Ei kuntakohtaista sisältöä
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Ei lisäyksiä
Rehtori Ismo Aho
Vararehtori Pyry Kumpuvaara.
Luolajan koulun johtoryhmän muodostaa rehtori ja vararehtori. Heillä on tukenaan koko työyhteisö. Suunnittelu tapahtuu johtoryhmässä, koko henkilöstön yhteisvoimin ja tiimeissä. Koulun johtamista kehitetään edelleen jaetun johtamisen suuntaan.
Koulumme tiimit lukuvuonna 2024–25
- Kansainvälisyystiimi (Pyry Kumpuvaara pj., Maria Tamminen ja Maija Ertamo)
- Oppimisympäristö ja pedatiimi (Ismo Aho pj., Varpu Tuulio ja Raija Jouppi)
- Kestävän hyvinvoinnin tiimi (Hanna Savijoki, Hilma lehtonen ja kouluohjaaja Seija Nieminen)
- Liikumme tiimi (Varpu Tuulio, Pyry Kumpuvaara ja kouluohjaaja Seija Nieminen)
- KiVa-tiimi (Kouluohjaaja Seija Nieminen pj., Maija Ertamo, Hanna Savijoki ja Raija Jouppi)
Vararehtorin tehtäväkuva:
- korvaa rehtorin tämän poissa ollessa kouluarjessa ja kokouksissa
- koulun johtoryhmän jäsen
- vastaa uuden henkilöstön perehdyttämisestä
- rehtorin kanssa sovitut tiedotustehtävät (Wilma-tiedotus)
- valinnaisuus
- Kurresta ja koulun kotisivuista vastaaminen (yhdessä rehtorin kanssa)
- vastaa kyselyiden ja tiedonkeruiden toteutumisesta
- koulun yhteyshenkilö koulukuvaukseen liittyvissä asioissa
Vuosikello
Opettajakokousaika on tiistaisin klo 8.00-9.00. Osa opettajakokousajoista on varattu tiimien työskentelyyn.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (OHR) kokoontuu noin kerran kuukaudessa maanantaisin: syyslukukaudella 2.9.2024, 30.9.2024, 4.11.2024 ja 9.12.2024 sekä kevätlukukaudella 27.1.2025, 17.2.2025, 24.3.2025, 14.4.2025 ja 12.5.2025.
Tarvittaessa yhteisöllisen OHR:n aikoja voidaan käyttää yksilökohtaisen opiskeluhuollon tapaamisaikoina.
Riskienkartoitus päivitetään annettujen ohjeiden mukaisesti syksyllä.
Pelastautumisharjoituksia pidetään kerran lukukaudessa (Oppimisympäristö- ja pedatiimi vastaa).
Rehtori Ismo Aho
Vararehtori Pyry Kumpuvaara.
Luolajan koulun johtoryhmän muodostaa rehtori ja vararehtori. Heillä on tukenaan koko työyhteisö. Suunnittelu tapahtuu johtoryhmässä, koko henkilöstön yhteisvoimin ja tiimeissä. Koulun johtamista kehitetään edelleen jaetun johtamisen suuntaan.
Koulumme tiimit lukuvuonna 2024–25
- Kansainvälisyystiimi (Pyry Kumpuvaara pj., Maria Tamminen ja Maija Ertamo)
- Oppimisympäristö ja pedatiimi (Ismo Aho pj., Varpu Tuulio ja Raija Jouppi)
- Kestävän hyvinvoinnin tiimi (Hanna Savijoki, Hilma lehtonen ja kouluohjaaja Seija Nieminen)
- Liikumme tiimi (Varpu Tuulio, Pyry Kumpuvaara ja kouluohjaaja Seija Nieminen)
- KiVa-tiimi (Kouluohjaaja Seija Nieminen pj., Maija Ertamo, Hanna Savijoki ja Raija Jouppi)
Vararehtorin tehtäväkuva:
- korvaa rehtorin tämän poissa ollessa kouluarjessa ja kokouksissa
- koulun johtoryhmän jäsen
- vastaa uuden henkilöstön perehdyttämisestä
- rehtorin kanssa sovitut tiedotustehtävät (Wilma-tiedotus)
- valinnaisuus
- Kurresta ja koulun kotisivuista vastaaminen (yhdessä rehtorin kanssa)
- vastaa kyselyiden ja tiedonkeruiden toteutumisesta
- koulun yhteyshenkilö koulukuvaukseen liittyvissä asioissa
Vuosikello
Opettajakokousaika on tiistaisin klo 8.00-9.00. Osa opettajakokousajoista on varattu tiimien työskentelyyn.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (OHR) kokoontuu noin kerran kuukaudessa maanantaisin: syyslukukaudella 2.9.2024, 30.9.2024, 4.11.2024 ja 9.12.2024 sekä kevätlukukaudella 27.1.2025, 17.2.2025, 24.3.2025, 14.4.2025 ja 12.5.2025.
Tarvittaessa yhteisöllisen OHR:n aikoja voidaan käyttää yksilökohtaisen opiskeluhuollon tapaamisaikoina.
Riskienkartoitus päivitetään annettujen ohjeiden mukaisesti syksyllä.
Pelastautumisharjoituksia pidetään kerran lukukaudessa (Oppimisympäristö- ja pedatiimi vastaa).