Opetussuunnitelma |
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma | Oppilashuolto

Hae

Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä
Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinna:

Arvioinnin toteutus

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppimista arvioitaessa on käytettävä monipuolisia arviointimenetelmiä ja annettava oppilaalle mahdollisuus osoittaa osaamistaan hänelle parhaiten soveltuvilla tavoilla.

Monipuolinen arviointi koostuu muun muassa

  • oppimisprosessin arvioinnista

  • työskentelytaitojen arvioinnista

  • kokeiden ja muiden kirjallisten ja suullisten tuotosten arvioinnista

  • itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista

Hämeenlinnassa oppilaalle ja huoltajalle annetaan oppilaan oppimisesta ja edistymisestä kertovaa palautetta vähintään kolme kertaa vuodessa

  • väliarviointi (todistus tai muu kirjallinen palaute)

  • arviointikeskustelu

  • lukuvuositodistus

Arviointikeskusteluun osallistuu oppilas, opettaja(t) ja huoltaja(t). Ennen arviointikeskustelua tiedotetaan huoltajia siitä, mitä keskustelussa on tarkoitus arvioida.

Hämeenlinnassa käytetään oppilashallinto-ohjelma Primusta, jonne oppilasarvioinnit ja opintosuoritukset arkistoidaan. Opettajat kirjaavat arvioinnit Wilman kautta Primukseen arviointikoodeina tai numeroina sekä kirjoitettuna sanallisena palautteena koulujen arviointiohjeiden mukaisesti.

Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet kestoineen. Oppimisessa pyritään laaja-alaiseen osaamiseen, mutta arviointi todistuksissa on oppiainekohtaista.

Hämeenlinnassa todistusarviointi on 1.-4.lk:lla sanallista ”rasti ruutuun” -arviointia ja 5.lk:sta eteenpäin numeerista. Sanallisen palautteen antaminen todistuksessa numeroiden lisänä selittää ja tarkentaa opettajan arviointia. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan kuvata yksityiskohtaisemmin esimerkiksi oppilaan edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita eri oppiaineissa.

Lukuvuositodistukset (välitodistukset)

1. – 2. luokat

  • käyttäytymisen ja työskentelyn sanallinen arviointi liitteellä

  • valintaruutujen (ai, ma) lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute oppimisen edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta kaikissa opetettavissa

    aineissa, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät

2 vuosiluokan lopulla (nivelvaihe) lukuvuositodistuksen lisäksi aina myös muuta ohjaavaa palautetta joko suullisesti tai kirjallisesti koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota.

3. – 4. luokat

  • käyttäytymisen sanallinen arviointi liitteellä

  • työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin

  • valintaruutujen lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät

5. – 6.luokat

  • työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin

  • 5.vuosiluokan päättyessä numeroarvioinnin lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät

6. vuosiluokan lopulla (nivelvaihe) lukuvuositodistuksen lisäksi aina myös muuta ohjaavaa palautetta joko suullisesti tai kirjallisesti. Palautteeseen sisältyy sekä oppilaan itsearviointia että opettajan antamaa arviointia koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen.

7. – 8. luokat

  • Lukuvuositodistus

  • työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin

  • numeroarvioinnin lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät

9. luokka

  • päättötodistuksena kunnan yhteinen todistuspohja

  • välitodistus- ja päättötodistus annetaan päättöarvioinnin kriteerein, josta ilmenee oppilaan sen hetkinen osaamisen taso

  • työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin

Jos oppilas ei suorita hyväksyttävästi jotakin oppiainetta, annetaan arvosanaksi numero 4. Mikäli oppiainetta ei arvioida numerolla, jätetään ko. oppiaineen sanallisen arvioinnin valintaruutu tyhjäksi. Hylätty aine/hylätyt aineet merkitään todistukseen: "Oppilas ei ole suorittanut hyväksyttävästi: xxx". Tässä tapauksessa on todistuksen ”lisätietoja” kohdassa selvitettävä miten oppilas voi suorittaa hylätyn aineen hyväksyttävästi. Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa määritellään ehtojen suorittamiskäytäntö.

Lukuvuositodistukseen merkitään mahdollinen vuosiluokan kertaaminen. Jos kertaamisen syynä on "yleinen koulumenestys" ei todistuksessa välttämättä tarvitse olla "hylättyjä" oppiaineita.

Hämeenlinnassa käytettävät Opetussuunnitelman perusteiden 2014 -mukaiset todistuspohjat (OPS perusteet luku 6.6. s.57- 60) löytyvät Primuksesta ja/tai Kehrästä

Laaja-alaisen osaamisen, monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja yhteisesti opetettavien aineiden arviointi

Hämeenlinnassa opetuksen järjestäjä on päättänyt, että oppiminen tapahtuu mahdollisuuksien mukaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla, oppilaalle mielekkäällä tavalla. Koska arviointi (todistusarvosanat) on edelleen oppiainekohtaista, on tärkeää suunnitteluvaiheessa yhdessä sopia, mitä arvioidaan. Kun oppilaat osallistuvat projektin suunnitteluun ja tavoitteiden asetteluun, osallistuvat he samalla myös arvioinnin suunnitteluun.

Opettajien tulee yhteistyössä suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimiskokonaisuus tai yhdessä opetettava aine (esim. käsityö):

  • tavoitteiden määritteleminen (työskentelytaidot ja oppiainekohtaiset tavoitteet)

  • oppimisprosessi ja sen arviointi (havainnointi, dokumentointi, itsearviointi)

  • lopputulos ja sen arviointi sovittujen kriteerien mukaan

Valinnaisten aineiden arviointi

Valinnaiset taito- ja taideaineet (ko, ks, ku, li, mu) arvioidaan osana oppiaineen arvosanaa. Kotitaloutta voidaan opettaa valinnaisaineena jo alakoulussa, jolloin siitä tulee antaa oma arvosana, sillä kotitalous on yhteinen oppiaine 7. vuosiluokalla. Päättöarvioinnissa on kuitenkin vain yksi kotitalousnumero, ellei sitä opeteta muissa valinnaisissa aineissa kahta vuosiviikkotuntia.

Lyhyt, alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan sanallisesti. Todistukseen tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen oppiaineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä ”hyväksytty” – merkintä.

Pitkä, kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan numeerisesti. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvioi joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Arviointi vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa (perusopetuslaki 11§ 3mom.)

Hämeenlinnan kaupungin kouluissa oppilas voi edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oppilas opiskelee oppimäärän opintokokonaisuuksina oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oman opinto-ohjelman mukaisesti edettäessä opinnoissa eivät aiemmat opinnot raukea. Oppilas saa lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuotena hyväksytysti suoritetuista opinnoista.

Oppilaan opinto-ohjelmassa voidaan määritellä oppilaalle oma tavoitearvosana, jonka saavuttamiseksi suoritettavat opintosisällöt tulee määritellä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Mikäli tavoitearvosanaa ja sen edellyttämiä suorituksia ei ole määritelty, arvioidaan vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa olevan opinnot yleisen arvioinnin ohjeen mukaisesti.

Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirtyvälle oppilaalle tehdään hallinnollinen päätös, ellei hän ole jo erityisen tuen piirissä. Vuosiluokkiin sitomattomasti etenevälle oppilaalle tehdään opinto-ohjelma tai erityisen tuen piirissä olevalle oppilaan opinto-ohjelma määritellään HOJKSissa.

Monikielisen oppilaan arviointi

Maahanmuuttajataustaisen tai monikielisen oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen kielen taito.

Oppilas voi näyttää osaamisensa tilanteisiin sovitetuilla, monipuolisilla ja joustavilla arviointitavoilla kuten suullisilla kokeilla tai käyttämällä kokeessa apuna kirjaa. Arviointikeskustelu opettajan kanssa on tärkeä osa oppilaan edistymisen arviointia.

Kun monikielisen oppilaan suomen kielen taito on vasta alkeisvaiheessa, hänelle voidaan antaa todistuksessa S-merkintä arvosanan kohdalle ja/tai sanallinen arviointi. Sanallisen ja/tai numeerisen arvioinnin tarve määritellään oppiainekohtaisesti aineopettajan, luokanopettajan ja S2-opettajan yhteistyönä.

Numeerista ja sanallista arviointia annettaessa on nähtävä oppilaan kielitaidon läpi, otettava huomioon oppilaan senhetkinen kielen osaaminen ja keskityttävä arvioimaan nimenomaan ainekohtaisten sisältöjen oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Arviointi suhteutetaan oppilaan omiin yksilöllisiin tavoitteisiin ja edistymiseen.

Oman äidinkielen arviointi

Primukseen tulee merkitä oppilaan osallistuminen oman äidinkielen opetukseen sekä, mikä kieli on kyseessä. Luokanopettajat/luokanvalvojat toimittavat listat oman kielen opetuksessa olleista oppilaista rehtoreille.

Osallistumista oman äidinkielen opiskeluun ei merkitä todistukseen, vaan siitä annetaan todistuksen liitteenä erillinen, koulun rehtorin allekirjoittama osallistumistodistus (Kehrä). Liite tallennetaan Primukseen liitelomakkeen tallentamisohjeen mukaan (ohje oppilashallinto-ohjelman ohjeissa).

Oma äidinkieli arvioidaan joko sanallisesti: erinomainen (10 ja 9), hyvä (8), tyydyttävä (7 ja 6), välttävä (5) tai hyväksytty/hylätty. Jos opettaja ei anna arvioita, merkitään vain osallistuminen.

Arviointi valmistavassa opetuksessa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus (lomake Kehrässä). Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Osallistumistodistuksen allekirjoittaa sekä opettaja että koulun rehtori ja se leimataan koulun leimalla.

Osallistumistodistukset tallennetaan liitelomakkeeksi Primukseen.

Valmistavan luokan opettaja voi antaa väliarvioinnin ja tiedottaa oppilasta ja huoltajia opinnoissa etenemisestä haluamallaan tavalla.

Tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä olevan oppilaan arviointi

Tehostettua tukea saavan oppilaan opetuksen järjestämiseen ja painottamiseen liittyvät asiat määritellään henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa. Tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan arviointiperusteita (OPS) ei voi muuttaa eikä tavoitetasoa laskea. Eriyttäminen tapahtuu painottamalla opiskelussa keskeisiä sisältöjä. Oppimissuunnitelmasta ei tule erillistä merkintää todistukseen.

Jos tehostetun tuen piirissä oleva oppilas opiskelee vuosiluokkiin sitomattomasti, laaditaan hänelle opinto-ohjelma, jossa määritellään opetuksen painotukset ja arvioinnin perusteet.

Painoalueittain opiskeltaessa tavoitteita ei karsita vaan valitaan oppilaan opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömimmät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä. Oppilaan arviointikirjassa (Primus) on oltava merkintä yksilöllistämisestä. Silloin todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan arvioinnissa käytetään Hämeenlinnan yhteisiä todistuspohjia (Primus/Wilma) tai oppilaskohtaista todistuspohjaa.

Toiminta-alueittain etenevän oppilaan arviointi

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain (motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot). Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Oppilaan aloittaessa koulunkäynnin arvioidaan ja kartoitetaan hänen vahvuutensa ja taitonsa. Arvioinnissa käytetään havainnoinnin lisäksi menetelmiä, jotka antavat tietoa oppilaan senhetkisistä taidoista ja osaamisesta koskien hänen työskentely- ja vuorovaikutustaitojaan sekä osaamistaan eri toiminta-alueilla. Arviointimenetelmät liittyvät vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin, kehityksen, käyttäytymisen arviointiin ja käytettäviä menetelmiä voivat olla esimerkiksi PEP-R, Pia, Portaat, Pikku-Portaat, Cars, Varsu, Eki tai muu edellä mainittuja alueita mittaava arvioinnin menetelmä. Käytettävät arviointimenetelmät valitaan oppilaskohtaisesti siten, että ne antavat riittävän monipuolisesti tietoa HOJKSissa asetettavien oppilaan yksilöllisten tavoitteiden pohjaksi.

Oppimisen edistymistä arvioidaan vähintään kaksi kertaa kouluvuoden aikana. Huoltajien kanssa käydään suullinen arviointikeskustelu kevätlukukauden alussa ja kevätlukukauden lopussa annetaan lukuvuositodistus. Arvioinnissa tarkastellaan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tukena käytetään edellä mainittuja arvioinnin menetelmiä sen mukaisesti mitä oppimisen tavoitteita asetettaessa on käytetty.

Oppimisen tavoitteet voidaan jakaa toiminta-aluekohtaisesti pienempiin osatavoitteisiin, jos se tavoiteasettelun ja oppimisen edistymisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Osatavoitteissa edistymisen seuraamiseksi voidaan käyttää seurantamenetelmiä, joissa määritellään taso, jolloin tavoite katsotaan saavutetuksi ja millä keinoin oppimisen edistymistä seurataan.

Käyttäytymisen arvioinnin ohje löytyy työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteereistä. Oppiaineen arvioinnin tukena voidaan käyttää oppiaineen arvosanan määräytymisperusteet -kaaviota.