Opetussuunnitelma |
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma | Oppilashuolto

Hae

Uskonto

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen. Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähän opetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteiden tunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään, kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan oman uskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteisten tavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimen, luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luomiseen. Opetuksessa on tärkeää, että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineen ja kokemuksineen. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, keskusteluun ja omien mielipiteiden perusteluun sekä erilaisuuden hyväksymiseen. Opetuksessa keskeistä on oppilaslähtöisyys ja oppilaan oman kokemusmaailman kunnioittaminen etenkin eettisiä kysymyksiä tarkasteltaessa. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit ja keskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänä vuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin käytetään tukemaan monipuolista työskentelyä ja oppimisen iloa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat kuten kielitaito ja kulttuuritausta. Keskeisiä käsitteitä pohditaan ja avataan niin, että niiden ymmärtäminen on mahdollista kaikille oppilaille. Käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauteen. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita uskonnossa ovat:

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamista Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.

Tavoitteet ja sisältöalueet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

S2 Uskontojen maailma

Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon myös uskonnottomuus.

S3 Hyvä elämä:

Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnon perustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaan ihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriin sekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaat harjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistä etsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- ja kouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan oman uskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteisten tavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman, kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden alustava käsitteellistäminen. Uskonnon opetuksessa käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa korostetaan kiireettömyyttä ja keskustelua. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Tavoitteena on ilmentää koulussa edustettujen uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 3-6

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja kehittyvä kielitaito. Keskeisten käsitteiden ymmärtämistä tuetaan. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 3-6

Uskonnon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan uskontojen keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.

Uskonnon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää uskonnon valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamista. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.

Tavoitteet ja sisältöalueet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

S1 Suhde omaan uskontoon

Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

S3 Hyvä elämä

Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9

Vuosiluokilla 7-9 uskonnon opetuksessa perehdytään opiskeltavaan uskontoon kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Opetuksessa syvennetään ja rikastetaan tietoa opiskeltavan uskonnon juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa.

Opetuksessa tutustutaan sekä maailman suuriin uskontoperinteisiin että uskonnottomuuteen. Opetuksessa tarkastellaan uskontojen yhteiskunnallista ja poliittista vaikutusta sekä uskonnonvapautta ja opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä, mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Opetuksessa käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnon eettiset periaatteet. Opetuksessa perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Uskonnon opetus tarjoaa oppilaille voimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 7-9

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan oman uskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteisten tavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden syventävä käsitteellistäminen ja käsitteiden yhteinen pohdinta. Uskonnon opetuksessa käytetään oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen. Keskustelu on tärkeä osa opetusta. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat sekä kehittyvä kielitaito. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta, sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitoja edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita. Arviointi on monipuolista ja oppilaille annettava palaute ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamista. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.

Tavoitteet ja sisältöalueet

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

S3 Hyvä elämä

Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

USKONTO

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen yleisenä tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys sekä perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen

Opetuksessa tutustutaan myös opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

Nämä lähtökohdat koskevat kaikkien eri uskontojen opetusta. Uskonnon yhteisiä tavoitteita ja sisältökuvauksia tarkennetaan eri uskontojen omissa oppimääräkuvauksissa (keskeiset sisällöt).

Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13 §:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan.

Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Uskonto- ja et-tunnit voivat toimia keskinäisen ymmärryksen lisääjinä tarjoamalla eri uskontokuntiin kuuluville sekä uskonnottomille mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun. Lukujärjestyksiä ja oppiaineiden välistä yhteistyötä suunniteltaessa tämä olisi hyvä ottaa huomioon.

Keskeiset tavoitteet ja sisällöt 1.ja 2.luokka

Kehitetään oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjotaan oppilaalle tilaa omien ajatuksiensa ja tunteidensa ilmaisemiseen kiireettömässä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ohjataan oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta. Ohjataan oppilasta tutustumaan oman uskontonsa keskeisiin kertomuksiin, juhliin ja tapoihin. Ohjataan oppilasta toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

1.luokka

Tavoitteet

Oppilaassa herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas tietää oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.

Oppilas tutustuu oman uskontonsa keskeisiin käsitteisiin kertomuksiin, symboleihin, juhliin, perinteisiin ja tapoihin. Oppilas tietää, että on olemassa myös muita uskontoja ja katsomuksia kuin oma uskonto.

Oppilas harjoittelee eläytymään toisen asemaan sekä pyrkii kunnioittamaan toisen ajatuksia. Oppilas harjoittelee tunnistamaan oikean ja väärän.

Oppilas osaa nimetä asioita, joista hän voi ottaa vastuuta omassa arjessaan. Oppilas pohtii kuinka hän voi omalta osaltaan vaikuttaa oman lähipiirin hyvinvointiin.

Oppilas rohkaistuu kertomaan arkisista kokemuksistaan ja ilmaisemaan mielipiteitään sekä harjoittelee tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan.

Oppilas harjoittelee kuuntelemaan toisia ja kunnioittamaan heidän ajatuksiaan. Oppilas tietää, että ihmiset voivat olla asioista eri mieltä.

Sisällöt UE

Omien tekojen ja niiden seurausten pohtiminen, toisen asemaan eläytyminen

Tunteiden nimeäminen ja niistä puhuminen

Huolenpito, toisesta välittäminen, rakkaus – lähimmäisenrakkaus, anteeksiantaminen

Lapsen oikeuksien sopimus omassa elämässä

Perheen ja lähiympäristön pyhät ajat ja juhlat sekä oman uskonnon perinteet, tavat ja kertomukset

Kirkkovuosi, oman uskonnon keskeiset juhlat, oman seurakunnan toiminta koulussa ja oppilaan lähipiirissä

Sisällöt UO

Olen ortodoksi kaste, mirhavoitelu, kummi

Oma perhe, erilaiset perheet, ekumeeniset perheet, kristillisyys perheissä

Oman koulun uskontoja, uskonnottomuus

Toisen kunnioittaminen ja arvostaminen

Taivaallinen esirukoilija, oma nimipäivä, enkelit, suojelusenkeli

Raamattu, kirkon pyhä kirja, risti, kirkolliset tavat, kirkkoveisut

Pyhä Kolminaisuus Jumalansynnyttäjä Ortodoksinen koululaisjumalanpalvelus, ehtoollinen

Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän ikonit

2.luokka

Tavoitteet

Oppilaassa herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas tuntee oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.

Oppilas tunnistaa oman uskontonsa keskeisiä käsitteitä, kertomuksia, symboleita, perinteitä ja tapoja. Oppilas tietää, miksi keskeisiä juhlapyhiä vietetään.

Oppilasta tutustuu luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin. Oppilas osaa nimetä joitakin yhtäläisyyksiä ja eroja oman sekä toisen uskonnon tavoissa ja juhlaperinteissä.

Oppilas harjoittelee ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia ajattelutapoja ja vakaumuksia. Oppilas tutustuu ihmisoikeuksiin.

Oppilas pohtii kuinka hän voi omalta osaltaan vaikuttaa oman lähipiirin hyvinvointiin. Oppilas osaa nimetä joitakin tapoja, joilla hän voi huolehtia ympäristöstä ja luonnosta.

Oppilas rohkaistuu esittämään ja perustelemaan mielipiteitään sekä harjoittelee tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan.

Oppilas harjoittelee kuuntelemaan toisen kertomaa ja esittämään kysymyksiä. Oppilas harjoittelee ymmärtämään myös eriäviä mielipiteitä.

Keskeiset sisällöt UE

Elämän kunnioittaminen, ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyvien elämänkysymysten käsittely, ihmisen elämänkaari ja kokonaisvaltainen hyvinvointi

Tunteiden nimeäminen ja niistä puhuminen

Toisen kunnioittaminen ja arvostaminen

Huolenpito, toisesta välittäminen, rakkaus – lähimmäisenrakkaus, anteeksiantaminen

Lapsen oikeuksien sopimus omassa elämässä, ihmisoikeudet ja monikulttuurisuus

Kirkkovuosi, oman uskonnon keskeiset käsitteet, symbolit ja juhlat

Oma seurakunta ja kirkkorakennus

Raamattu, Jeesuksen elämä

Oman koulun uskontoja ja uskonnottomuus

Keskeiset sisällöt UO Minä ortodoksina ja kirkon jäsenenä, oma identiteetti ja oma seurakunta

Kirkkorakennus ja jumalanpalvelus, ortodoksinen koululaisjumalanpalvelus

Erilaisia ortodoksisia perinteitä, monikulttuurisuus

Kirkkovuosi; paastot, suuret juhlat ja niiden ikonit ja troparit

Luomakunnan päivä; hyvinvointi, vastuu ympäristöstä ja omasta terveydestä

Raamattu, evankeliumit,

Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän elämä

Mysteeriot:ehtoollinen,kaste,mirhavoitelu Herranrukous

Oman koulun uskontoja ja uskonnottomuus Toisen kunnioittaminen ja arvostaminen, tunteiden nimeäminen ja niistä puhuminen

Huolenpito, toisesta välittäminen, rakkaus – lähimmäisenrakkaus, anteeksiantaminen

Lapsen oikeuksien sopimus omassa elämässä

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Hämeenlinnassa:

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen yleisenä tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys sekä perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen

Opetuksessa tutustutaan myös opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

Nämä lähtökohdat koskevat kaikkien eri uskontojen opetusta. Uskonnon yhteisiä tavoitteita ja sisältökuvauksia tarkennetaan eri uskontojen omissa oppimääräkuvauksissa (keskeiset sisällöt).

Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13 §:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan.

Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Uskonto- ja et-tunnit voivat toimia keskinäisen ymmärryksen lisääjinä tarjoamalla eri uskontokuntiin kuuluville sekä uskonnottomille mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun. Lukujärjestyksiä ja oppiaineiden välistä yhteistyötä suunniteltaessa tämä olisi hyvä ottaa huomioon.

3. luokka

Tavoitteet

Oppilas tutustuu opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä niiden opetuksiin

Oppilas tutustuu opiskeltavan uskonnon juhlaperinteeseen ja juhlien viettotapoihin

Oppilas tutustuu lähiympäristön pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Oppilas pohtii pyhien kertomusten vertauskuvallisuutta.

Oppilas tietää Suomen suurimmat uskonnolliset yhteisöt ja omassa koulussa opetettavia katsomuksia.

Oppilas harjoittelee hyvää käyttäytymistä erilaisissa uskonnollisia elementtejä sisältävissä tilanteissa.

Oppilas käsittelee keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvoja pyhistä kirjoista valittujen kertomusten ja oman elämän kokemusten avulla.

Oppilas pohtii ja arvioi tekemiään valintoja.

Keskeiset sisällöt UE

Raamatun kertomusten (VT) avulla käsitellään keskeisiä elämän kysymyksiä tunteita ja arvoja. Tutustutaan draaman ja keskustelun keinoin oman uskonnon perinteisiin, juhliin, pyhiin henkilöihin ja tapahtumiin.

Kymmenen käskyä

Tutustutaan oman seurakunnan toimijoihin ja tiloihin mm. kotikirkkoon

Tutustutaan omassa ympäristössä oleviin muihin uskontoihin ja katsomuksiin

YK:n Lasten oikeuksien sopimus

Keskeiset sisällöt UO Raamattu pyhänä kirjana ja sen käyttö

Raamatun kertomukset ja opetukset ortodoksisesta näkökulmasta; Raamatun kaksi osaa, Vanha liitto, alkukertomukset, Israelin patriarkat, Joosef ja Israelin 12 heimoa, Mooses ja exodus, tuomarien ja kuninkaiden aika, viisauskirjallisuus

VT:n profetioita, ennusmerkkejä ja vertauksia Kristuksesta ja Jumalansynnyttäjästä

Vanhan testamentin kertomusten eettisen sanoman pohdintaa

Ikonien kuvalukutaito Ajan pyhittäminen; Kirkkovuoden alku ja Luomakunnan päivä (luonnonsuojelu), kirkkovuoden kierto, arki, juhla ja paasto sekä Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän suuria juhlia; Juhlien ikonit, troparit, liturginen ja uskonopillinen ulottuvuus sekä juhliin liittyvät suomalais-ortodoksiset ja kansainväliset perinteet Ortodoksina koulussa; koulun katsomusopetus

Abrahamin uskontojen yhteiset juuret

Kirkon jumalanpalvelusperinne, mysteerioita

Keskeisiä rukouksia ja veisuja, perinteitä sekä yleisimpien ortodoksisten tapojen sanaton viestintä

Ortodoksinen koululaisjumalanpalvelus, oma seurakunta ja pyhäkkö

4. luokka

Tavoitteet

Oppilasta perehtyy opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin uskon lähteenä.

Oppilas tutustuu opiskeltavan uskonnon keskeisiin oppeihin, rituaaleihin ja tapoihin sekä lähiympäristön pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin.

Oppilas tunnistaa kirkkorakennuksen ja jumalanpalvelusten symboliikkaa.

Oppilasta tietää lähialueen uskontoja ja uskonnollisia yhteisöjä.

Oppilas tutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pääpiirteisiin.

Oppilas harjoittelee hyvää käyttäytymistä erilaisissa uskonnollisia elementtejä sisältävissä tilanteissa.

Oppilas käsittelee keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvoja pyhistä kirjoista valittujen kertomusten ja oman elämän kokemusten avulla.

Oppilasta tutustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

Oppilas arvioi tekemiään valintoja ja pohtii toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja.

Keskeiset sisällöt UE

Raamatun kertomusten (UT) avulla käsitellään keskeisiä elämän kysymyksiä tunteita ja arvoja. Tutustutaan oman uskonnon pyhiin rakennuksiin, hengelliseen musiikkiin ja Raamattuun kirjana (uskonnollinen kieli ja vertauskuvat).

Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitys kristinuskon kehitykselle

Rakkauden kaksoiskäsky

Perehdytään oman uskonnon oppiin, sakramentteihin, rukouksiin, seurakunnan toimintaan (vierailut seurakunnissa ja seurakunnan työntekijöiden vierailut koulussa, yhteisten tilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen).

Syvennetään tietoja kirkkovuodesta ja elämänkaaren kristillisistä rituaaleista.

Tutustutan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pääpiirteisiin

YK:n Lasten oikeuksien sopimus

Keskeiset sisällöt UO

Raamattu kirkon kirjana ja sen liturginen käyttö

Raamatun kertomukset ja opetukset ortodoksisesta näkökulmasta; Raamatun kaksi osaa, Uusi liitto, evankeliumit, Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän elämä evankeliumeissa ja apokryfikirjoituksissa, Kristuksen opetuksia ja vertauksia

Luomakunnan päivä ja ihmisen vastuu ympäristöstä

Pyhien muistopäivät (erityisesti oppilaan oma suojeluspyhä ja oman seurakunnan pyhäkön suojeluspyhä)

Ortodoksinen paastoperinne ja sen hengellinen, ruumiillinen sekä eettinen ulottuvuus, erityisesti tarkastelun kohteena Suuri paasto ja sen perinteet

Lasaruksen lauantai, palmusunnuntai, suuri viikko ja niiden jumalanpalvelusperinne

Pääsiäisaika ja pentekostarion ja niiden erityinen luonne kirkkovuodessa

Jumalansynnyttäjän suuret juhlat

Pyhät mysteeriot ja pohdintaa omasta osallisuudesta niihin

Kirkko pyhänä paikkana, arkkitehtuuri, kirkkotaide, liturginen esineistö ja niiden symboliikka

Jumalanpalvelus ja sen toimittajat, maallikon rooli jumalanpalveluksessa ja kirkon elämässä, koululaisjumalanpalvelus

Abrahamin perilliset; juutalaisuus, islam ja kristilliset kirkot

Uskontojen näkyvyys ja vaikutus yhteiskunnassa, erityisesti koulussa; Sekulaarin maailmankatsomuksen vaikutus koulussa, kotona ja yhteiskunnassa; Uskonnon ja uskonnottomuuden vuorovaikutus

YK:n Lasten oikeuksien sopimus ja sen merkitys vähemmistöille

5. luokka

Tavoitteet

Oppilas perehtyy varhaisen kristillisyyden merkitykseen kristinuskon kehittymisessä maailmanuskonnoksi

Oppilas perehtyy opiskeltavan uskonnon juhlaperinteeseen ja sen merkitykseen

Oppilas tunnistaa ja ymmärtää uskonnollisen kielen erityspiirteitä ja vertauskuvallisuutta.

Oppilas etsii tietoa monipuolisista lähteistä ja pohtii alustavasti tiedon luotettavuutta.

Oppilas tutustuu Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan sekä uskontojen historiaan ja vaikutuksiin.

Oppilas ymmärtää pyhyyden merkitystä uskonnoissa ja tiedostaa itselleen pyhiä asioita sekä osaa käyttäytyä asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisia elementtejä sisältävissä tilanteissa.

Oppilas tutustuu opiskeltavan uskonnon keskeiseen eettiseen opetukseen.

Oppilas ymmärtää ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta

Oppilas tuntee arvo-käsitteen ja osaa yhdistää sen omaan ajatteluunsa.

Oppilas pohtii elämänkysymyksiinsä liittyviä valintoja ja arvoja niiden taustalla sekä niiden vaikutusta kestävään tulevaisuuteen.

Keskeiset sisällöt UE

Ihmisoikeudet, elämän kunnioittaminen, luonnon vaaliminen: Oppilaan oman toiminnan ja valintojen vaikutukset sekä globaali vastuu.

Oman uskonnon pyhät kirjoitukset, henkilöt, symbolit, musiikki ja pyhät paikat, lähialueella vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt

Oman uskonnon oppi ja rituaalit

Martti Lutherin ja Mikael Agricolan merkitys

Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriin ja nykyisyyteen tutustuminen

Ohjataan oppilasta käymään eettistä keskustelua sekä perustelemaan omia näkemyksiään.

YK:n Lasten oikeuksien sopimus

Keskeiset sisällöt UO

Raamatun rakenne, synty ja liturginen käyttö

Kristinuskon juutalaiset juuret

Apostolien teot ja apostoli Paavalin lähetystyö, marttyyrikirkon aika

Liturginen elämä, kirkkomusiikki, ikonitaide, koululaisjumalanpalvelus

Luostariperinne Suomessa ja maailmalla, erityisesti Valamo, Lintula, Konevitsa, Petsamo ja Karjalan valistajat

Asketismi, paasto

Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän juhlia; juhlatroparien ja –ikonien tulkitseminen

Ortodoksinen perinne Euroopassa ja maailmalla, globaali ortodoksisuus

Roomalaiskatolinen kirkko

Euroopan uskonnollinen kartta; kristinuskon eri suuntaukset ja niiden levinneisyys, islam, juutalaisuus, sekularisoituminen

Filantropia, ekumenia

Pyhä Kolminaisuus, ihminen Jumalan kuvana, kasvu Jumalan kaltaisuuteen, kristillisen etiikan lähteet

Kirkon pyhiä ja heidän esimerkkinsä; kirkkoisiä, marttyyreja, pyhittäjiä

Vapaus ja vastuu, elämän pyhyys ja ihmisarvo, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus

Luomakunnan päivä ja vastuu ympäristöstä

6. luokka

Tavoitteet

Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon perusrakenteen ja ymmärtää sen merkityksen opin lähteenä.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä uskonnollisesta kielestä ja sen vertauskuvallisuudesta.

Oppilasta harjoittelee tunnistamaan ja arvioimaan uskontoihin liittyvää uutisointia ja tutustuu ajankohtaisiin uskontoon liittyviin aiheisiin mediassa. Oppilas etsii uskontoon ja katsomuksiin liittyvää tietoa ja arvioi sen luotettavuutta.

Oppilas tuntee pääpiirteittäin opiskeltavan uskonnon olemuksen.

Oppilas osaa kuvata eri uskontoja ja uskonnottomuutta Euroopassa. Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pääpiirteitä sekä niiden keskeisiä suhteita.

Oppilas osoittaa kunnioitusta omaa ja toisen pyhää kohtaan sekä osaa käyttäytyä asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisia elementtejä sisältävissä tilanteissa.

Oppilas tunnistaa uskontoja ja katsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

Oppilas ymmärtää ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

Oppilas arvioi tekemiään valintoja ja pohtii toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt UE

Ihmisoikeudet, elämän kunnioittaminen, luonnon vaaliminen: Oppilaan oman toiminnan ja valintojen vaikutukset sekä globaali vastuu.

Suomen ja Euroopan uskonnollinen ja katsomuksellinen nykytila, sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista (juutalaisuus, kristinusko ja islam. Ekumenia ja uskontojen näkyminen arjessa (myös uskonnottomuus.)

Oman uskonnon keskeiset eettiset opetukset sekä eri uskontojen yhteiset eettiset käsitykset. Uskonnon vuorovaikutus taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa (myös media ja populaarikulttuuri.)

YK:n Lasten oikeuksien sopimus

Keskeiset sisällöt UO

Ortodoksisen kirkon olemus katolisena ja apostolisena yhteisönä

Liturgiikka opetuksen ilmentäjänä; mysteeriot ja pyhät toimitukset, ajan pyhittäminen, paasto ja rukous, jumalanpalveluselämä, liturginen esineistö, kirkkotaide ja -musiikki, liturginen käsitteistö ja kieli

Ortodoksinen koululaisjumalanpalvelus, muut uskonnolliset tilanteet ja tilaisuudet

Uskonto mediassa ja populaarikulttuurissa, erityisesti ortodoksista kirkkoa koskeva uutisointi Suomessa sekä median välittämien arvojen ja ortodoksikristillisten arvojen vertailua

Eri uskontojen ja katsomusten keskeisten piirteiden vertailua; käsitteitä ja symboleita, juhla- ja rukousperinne, uskontunnustus, suhde pyhien kuvalliseen ilmaisemiseen, suhde Kristukseen ja Jumalansynnyttäjään, askeettinen perinne, kultainen sääntö

Eurooppalaiset arvot, uskontodialogi, uskonnollinen symbolismi yhteiskunnassa

Ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä Kirkon opetuksen näkökulmasta

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9

Hämeenlinnassa:

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen yleisenä tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys sekä perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen

Opetuksessa tutustutaan myös opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

Nämä lähtökohdat koskevat kaikkien eri uskontojen opetusta. Uskonnon yhteisiä tavoitteita ja sisältökuvauksia tarkennetaan eri uskontojen omissa oppimääräkuvauksissa (keskeiset sisällöt).

Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13 §:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan.

Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Uskonto- ja et-tunnit voivat toimia keskinäisen ymmärryksen lisääjinä tarjoamalla eri uskontokuntiin kuuluville sekä uskonnottomille mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun. Lukujärjestyksiä ja oppiaineiden välistä yhteistyötä suunniteltaessa tämä olisi hyvä ottaa huomioon.

7. luokka

Tavoitteet

ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen)

Keskeiset sisällöt UE

Uskontojen maailma (S2, Raamatun ja eettisten kysymysten osalta osittain S1 ja S3)

Suurten maailmanuskontojen levinneisyys, perusopetukset ja vaikutukset kulttuuriin eri puolilla maailmaa sekä tutustutaan myös luonnonuskontoihin, uusiin uskonnollisiin liikkeisiin sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena.

Keskeiset sisällöt UO S2 Uskontojen maailma (Myös S1 Suhde omaan uskontoon: Erilaisiin maailmankatsomuksiin perehdytään oman uskonnon näkökulmasta; ja S3 Hyvä elämä: Uskontojen historiaan ja katsomuksiin perehdyttäessä tutustutaan eettisiin kysymyksiin ja ihmisoikeuskysymyksiin historiassa ja nykypäivänä.) Tutustutaan suuriin maailmanuskontoihin, suomalaiseen muinaisuskoon, luonnonuskontoihin, uususkonnollisiin liikkeisiin, kristillispohjaisiin liikkeisiin ja uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Tarkastellaan eri uskontojen syntyä, historiaa ja levinneisyyttä erityisesti huomioiden historialliset yhtymäkohdat ortodoksisuuteen. Tarkastellaan eri uskontojen vuorovaikutusta kulttuurin kanssa ja uskonnollisia perinteitä; huomioidaan erityisesti erot ja yhtäläisyydet ortodoksisuuteen (paasto- ja ruokaperinteet, rukousperinne ja-tavat, luostarilaitos, pyhiinvaellusperinne, uskonnollinen taide ja arkkitehtuuri, suhde pyhään kirjallisuuteen, uskontunnustus, meditatiivinen, hesykastinen ja askeettinen perinne, siirtymäriitit, sukupuoliroolit ja pukeutumissäännöt). Tarkastellaan perinteiden yhteisiä juuria. Tarkastellaan ortodoksisen kirkon asemaa vähemmistökirkkona alueilla, joissa enemmistönä vaikuttaa ei-kristillinen uskonnollisuus tai ateismi. Huomioidaan ortodoksisuuden muuttunut asema ja rooli sekulaarissa yhteiskunnassa.

8. luokka

Tavoitteet

ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

ohjata oppilasta tuntemaan eri kirkkokuntien ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

ohjata oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

rohkaista oppilasta kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen)

Keskeiset sisällöt UE

Suhde omaan uskontoon (S1, uskonnon ja kulttuurin lukutaidon osalta myös osittain S2 ja 3)

Kristinuskon historiaa eli synty, leviäminen ja jakaantuminen kirkkokunniksi.

Suurimmat kristilliset kirkkokunnat: katolinen ja ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot, erityisesti luterilainen kirkko sekä kristinusko eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta sekä kristinusko Suomessa ja sen kulttuurivaikutukset

Kristinuskon lähteet eli Raamattutietoa ja sen tulkintatapoja, oppeja ja opetuksia.

Keskeisetsisällöt UO S1

Suhdeomaan uskontoon (Myös S2 Uskontojen maailma: Erityisesti juutalaisuus, islam ja roomalaiskatolinen kirkko sekä

S3 Hyvä elämä: Käsitteinä erityisesti uskonnonvapaus, teokratia, valtiokirkko, kansankirkko)

Kristinuskon historia

Tarkastellaan kristinuskon syntyä ja erityisesti sen suhdetta juutalaisuuteen ja islamiin kristinuskon alkuaikoina.

Tarkastellaan itäisten uskontojen, perinteiden ja kulttuurien vaikutusta bysanttilaiseen kristillisyyteen.

Tarkastellaan kristinuskon leviämistä Aasiaan, Afrikkaan, itäiseen ja läntiseen Eurooppaan ja kirkon jakaantumista; vertaillaan idän ja lännen luostariperinteitä. Tarkastellaan luostariperinteen merkitystä itäisen kristinuskon leviämisessä.

Tutustutaan ortodoksisten paikalliskirkkojen historiaan ja nykyisyyteen, erityisesti Venäjän kirkkoon sekä vanhoihin patriarkaatteihin (Konstantinopoli, Jerusalem, Antiokia, Aleksandria). Otetaan erityisesti huomioon ortodoksisten kirkkojen nykytilanne islamilaisissa maissa. Huomioidaan kirkkojen suhde valtiovaltaan historiassa ja nykypäivänä.

Tarkastellaan Suomen ortodoksisen kirkon vaiheita pääpiirteittäin.

Tarkastellaan Rooman patriarkaatin kehitystä Vatikaanin toisen konsiilin jälkeen huomioiden erityisesti roomalaiskatolisen kirkon suhde ortodoksiseen kirkkoon. Tutustutaan pääpiirteittäin suurimpiin protestanttisiin kirkkoihin.

Tavoitteet 9. luokka

ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisin

rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

rohkaista oppilasta kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen)

Keskeiset sisällöt UE

Hyvä elämä

(S3, Raamatun osalta myös osittain S1, uskonnon ja kulttuurin lukutaidon osalta S1 ja S2)

Raamatun keskeiseen sisältöön, tulkintatapoihin ja opetuksiin perehtyminen riittävän tietopohjan saavuttamiseksi eettiselle pohdinnalle.

Etiikan peruskäsitteiden tunteminen ja ymmärtäminen, kristinuskon ja muiden uskontojen eettisiä opetuksia, eri kristillisten kirkkojen eettisiä painotuksia sekä Raamatun ja etiikan suhde.

YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan tutustuminen.

Keskeisetsisällöt UO

S3Hyväelämä

(Myös S1 Suhde omaan uskontoon: Etiikan keskiössä on ortodoksinen ihmiskuva sekä S2 Uskontojen maailma: Erityisesti juutalaisuus)

Tutustutaan ortodoksiseen etiikkaan ja pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä; Tarkastelun lähtökohtana pidetään ortodoksista ihmiskuvaa joka korostaa elämän ainutkertaisuutta, rajallisuutta ja pyhyyttä, ihmisen erityistä suhdetta luontoon, vapauden ja vastuun suhdetta ja ihmisyyden yhteisöllistä ulottuvuutta. Tutustutaan YK:n Ihmisoikeusjulistukseen ja sen syntyyn vaikuttaneisiin olosuhteisiin, sekä tarkastellaan juutalais-kristillisten arvojen vaikutusta Eurooppalaiseen ihmisoikeuskäsitykseen. Tarkastellaan ihmisoikeustilannetta tämän päivän maailmassa ja pohditaan yksilön ja yhteisön vastuuta ihmisoikeuksien toteutumisessa. Vertaillaan ortodoksista ja sekulaaria käsitystä oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Vertaillaan ortodoksisia ja sekulaareja arvoja ja arvostuksia, huomioiden erityisesti Vuorisaarnan opetukset ja pyhien hagiografiat. Huomioidaan oppilaiden omista kokemuksista kumpuavat eettiset kysymykset ja ohjataan oppilasta eettiseen pohdintaan ja keskusteluun, joka huomio erilaiset lähtökohdat, maailmankatsomukset ja näkökulmat.

Tutustutaan eri uskontojen eettisiin periaatteisiin, erityisesti Kultaiseen sääntöön. Erityisesti huomioidaan kristillisen etiikan juutalaiset juuret sekä Vanhan ja Uuden testamentin eroavaisuudet eettisissä painotuksissa.

Tutustutaan Raamattuun kristillisen etiikan lähteenä mutta myös historiallisena ja kaunokirjallisena teoksena, sekä osana ortodoksista Traditiota. Pohditaan Raamatun kertomusten ja –opetusten suhdetta luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Tutustutaan Raamatun juutalaisiin juuriin ja asemaan juutalaisuudessa. Vertaillaan juutalaista, ortodoksista, roomalaiskatolista ja luterilaista (suomalaista) Raamattua, huomioiden erityisesti deuterokanonisten kirjojen asema. Tutustutaan ortodoksiseen Traditioon etiikan lähteenä mutta myös sen ilmentymänä; Erityisesti pyhiin toimituksiin, uskontunnustukseen ja sen keskeisiin dogmaattisiin kysymyksiin, pyhien ihmisten merkitykseen, liturgiseen taiteeseen ja esineistöön. Tutustutaan dogmatiikan ja liturgiikan käsitteisiin ja niiden alkuperään. Pohditaan Tradition merkitystä ortodoksin ja oppilaan omassa elämässä sekä sitä, ohjaako Kirkon opetus yksilön arvoja, normeja ja jokapäiväisiä valintoja.

Katolinen ja islamin uskonto; ei paikallista opetussuunnitelmaa. Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita.