Ei kuntakohtaista sisältöä
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Ei lisäyksiä
Koulun johtamisen painopiste on edelleen pedagogisessa johtamisessa. Jokaisen koulussa työskentelevän tulee tietää ja tuntea koulun toimintatavat. Johtaminen on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Opettajia ja oppilailta kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen. Koulussa pidetään huoli siitä, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Tieto päätöksistä ja suunnitelmista saatetaan mahdollisimman laajaan keskusteluun.
Rehtori, Anna-Emilia Salminen ja vararehtori, Anu Aaltonen, hoitavat koulun hallinnolliset tehtävät. Rehtori delegoi tehtäviä opettajille, kun ne liittyvät heidän vastuualueilleen. Työpareja ja tiimejä muodostetaan tarpeen mukaan lukuvuoden edetessä.
YS-ajan käytön periaatteet ja kaikkia opettajia koskevat yhteiset palaverit ja suunnittelukokoukset on sovittu lukuvuoden alkaessa.
YS-aikaa varataan opettajien ja ohjaajien välisen yhteistyön lisäksi oppilashuoltotyöhön sekä muuhun huoltajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa toteutettavaan suunnittelutyöhön.
3.1.1 Työhyvinvointisuunnitelma
Työhyvinvointisuunnitelmamme kuluvalle lukuvuodelle käsittää seuraavat asiat.
-
Ohjaus kriisitilanteissa ja työsuojeluvaltuutetun sekä esimiehen tuki kuormittavissa tilanteissa (mm. WPro-raportti, pelsu, muu keskusteluapu, työterveys)
Tärkeä osa työhyvinvointia on myös luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin ylläpitäminen työyhteisössä. Tämä ei synny itsestään, vaan sitä pitää vaalia. Avoin mielipiteiden vaihto, erilaisuuden hyväksyminen ja ratkaisukeskeinen asenne ovat ydinasioita hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä.
3.1.2 Toiminta- ja kehittämissuunnitelma
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma laaditaan rehtorin johdolla yhdessä henkilökunnan kanssa vuosittain. Toiminta- ja kehittämisuunnitelma esitellään myös vanhempainyhdistykselle ja oppilaskunnalle.
3.1.3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutus
Koulun johtamisen painopiste on edelleen pedagogisessa johtamisessa. Jokaisen koulussa työskentelevän tulee tietää ja tuntea koulun toimintatavat. Johtaminen on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Opettajia ja oppilailta kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen. Koulussa pidetään huoli siitä, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Tieto päätöksistä ja suunnitelmista saatetaan mahdollisimman laajaan keskusteluun.
Rehtori, Anna-Emilia Salminen ja vararehtori, Anu Aaltonen, hoitavat koulun hallinnolliset tehtävät. Rehtori delegoi tehtäviä opettajille, kun ne liittyvät heidän vastuualueilleen. Työpareja ja tiimejä muodostetaan tarpeen mukaan lukuvuoden edetessä.
YS-ajan käytön periaatteet ja kaikkia opettajia koskevat yhteiset palaverit ja suunnittelukokoukset on sovittu lukuvuoden alkaessa.
YS-aikaa varataan opettajien ja ohjaajien välisen yhteistyön lisäksi oppilashuoltotyöhön sekä muuhun huoltajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa toteutettavaan suunnittelutyöhön.
3.1.1 Työhyvinvointisuunnitelma
Työhyvinvointisuunnitelmamme kuluvalle lukuvuodelle käsittää seuraavat asiat.
-
Ohjaus kriisitilanteissa ja työsuojeluvaltuutetun sekä esimiehen tuki kuormittavissa tilanteissa (mm. WPro-raportti, pelsu, muu keskusteluapu, työterveys)
Tärkeä osa työhyvinvointia on myös luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin ylläpitäminen työyhteisössä. Tämä ei synny itsestään, vaan sitä pitää vaalia. Avoin mielipiteiden vaihto, erilaisuuden hyväksyminen ja ratkaisukeskeinen asenne ovat ydinasioita hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä.
3.1.2 Toiminta- ja kehittämissuunnitelma
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma laaditaan rehtorin johdolla yhdessä henkilökunnan kanssa vuosittain. Toiminta- ja kehittämisuunnitelma esitellään myös vanhempainyhdistykselle ja oppilaskunnalle.
3.1.3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutus