Hae

14.2 Kuntakohtainen oppilaanohjaussuunnitelma

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä
Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

1. Oppiaineen tehtävä

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksen tehtävä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että oppilaat pystyvät kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutuksen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiään ja tekemän valintansa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Tässä kuntakohtaisessa ohjaussuunnitelmassa kuvataan

  • oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, ohjauksen työ- ja vastuujako sekä monialaiset ohjausverkostot

  • tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus 8. ja 9. luokilla

  • kodin ja koulun ohjausyhteistyö

  • koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt eri vuosiluokilla

  • oppilaiden opintojen sujuvuus nivelvaiheissa ja jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin

  • ohjauksen tavoitteiden toteutumisen arviointi

Hämeenlinnan kaupungissa perusopetuksen oppilaanohjauksen perustehtävä on saatella nuoret perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ja työelämään niin, että he ovat vastuullisia yhteiskunnassa ja työelämässä toimivia kansalaisia.

2. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot

Hämeenlinnan kaupungin oppilaanohjauksen kuntakohtainen opetussuunnitelma nojautuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Hämeenlinnan kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa korostuvat paikallisuus, yksilöllisyys ja yhteistyö. Ohjauksen toteuttamisessa noudatetaan Suomen opinto-ohjaajat ry:n eettisiä periaatteita.

Hämeenlinnalaisen kuntakohtaisen ohjaussuunnitelman painopistealueet ovat yhteistyö, yksilöllisyys ja paikallisuus.

Oppilaanohjauksen rakenteeseen kuuluvat luokkatunnit, pienryhmäohjaus sekä henkilökohtainen ohjaus- ja oppilashuoltotyö sekä tehostettu oppilaanohjaus kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Näiden lisäksi oppilaanohjauksen tehtävä on ohjata ja valvoa oppilaan hakeutumisvelvollisuuden täyttämistä ennen perusopetuksen päättymistä. Luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen käytetään 2 vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana ja oppitunteja on kaikilla yläkoulun luokka-asteilla.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus jatkuu läpi perusopetuksen aina sen jälkeisiin jatko-opintoihin ja kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta koulussa. Oppilaanohjauksen ohjaus- ja valvontavastuu tapahtuu “saattaen vaihtava” -periaatteella, jolloin nuoresta pidetään huolta koko hakeutumisvaiheen ja oppivelvollisuuden suorittamisen ajan. Yläkoulussa päävastuu ohjauksesta on oppilaanohjaajalla.

Ohjaus kuuluu jokaiselle koulussa työskentelevälle aikuiselle. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ennaltaehkäisevän ohjauksen lisäksi ohjauksen tulee tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta tai työelämästä. Monialaista yhteistyötä tehdään erityisesti tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta ja tukea tarvitsevien oppilaiden sekä erityisestä syystä koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa.

Hämeenlinnassa on käytössä pitkittyneiden poissaolojen toimintamalli, joka tarjoaa kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville sekä perheille mahdollisuuden tarkastella laajasti tuen eri vaiheita. Toimintamalli tarjoaa pitkittyneisiin poissaoloihin monipuolisia tuen mahdollisuuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Oppilaita ohjataan kohti työelämää ja yhteiskunnassa tarvittavia (työelämä)taitoja yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa. Työelämään tutustumisjaksojen organisoimisen myötä oppilaanohjaajille muodostuu kuva paikallisesta työpaikkojen yhteistyöverkostosta.

Ohjausvastuu alakouluissa on pääosin luokanopettajilla, yläkoulussa ohjausvastuu jakaantuu luokanvalvojan, aineenopettajan, erityisopettajan ja oppilaanohjaajan kesken. Jokaisella koulun aikuisella on vastuu myönteisen oppimisen ja kasvun ilmapiirin luomisessa, ilmapiirin jossa jokaista arvostetaan (oppilaanohjauksen teesit 2010).

3. Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus 8. ja 9. luokilla

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada henkilökohtaista oppilaanohjausta. Osalle 8.- ja 9.-luokan oppilaista tarjotaan lisäksi tehostettua oppilaanohjausta. Ohjaus on pääsääntöisesti henkilökohtaista ja tarvittaessa myös muuta oppilaanohjausta. Tehostetussa oppilaanohjauksessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuuksia sekä tavoitteita siirtymisestä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Tavoitteena on vahvistaa oppilaan yksilöllisten lähtökotien ja tarpeiden huomioimista oppilaanohjauksessa siten, että oppilaan valmiudet tehdä jatko-opintoja koskevia valintoja parantuisivat. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan tutustumismahdollisuuksia oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintovaihtoehtoihin. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa oppimisen ja opiskelun tuen jatkumisen mahdollisuuksista perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä tarvittaessa muista tukimuodoista.

Tehostettua oppilaanohjausta voivat antaa oppilaanohjaaja, opettaja tai erityisopettaja. Ohjausta toteutetaan tarvittaessa eri toimijoiden kanssa monialaisena yhteistyönä esim. yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Oppilaanohjaaja kuitenkin arvioi, ketkä oppilaista ovat tehostetun oppilaanohjauksen tarpeessa. Tehostettu oppilaanohjaus voi olla tarpeen esim. koulunkäynnin motivaation tukemiseksi, jatko-opinto/urasuunnitelmien kirkastamiseen tai muun arvioidun tuen tarpeen takia. Tehostettua ohjausta oppilas voi saada 8.-9.-luokan aikana yhteensä 10 tuntia.

4. Kodin ja koulun ohjausyhteistyö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Oppilaanohjauksessa yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää erityisesti opiskeluun kuuluvissa siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Siirtymä tarkoittaa oppilaille usein uuteen ryhmään sopeutumista, uusiin opettajiin ja ympäristöön tutustumista. Seitsemännelle luokalle siirtyessä huoltajille tiedotetaan 7.-9. luokkien koulunkäynnistä sekä annetaan mahdollisuus tutustua kouluun esimerkiksi tutustumiskäyntien ja vanhempainiltojen muodossa. Tarvittaessa järjestetään oppilaskohtaisia nivelvaihetapaamisia huoltajien ja koulun edustajien kesken.

Koulussa opettavista valinnaisaineista tiedotetaan huoltajille ja annetaan mahdollisuus tutustua koulun valinnaisainetarjontaan. Työelämään ja yrittäjyyteen kuuluvissa opintokokonaisuuksissa pyritään hyödyntämään kotien asiantuntemusta mahdollisuuksien mukaan.

Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan mahdollisuutta tutustua erilaisiin perusopetuksen jälkeen opetusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa erilaisista peruskoulun jälkeisistä opiskelumahdollisuuksista sekä mahdollisen tuen jatkumismahdollisuuksista peruskoulun jälkeen sekä muista tukimuodoista. Siirtyminen jatko-opintoihin edellyttää suunnitelmallista ja tarvittaessa monialaista yhteistyötä sekä vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilaanohjaajan ja oppilaan välisten ohjauskeskustelujen lisäksi varataan myös huoltajille mahdollisuus tavata ja suunnitella oppilaan jatko-opintoja yhdessä oppilaanohjaajan kanssa.

Yksityiskohtaisemmin kodin ja koulun ohjausyhteistyö kuvataan koulukohtaisissa toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa.

4.1 Yhteistoiminnalliset toimintamallit kodin ja koulun välillä - yhdessä kohti nuoruutta

Hämeenlinnan kaupungin kouluissa toteutetaan yhteistoiminnallisia toimintamalleja kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Toimintamallit ovat sisällöltään saman tyyppisiä, mutta nimitykset voivat vaihdella kouluittain, esim. Keidas ja Askelmat.

Askelmat-ohjelma antaa nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville tahoille tilaisuuden pysähtyä keskustelemaan nuorten elinoloista, vanhemmuudesta ja nuorten kasvun tukemisesta. Toiminta perustuu vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen (mm. ryhmäytykset ja arvokeskustelut). Tutustuttamalla nuoria ja vanhempia keskenään halutaan ehkäistä ryhmäpaineen syntymistä ja antaa tilaisuus luoda yhteisiä pelisääntöjä.

Ohjelmassa on viisi askelmaa jokaiselle vuosiluokalle alkaen viidennestä luokasta ja päättyen yhdeksänteen luokkaan. Askelmien teemat vaihtelevat mediakasvatuksesta yläkouluun siirtymiseen ja päihde- ja seksuaalivalistuksesta peruskoulun jälkeiseen elämään. Sisällön tuottamisvastuu on nuorisopalveluilla ja järjestelyvastuu koulukohtaisella monialaisella tiimillä. Yläkouluissa monialaiseen tiimiin kuuluvat ainakin rehtori/apulaisrehtori, nuorisotyöntekijä, oppilaanohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Alakouluilla askelmien järjestämisvastuu on rehtorilla ja luokanopettajilla hyödyntäen muuta työntekijäverkostoa.

1. Askelma 5 lk.

  • teema: sosiaalinen media (vanhemmat myös mukana) kouluterveyskyselyn yhteenveto

2. Askelma 6 lk.

  • teema: siirtyminen yläkouluun (vanhemmat mukana), mikä muuttuu (perheen pelisäännöt)

3. Askelma 7 lk.

  • teema: uusi luokka, ryhmäytys elokuussa, valinnaisainevalinnat

4. Askelma 8 lk.

  • teema: ihmissuhteet, päihteet (vanhemmat mukana), kouluterveyskyselyn yhteenveto

5. Askelma 9 lk.

  • teema: valintojen vapaus, mitä seurauksia

Kuva 2. Askelmien teemat eri luokka-asteilla: 5. luokka "someilua". 6. luokka "uuteen kouluun". 7. luokka "mun luokka". 8. luokka "voi elämä". 9. luokka "valintojen edessä".

5. Koulun työelämäyhteistyö ja työelämään tutustumisen järjestelyt

Oppilaanohjauksen yhtenä tehtävänä on yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Oppilaanohjauksen avulla edistetään oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelu lisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään eri oppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä.

Vuosiluokilla 1.-6. oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot. Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Työtapoina ovat tutustumiskäynnit ja vierailut, joiden tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Kuudennella luokalla oppilaalle tarjotaan myös tilaisuus mennä yhdeksi päiväksi tutustumaan etsimäänsä työpaikkaan.

Vuosiluokilla 7.-9. oppilaanohjauksen työelämäyhteistyön toteuttamisen päävastuu on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa (esim. yhteiskuntaoppi jne.) on laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden osaamistarpeista.

Työelämään tutustuttaessa otetaan huomioon Hämeenlinnan ja lähiseudun elinkeinorakenne, paikalliset yritykset ja työ- ja elinkeinohallinto. Tutustumisjaksojen aikana oppilas saa realistisia aineksia omia opiskelu- ja uravalintaratkaisuja varten. Oppilas saa itse etsiä tutustuttavan työpaikan ja näin ollen harjoitella työn etsimistä. Hän saa olla mukana aidossa työympäristössä, hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista. Oppilas saa tutustua uusiin ihmisiin ja heidän työhönsä, harjoitella vuorovaikutustaitoja sekä oppia ymmärtämään työelämän pelisääntöjä.

Hämeenlinnan kaupungissa työelämääntutustumisjaksot kuuluvat kiinteästi oppilaanohjaukseen kaikilla yläkoulun luokka-asteilla koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. 7. luokalla työelämään tutustumista on noin 1-2 päivänä joko oman koulun ruokalassa taikka jossain oppilaan etsimässä työpaikassa. 8. luokalla työharjoittelua on kaikissa kouluissa yksi viikko ja 9. luokalla kaksi viikkoa. Oppilas pyrkii etsimään työpaikan itse. Työelämääntutustumisjakson jälkeen arvioidaan oppilaiden hankkimia tietoja ja kokemuksia yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa (esim. äidinkieli, yhteiskuntaoppi jne.) hyödyntäen niiden oppisisältöjä ja työtapoja.

6. Oppilaiden opintojen sujuvuus nivelvaiheessa ja jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin

6.1 Nivelvaihe alakoulu - yläkoulu

Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden hallinto on 12.3.2015 julkaissut ohjeen nivelvaiheprosessista oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Alla olevasta taulukosta on lihavoitu oppilaanohjaajan vastuualueet kyseisessä prosessissa. Oppilaanohjaaja on mukana tutustumispäivien/iltojen ja/tai Askelmat-ohjelman järjestämisessä ja suunnittelussa koulukohtaisesti sovittavalla tavalla.

Nivelvaiheprosessi: Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun 12.3.2015

AIKA

YLEINEN TUKI

TEHOSTETTU TUKI

ERITYINEN TUKI

6. LK

SYYS-LOKAKUU

-Tarvittaessa 6. luokan aikana sovitaan moniammatillisesti tehostetun tuen aloittamisesta.

-Tarvittaessa psykologin tutkimusajan varaaminen.

-Oppimissuunnitelma- /HOJKS-tapaaminen tapaaminen

-Keskustelua huoltajan kanssa tehostetun tai erityisen tuen jatkamisesta / lopettamisesta / erityiseen tukeen siirtymisestä.

-Alustavaa keskustelua huoltajan kanssa yläkouluun siirtymisestä ja luokkamuodosta.

-Tarvittaessa psykologin tutkimusajan varaaminen.

Vastaava tehostetun tuen prosessin kanssa.

LOKA-HELMIKUU

-Yleisopetusluokkien ala- ja yläkouluväen tapaaminen yläkouluilla alueittain: luokanopettajat,alakoulujen ja yläkoulun laaja-alaiset erityisopettajat sekä erityisluokanopettajat, rehtorit, oppilaanohjaaja, yläkoulun nuorisotyöntekijä, oppilashuollon erityistyöntekijät mm. Topparista.

-Keskustelua yleisellä tasolla mm. yläkouluun siirtyvien tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määristä ja oppilashuollollisesta tuesta.

-Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

-Pienluokkia omaavien koulujen yhteistapaaminen tammikuussa: oppilaspaikkasijoittelija, ala- ja yläkoulujen erityisluokan- opettajat, koulujen rehtorit ym.

-Tavoitteena auttaa lähettäviä kouluja hahmottamaan kunkin yläkouluun siirtyvän oppilaan ensisijainen yläkoulupaikkatoive.

-Alustava tieto yläkoulun pienluokkiin toivovien oppilaiden määrästä.

TAMMI-HELMIKUU

Tapaaminen yläkoulupaikkatoiveesta ja tarvittavasta tuesta oppilas, huoltajat, (erityis)luokanopettaja / laaja-alainen erityisopettaja.

Vastaava tehostetun tuen prosessin kanssa.

HELMIKUU

Päätös ensisijaisesta koulupaikasta.

Päätös ensisijaisesta koulupaikasta.

Pienluokkahakemus erityisen tuen yläkoulupaikkatoiveista

(opettaja → rehtori → oppilaspaikkasijoittelija).

MAALIS-HUHTIKUU

Toissijaiset oppilaspaikkapäätökset.

Toissijaiset oppilaspaikkapäätökset.

-Koulu-/luokkasijoitus- päätökset.

-Pedagogisten selvitysten tekeminen: yhteistyö yläkoulun kanssa oppilaan tarvitsemasta / saatavasta tuesta.

HUHTI-TOUKOKUU

-Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaveri: Oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirtäminen/luovuttaminen yläkouluun (lähettävä opettaja / laaja-alainen eo → vastaanottava opettaja / laaja-alainen eo/oppilaanohjaaja).

-Lähettävä opettaja tiedottaa oppilaan huoltajia tulevasta tiedonsiirtopalaverista.

-Tietojen siirtämisessä/luovuttamisessa noudatetaan tietojen siirto- ja luovutusohjeistusta. Tarvittavat kirjalliset tiedonsiirto- ja luovutusluvat on oltava kunnossa!

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

TOUKO-KESÄKUU

-Lähettävä opettaja huolehtii, että kaikki oppilasta koskevat Wilmassa olevat tuen merkinnät sekä tuen asiakirjat ovat kunnossa ja ajan tasalla.

-Oppilaalle tehdyt tuen asiakirjat siirtyvät tulevaan yläkouluun Wilman välityksellä. (Osa tuen asiakirjoista tulee siirtää sähköiseen arkistoon, kts. tietojen siirto- ja luovutusohjeistus.)

-Lähettävä opettaja siirtää oppilaan kansion oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiksi katsomansa asiakirjat tulevaan yläkouluun noudattaen tietojen siirto- ja luovutusohjeistusta. Tarvittavat kirjalliset tiedonsiirto- ja luovutusluvat on oltava kunnossa!

-Yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja voi alustavasti siirtää saamansa yleisen- ja tehostetun tuen sekä yleisopetusluokille tulevien erityisen tuen oppilaiden tiedot luokanvalvojille ja aineenopettajille.

-Oppilaat tutustuvat yhdessä huoltajiensa kanssa yläkouluun esim. tutustumispäivät- ja illat (tutustumispäiviä voi olla koulukohtaisesti useampia lukuvuoden aikana)

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

7. LK

ELO-SYYSKUU

-Luokanvalvoja ja aineenopettajat lukevat tulevien oppilaidensa kirjallisesti siirretyt asiakirjat ja Wilma-kirjaukset.

-Yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja siirtää saamansa yleisen- ja tehostetun tuen sekä yleisopetusluokille tulevien erityisen tuen oppilaiden tiedot luokanvalvojille ja aineenopettajille.

-Ehkäisevän työn prosessi 3: Vanhemmuuden valmennus ja tuki; vanhempien osallisuuden vahvistaminen kevään tutustumisiltojen tms. jälkeen vanhempainilloissa ja vanhempainvarteissa (mm. Askelmat-ohjelma, koulunuorisotyön tuki).

-Ehkäisevän työn prosessi 4 ja yhteisöllinen oppilashuolto: Sosiaalisten taitojen vahvistamiseen ja uusien luokkien riittävään ryhmäyttämiseen kiinnitetään suunnitelmallisesti huomiota moniammatillisin keinoin (mm. Askelmat-ohjelma, koulunuorisotyön tuki).

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

6.2 Nivelvaihe yläkoulu-jatko-opinnot

Oppilaan tulee hakea perusopetuksen jälkeen joko toiselle asteelle suorittamaan tutkintoa, toiselle asteelle valmentavaan koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuslaissa määriteltyyn koulutukseen.

AIKA

YLEINEN TUKI

TEHOSTETTU TUKI

ERITYINEN TUKI

8. LK

Oppilaiden tutustuminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin koulun oman suunnitelman mukaisesti.

Oppilaiden tutustuminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin koulun oman suunnitelman mukaisesti.

-Oppilaiden tutustuminen jatko-opintoihin koulun oman suunnitelman mukaisesti (esim. lukiot ja ammattiopistot, erityisammattiopistot).

-Moniammatilliset kuntoutuspalaverit.

-Vaativa erityisopetus: siirtymäsuunnitelma!

8.-9. LK

Niillä 8. ja 9. vuosiluokan oppilailla, joiden oppilaanohjaaja on todennut tarvitsevan tehostettua oppilaanohjausta, on oikeus saada sitä enintään 10 tuntia kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan aikana. Oppilaanohjaaja määrittää tarvittavan tehostetun tuen sisällön oppilaalle laadittavaan henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan/ siirtymäsuunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan lisäksi oppilaan vahvuuksia ja tavoitteita siirtymisestä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Ks. yleinen tuki

Ks. yleinen tuki

9. LK

Askelman 5 teema: valintojen vapaus - mitä seurauksia

SYYS-LOKAKUU

-Oppilaiden tutustuminen jatko-opintoihin. Tutustuminen voi ulottua myös kevääseen asti.

-Oppilaan, huoltajan ja koulun yhteistyönä tehtävä siirtymäsuunnitelma (oppilaanohjaaja).

-Oppimissuunnitelma- / HOJKS-tapaaminen.

-Keskustelua huoltajan kanssa tehostetun tai erityisen tuen jatkamisesta / lopettamisesta / erityiseen tukeen siirtymisestä.

-Alustavaa keskustelua huoltajan kanssa jatko-opintoihin siirtymisestä ja yhteishausta.

-Oppilaiden tutustuminen jatko-opintoihin koulun tai oppilaan oman suunnitelman mukaisesti (esim. lukiot, ammattiopistot ja erityisammattiopistot).

-Tutustuminen voi ulottua myös kevääseen asti.

-9. luokan aikana oppilaille varataan tarvittaessa mahdollisuus saada TE-toimiston ammatinvalinnan psykologin ohjausta.

-Oppilaan, huoltajan ja koulun yhteistyönä tehtävä siirtymäsuunnitelma (oppilaanohjaaja).

-Vastaava tehostetun tuen prosessin kanssa.

LOKA-HELMIKUU

-Tutustuminen kaupungin jatko-opintotarjontaan ennen yhteishakua (tutustuminen myös kaupungin ulkopuoliseen oppilaitospaikkaan).

-Tarvittaessa järjestetään räätälöityjä tutustumisjaksoja muiden paikkakuntien oppilaitoksiin.

-Tutustuminen kaupungin jatko-opintotarjontaan ennen yhteishakua.

-Tarvittaessa järjestetään räätälöityjä tutustumisjaksoja muiden paikkakuntien oppilaitoksiin.

-Tarvittaessa järjestetään räätälöityjä tutustumisjaksoja oppilaitoksiin oppilaan oman henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.

-Vastaava tehostetun tuen prosessin kanssa.

HELMI-MAALISKUU

-Yhteishaku yhteistyössä kotien kanssa.

-Haku perusopetuksen jälkeiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen.

-Tarvittavat harkintaan perustuvan haun liitteet/asiakirjat toimitetaan jatko-opintopaikkaan/jatko-opintopaikkoihin.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

HUHTI-TOUKOKUU

Keväällä pidetään tarvittaessa palaverit tulevien oppilaitosten kanssa. Palaverissa katsotaan oppilaiden hakuasioita ja sitä, millaista tukea kukin tarvitsee, mukana oppilaanohjaaja ja erityisopettajat. Ei koske vaativaa erityisopetusta.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

TOUKO-KESÄKUU

-Lähettävä oppilaanohjaaja siirtää oppilaan siirtymäsuunnitelman tietoja tulevaan oppilaitokseen tietojen siirto- ja luovutusohjeistusta noudattaen.

-Kesällä oppilaanohjaajat seuraavat yhteishaun tilannetta ja jos joku ei ole saanut paikkaa, ollaan koteihin/nuoriin yhteydessä ja oppilas ohjataan lisähakuun.

-Lisähaussa tarjolla yhteishausta jääneet vapaat paikat sekä tutkintoon valmentava koulutus eli TUVA. Myös jatkuvan haun kautta voi hakeutua.

-Kaupungin etsivä nuorisotyö on nuorisotakuun mukaan matkassa jo yläkoulun loppuvaiheessa ja jatko-opintojen alussa, mikäli tarvetta. Ei koske vaativaa erityisopetusta.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

ELO-SYYSKUU

-Syksyllä seurataan oppilaiden opiskelupaikan vastaanottamista ja opintojen aloittamista oppivelvollisuuden seuranta- ja valvontapalvelu Valppaan kautta.

-Siirretään opetuksen järjestämisen kannalta olennaiset tiedot jatko-opiskelupaikkaan.

-Jos oppilas ei aloita opintoja, asiasta ilmoitetaan perusopetuksen ohjaus- ja valvontaviranomaiselle.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

Vastaava yleisen tuen prosessin kanssa.

7. Ohjauksen tavoitteiden toteutumisen arviointi

Hämeenlinnan kaupungissa perusopetuksen oppilaanohjauksen tavoitteita arvioidaan katsomalla, kuinka moni oppilas jää ilman perusopetuksen päättötodistusta ja kuinka oppilaat sijoittuvat jatko-opintoihin.

Oppilaanohjaaja valvoo oppilaiden opintojen aloittamista jatko-opinnoissa. Jos oppilas laiminlyö perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuuden noudattamista, asiasta ilmoitetaan Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen ohjaus- ja valvontaviranomaiselle, joka aloittaa moniammatillisen työskentelyn nuoren kanssa oppivelvollisuuden täyttämiseksi (Ohjaamo). Opetushallitus ilmoittaa vuosittain päivämäärän, jolloin seurantavastuu siirtyy perusopetuksen järjestäjältä seuraavalle taholle (asuinkunta).

Linkit:

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

ePerusteet (opintopolku.fi)