Ei kuntakohtaista sisältöä
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Ei lisäyksiä
Kasvatus- ja opetustyön osalta rehtori on vastuussa sekä päivittäisen kouluarjen sujumisesta että koulun hallinnosta ja taloudesta. Rehtori vastaa siitä, että koulun toiminta on säännösten mukaista ja taloudelliset resurssit hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.
Rehtori huolehtii päätösten toimeenpanosta ja tiedottamisesta sekä järjestää opettajainkokoukset ja muut työkokoukset. Rehtori laatii myös lukuvuoden työsuunnitelmat. Rehtori toimii yhteisöllisen opiskeluhuoltotyöryhmän puheenjohtajana sekä vanhempainyhdistyksen yhteyshenkilönä. Koulumme rehtori toimii myös oman luokkansa opettajana ja luokanvalvojana.
Vararehtori toimii rehtorin sijaisena rehtorin ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä
Opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, vararehtori, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, esiopetusryhmän edustaja sekä Hirsimäen päiväkodin johtaja.
Ryhmään kuuluvat henkilöt lukuvuonna 2024 -2025: Johanna Haverinen, Hanna Vainionpää, Raija Jouppi, Anni Väisänen, Johanna Eirola (1.11. alkaen Petri Tuisku), Leena Pietiläinen, Teija Leppinen ja Roosa Meriläinen.
- Opiskeluhuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.
- Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona.
- Opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa.
- Yhteisöllinen opiskeluhuoltotiimi pyrkii kokoontumaan kahdesti lukuvuoden aikana. Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kahden viikon välein.
Kasvatus- ja opetustyön osalta rehtori on vastuussa sekä päivittäisen kouluarjen sujumisesta että koulun hallinnosta ja taloudesta. Rehtori vastaa siitä, että koulun toiminta on säännösten mukaista ja taloudelliset resurssit hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.
Rehtori huolehtii päätösten toimeenpanosta ja tiedottamisesta sekä järjestää opettajainkokoukset ja muut työkokoukset. Rehtori laatii myös lukuvuoden työsuunnitelmat. Rehtori toimii yhteisöllisen opiskeluhuoltotyöryhmän puheenjohtajana sekä vanhempainyhdistyksen yhteyshenkilönä. Koulumme rehtori toimii myös oman luokkansa opettajana ja luokanvalvojana.
Vararehtori toimii rehtorin sijaisena rehtorin ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä
Opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, vararehtori, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, esiopetusryhmän edustaja sekä Hirsimäen päiväkodin johtaja.
Ryhmään kuuluvat henkilöt lukuvuonna 2024 -2025: Johanna Haverinen, Hanna Vainionpää, Raija Jouppi, Anni Väisänen, Johanna Eirola (1.11. alkaen Petri Tuisku), Leena Pietiläinen, Teija Leppinen ja Roosa Meriläinen.
- Opiskeluhuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.
- Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona.
- Opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa.
- Yhteisöllinen opiskeluhuoltotiimi pyrkii kokoontumaan kahdesti lukuvuoden aikana. Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kahden viikon välein.