arvioidaan mahdollisuus saada mm. intensiivisempää perhetyötä sekä tukiperhe, jossa lapsi voi olla sovittuja aikoja.

Ankkuri

Ankkuri on Kanta-Hämeen poliisilaitoksella toimiva moniammatillinen tiimi, johon kuuluu poliisi, kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, nuorisotyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Sen tarkoituksena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, nuoren asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin ohjaaminen. Tavoitteena on myös nopea puuttuminen lähisuhde-, perheväkivaltaan ja tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin ohjaaminen sekä sisäisen turvallisuuden lisääminen moniammatillisella yhteistyöllä.

Tiimiläisillä on ma–ti ja to–pe klo 9.00–9.30 puhelinaika, jota kautta työntekijä voi kysyä neuvoa tai ohjata asiakkaita ottamaan yhteyttä.

Lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikat

Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan vaikeiden psyykkisten oireiden kuten masennuksen, pelkojen, käytöshäiriöiden ja koulunkäyntiongelmien vuoksi tai erilaisten neuropsykiatristen oireiden takia. Usein asiakkuus lapsen tai nuoren asioissa on alkanut peruspalveluissa, mutta oireiden jatkuessa tai pahentuessa tarvitaan lisäksi erikoissairaanhoidon erityisosaamista ja hoitoa.

Tutkimus- ja hoitomuotoja ovat psykiatriset ja psykologiset tutkimukset, toimintakyvyn arviointi, yksilöpsykoterapia, perhe- ja verkostotyö, ryhmämuotoiset hoidot. Tutkimus ja hoito ovat luottamuksellista yhteistyötä lapsen/nuoren ja perheen kanssa. Lapsen/nuoren ja hänen perheensä tutkimukseen ja hoitoon osallistuvat erikoislääkäri (psykiatri), ja tilanteen mukaan psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla ja osastolla hoidetaan 0–13-vuotiaita lapsia. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja -osastolla tutkitaan ja hoidetaan 13–18-vuotiaita nuoria. Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Prosessi käynnistyy usein yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisen, oppilashuollon erityispalvelujen, tai kouluterveydenhuollon kautta.

Aikuisten palvelut

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityön palveluihin kuuluvat neuvonta, palveluohjaus, elämänhallintaa tukeva työ, ehkäisevä työ, ehkäisevä lastensuojelu, kriisityö, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, työllistäminen, sosiaalinen luototus, talous- ja velkaneuvonta, seudullinen työvoiman palvelukeskus sekä lähiötyö.

Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, poistaa arjessa selviytymisen esteitä, vahvistaa itsenäistä elämähallintaa ja omatoimista suoriutumista sekä ohjata itsenäistä elämää tukevien tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen piiriin.

Uudet asiakkaat voi ohjata ottamaan yhteyttä sosiaaliohjaajiin, joilla on puhelinaika joka arkipäivä.

Aikuisten mielenterveyspalvelut

Jos perheen aikuisilla on psyykkisiä vaikeuksia, heitä voi ohjata henkisen hyvinvoinnin palveluihin. Mielenterveyspalvelut eli henkisen hyvinvoinnin palvelut tukevat ihmisiä arjessa selviytymisessä. Oma terveysasema on ensisijainen hoitopaikka mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Psykiatriset sairaanhoitajat antavat tukea ja keskusteluapua erilaisissa elämäntilannevaikeuksissa ja mielenterveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Asiakkaan tilanteen arvioinnin perusteella suunnitellaan ja toteutetaan hoitoa. Psykiatristen sairaanhoitajien kautta asiakas ohjataan tarpeen mukaan psykologin vastaanotolle.

Työmuotoina ovat tarpeen mukaan yksilökäynnit, kriisihoito, perhetapaamiset, kotikäynnit ja ryhmähoito.

Perheasiain neuvottelukeskus

Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukseen voi ohjata ottamaan yhteyttä parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kriiseissä kaupungin perheneuvolan rinnalla. Perheasiain yksikkö osallistuu myös perheasian sovittelu SOPU:n järjestämiseen.