Hae

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata.

Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista:

  • laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, kokonaan tai osin koulukohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua
  • millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten)
  • mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys, missä muodossa opetussuunnitelma julkaistaan
  • miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet
  • miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään
  • mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään
  • miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon
  • sisältyykö naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukainen koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma opetussuunnitelmaan vai laaditaanko se erillisenä suunnitelmana
    • lain mukaan suunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa; vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan myös laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla
  • sisältyykö yhdenvertaisuuslain mukainen koulukohtainen yhdenvertaisuussuunnitelma opetussuunnitelmaan vai laaditaanko se erillisenä suunnitelmana
    • lain mukaan oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi; oppilaitoksella tulee olla suunnitelma toimenpiteistä ja sekä huoltajille että oppilaille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

  • miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa
  • miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään
  • mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia).

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

  • miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa)
  • järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös osiot "opetuksen järjestämistapoja" ja osioon "oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen" liittyvät paikallisesti päätettävät asiat)
  • järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä (katso myös osiot "opetuksen järjestämistapoja" ja osioon "oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen" liittyvät paikallisesti päätettävät asiat)
  • järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet
  • miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako)
  • mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä osio valinnaisuus perusopetuksessa)
  • mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu (katso myös osio valinnaisuus perusopetuksessa)
  • mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös osio valinnaisuus perusopetuksessa)
  • miten oppilaanohjaus järjestetään
    • ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus).
Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinna:

Hämeenlinnan kuntakohtainen opetussuunnitelma on kaikkien Hämeenlinnassa toimivien, perusopetusta toteuttavien, oppilaitosten toimintaa ohjaava asiakirja. Opetussuunnitelma rakentuu vuosiluokkakokonaisuuksittain opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelma julkaistaan sähköisessä muodossa. Opetussuunnitelman laadintaan on ollut mahdollista osallistua kommentoimalla sitä sekä sähköisesti että erikseen järjestettävissä työpajoissa. Hämeenlinnan koulut noudattavat 9.6. lasten ja nuorten lautakunnassa vahvistettua tuntijakoa.

Koulu voi halutessaan laatia kunnan opetussuunnitelmaan perustuvan koulukohtaisen opetussuunnitelman. Mikäli koulussa toteutetaan koulutuksen järjestäjän kanssa sovittua yleistä opetussuunnitelmaa täydentävää opetusjärjestelyä, koulun tulee tältä osin laatia koulukohtainen opetussuunnitelma. Koulujen erityispiirteet kuvataan koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa (TOKE). Kieliohjelma ja tuntijako on valmisteltu seudullisesti.

Opetusta annetaan suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsinkielinen opetus noudattaa ruotsinkielisen opetussuunnitelman perusteita. Hämeenlinnassa opetusta annetaan englanninkielellä niissä kouluissa, joissa se on hyväksytty toteutettavaksi koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen koulukohtaisesti. Osallistaminen kuvataan koulujen TOKEssa. Opetussuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa siten, että kyseiset tahot ovat mukana valmistelussa. Perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattu Hämeenlinnan kaupungin kuntakohtaisessa oppilaanohjaussuunnitelma.

Hämeenlinnan paikalliset erityispiirteet ja tarpeet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon. Näitä ovat mm. kielipolku, kulttuurikasvatussuunnitelma eli Kulttuuripolku ja Liikkuva koulu. Koko kaupunki, luonto ja julkinen ympäristö runsaine liikunta- ja kulttuuritarjontoineen nähdään oppimisympäristönä. Näiden lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen suunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma ja oppilashuollon suunnitelma täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa.

Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa Unicefin myöntämän lapsiystävällinen kunta –tunnuksen joulukuussa 2013. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on Hämeenlinnassa panostettu mm. vahvistamalla osallisuutta ja vaikuttamista erilaisin toimenpitein. Vuoden 2011 alusta on otettu käyttöön ”Vaikuttamisen polku”, jonka tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä. Osallisuus ja vaikuttaminen näkyvät mm. oppilaskuntatoiminnassa ja vertaissovittelussa. Kerhotoiminnan kautta on tavoitteena saada jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus.

Oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä tehdään kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa lasten ja nuorten palvelujen kuvaamien prosessien mukaisesti. Kyseessä on neljä ennalta ehkäisevän työn prosessia, jotka ovat 1) huolen puheeksi otto ja palveluohjaus, 2) laadukas monialainen yhteistyö, 3) vanhemmuuden valmennus varhaisesta vuorovaikutuksesta nuorisoikään ja 4) sosiaalisten taitojen vahvistaminen.

Opetussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään Hämeenlinnan johtamisjärjestelmän mukaisesti tilaaja-tuottajan välisessä palvelusopimuksessa, jossa on huomioitu puitesopimus ja toimintasuunnitelma-asioita. Asian ja tarpeen vaatiessa, opetussuunnitelmaan liittyviä asioita viedään Lasten ja nuorten lautakuntaan päätettäväksi.

Perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä kuvaavat prosessit on kuvattu Hämeenlinnan kaupungin kuntakohtaisessa oppilaanohjaussuunnitelmassa sekä nivelvaihekuvauksen suunnitelmassa. Hämeenlinnassa varhaiskasvatus-, opetus- ja kasvua tukevat palvelut yhdistyivät 1.1.2014 yhteiseksi lasten ja nuorten palvelualueeksi. Palvelualue on jaettu maantieteellisiin alueisiin, jotka muodostavat lapsen ja nuoren polun päivähoidosta kouluun. Kuhunkin alueeseen kuuluu joukko päiväkoteja, alakouluja ja yksi yläkoulu. Lasten ja nuorten palvelualueella on yhteisesti määritellyt asiakkuusprosessit, jotka sitovat eri alojen ammattilaisten työn yhteiseen asiakkaaseen:

  • Kaikille lapsille ja nuorille tarjolla oleva palvelupolku, johon sisältyy yleinen tuki.

  • Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren palvelupolku, jossa on saatavilla tehostettua ja erityistä tukea. Palveluprosessien käytännön ohjausvälineitä ovat opetussuunnitelma ja oppilashuollon suunnitelma sekä varhaiskasvatussuunnitelma.

Opetus tai osa siitä voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6). Opetus tai osa siitä voidaan järjestää vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6). Tästä mainitaan myös koulukohtaisessa TOKEssa.

Opetus järjestetään opetuksen eheyttämistä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia painottaen koko kouluvuoden aikana. Koulujen TOKEssa konkretisoituu opetuksen toteuttaminen käytännössä. Opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. Tuntijako tehdään seudullisena yhteistyönä.

Oppilaan kielipolku rakentuu Hämeenlinnassa pakollisista (A1, B1), vapaaehtoisesta (A2) ja valinnaisista (B2) kielistä. Oppilaat aloittavat ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englannin opiskelun viimeistään 3.luokalla. Nummen ja Seminaarin koulut tarjoavat kielirikasteista opetusta englannin kielellä 1. luokasta lähtien. Tähän opetukseen järjestetään vuosittain erillinen haku.

Kaikissa Hämeenlinnan kouluissa oppilaalla on mahdollisuus valita toisena pitkänä vieraana kielenä vapaaehtoinen kieli englannin rinnalle. Kielivalikoima eroaa toisistaan kouluittain (kts. kielipolku alueittain). Jokainen koulu tarjoaa kuitenkin vähintään yhden vaihtoehdon A2-kieleksi

Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tuntijako löytyy seuraavasta linkistä

http://www.hameenlinna.fi/pages/112105/H%c3%a4meenlinnan%20kaupungin%20perusopetuksen%20tuntijako%20LANULA%2009062015%20pyk%c3%a4l%c3%a4%2057.pdf

Hämeenlinnan kaupungin kielipolku

Oppilaan kielipolku rakentuu Hämeenlinnassa pakollisista (A1, B1), vapaaehtoisesta (A2) ja valinnaisista (B2) kielistä. Oppilaat aloittavat ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englannin opiskelun viimeistään 3.luokalla. Nummen ja Seminaarin koulut tarjoavat kielirikasteista opetusta englannin kielellä 1. luokasta lähtien. Tähän opetukseen järjestetään vuosittain erillinen haku.

Kaikissa Hämeenlinnan kouluissa oppilaalla on mahdollisuus valita toisena pitkänä vieraana kielenä vapaaehtoinen kieli englannin rinnalle. Kielivalikoima eroaa toisistaan kouluittain (kts. kielipolku alueittain). Jokainen koulu tarjoaa kuitenkin vähintään yhden vaihtoehdon A2-kieleksi. Koulun toimintakulttuuri pyrkii tukemaan vieraiden kielten opiskelua jo varhaisessa vaiheessa ja kannustamaan oppilaita ja heidän vanhempiaan valitsemaan koulussa tarjottavia A2-kieliä. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kieltenopiskelumahdollisuuksista:

  • oppilaalle tarjotaan mahdollisuus tutustua koulussa opetettaviin A2 -kieliin kielimaistelujen, teemapäivien tai vastaavan toiminnan kautta

  • 3. luokan oppilaiden vanhemmille järjestetään A2-kielen opiskelumahdollisuuksista kieli-infoilta ja hyvissä ajoin ennen valinta-ajankohtaa. Lisäksi vanhemmille tiedotetaan asiasta myös kielivalintamateriaalein.

Yläkoulujen kielivalikoima vaihtelee kouluittain. Yläkoulussa oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kieltenopiskelumahdollisuuksista 7. lk:n keväällä valintoja tehtäessä.

  • oppilaalle tarjotaan mahdollisuus tutustua koulussa opetettaviin B2 -kieliin kielimaistelujen, teemapäivien tai vastaavan toiminnan kautta

  • oppilaille ja heidän vanhemmilleen tarjotaan tietoa kieltenopiskelumahdollisuuksista, esim. järjestämällä valinnaisaineilta.

Oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja niiden opetuksen sijoittuminen vuosiluokille on määritelty paikallisessa tuntijaossa tarkemmin (katso myös luku 12). Valinnaisuus on oppiainetta syventävää sekä monialaisia opintoja edistävää.

http://www.hameenlinna.fi/pages/599217/Kielipolku.pdf