Koulumme tarina yhtenäiskouluna alkoi vuonna 2007. Siitä eteenpäin koulun toimintaa ovat ohjanneet kehityskaariksi kutsutut kolmen ja neljän vuoden kehityssuunnitelmat. Jokaisella kehityskaarella on ollut omat ylätason teemansa, joita lukuvuosittaiseen toimintaan on pyritty implementoimaan. 

Ensimmäisen kehityskaaren keskeinen tavoite oli luoda uusi yhtenäiskoulukulttuuri, joka yhdistäisi aiemmin selkeästi erillisten ala- ja yläkoulukulttuurien parhaat puolet ja josta hiottaisiin pois ei toivottuja ilmiöitä. Samalla pyrittiin rakentamaan alueen kotien kanssa uudenlaista luottamusta kasvatuskumppanuuden hengessä.

Toisen kehityskaaren teemoja olivat kouluyhteisöidentiteetin vahvistaminen sekä koulun aikuisten ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Tavoitteisiin pyrittiin profiloitumalla aktiivisesti erilaisten tapahtumien järjestäjänä (Salibandyturnaukset, Itsenäisyyspäivänjuhla, Ysijuhla, Seiskashow, Vapputalent yms.) sekä vapaissa tilanteissa tapahtuvaa small talkia lisäten.

Kolmannen kaaren teemoista “hymyilevä koulu” jatkoi positiivissävytteisen vuorovaikutuksen kehittämistyön jatkoa. Muita teemoja olivat tiimityötaidot sekä monipuolisten oppimisympäristöjen kehittäminen, joka toteutui etenkin koulun piha-alueen kehittämisen muodossa. 

Neljännen ja viimeisimmän kaaren teemoja olivat kansainvälisyyskasvatus, oppimisympäristöjen edelleen kehittäminen, opiskelun tavoitteellisuuden ja tasokkaan suorittamisen lisääminen sekä yhteisöllisyyden vaaliminen.

Syksyllä 2024 eteenpäin olemme kännykkävapaa oppimisympäristö. Uskomme sen olevan merkittävä terveysteko nuorisoamme ajatellen. Panostamme nuorten live -tapaamisiin, aktiiviisin välitunteihin ja ruutuajan pienentämiseen. 

Opetuksessa panostamme entistä enemmän perustaitojen harjoittelemiseen. Lukemisen ja kirjoittamisen lisääminen 10% oppiaineesta riippumatta ovat merkittäviä tekoja luetun ymmärtämisen ja lukusujuvuuden parantamiseksi.

Tavoitteena on lisäksi luoda luku -ja kirjoittamispolku peruskoulun ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan. Tämä lukemisen ja kirjoittamisen polun seuraaminen olisi velvoittava. Sen avullla pystymme kohdistamaan resursseja oikeaan paikkaan ja nostamaan vaatimustasoa perusasioissa.

Tavoitteenamme on myös luoda entistä yhtenäisemmät toimintamallit yläkoulun luokanvalvojien tunteihin ja niiden määrän lisääminen oppilaiden hyvinvoinnin ja ryhmäytymisen tukemiseksi.