Ei kuntakohtaista sisältöä
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Ei lisäyksiä
Johtamisrakenne
Rehtori
Vastuualueet:
- koulun toimintakulttuurin johtaminen
- pedagoginen johtaminen
- henkilöstöjohtaminen
- talouden johtaminen
- yleishallinto
- koulun toimintakulttuurin suunnittelu ja kehittäminen
- työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastaaminen
- opiskeluhuolto
- yhteisöllinen opiskeluhuolto
- yksilökohtainen opiskeluhuolto
- kodin ja koulun välinen yhteistyö
- koulun toiminnasta tiedottaminen
Vararehtori
Vastuualueet:
- johtoryhmän jäsen
- koulun toiminnan suunnittelu ja kehittäminen rehtorin työparina
- rehtorin varahenkilönä toimiminen
- opettajien välituntivalvontalistojen laatiminen
- ruokailuvuorolistojen laatiminen
- erikseen sovittavat työtehtävät
Johtoryhmä
- rehtori, toimii JORY:n puheenjohtajana
- vararehtori
- 1-2 lk tiiminvetäjä
- 3-4 lk tiiminvetäjä
- 5-6 lk tiiminvetäjä
Johtoryhmän tehtävät:
- Koulun toimintakulttuurin suunnittelu ja kehittäminen
- YS-aamujen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelu
- Tiimeissä käsiteltävien asioiden suunnittelu, toiminnan ohjaaminen
- Tiimien vetäjänä toimiminen
Yhteisöllinen opiskeluhuolto-tiimi
- rehtori
- laaja-alainen erityisopettaja
- koulukuraattori, koulupsykologi ja terveydenhoitaja
YOHT-tiimin tehtävät:
- Opiskeluhuoltoryhmän omien toimintatapojen kehittäminen ja arviointi
- Osallisuudesta huolehtiminen, ml. oppilaat ja opiskelijat, huoltajat, yhteistyökumppanit
- Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön seuranta ja arviointi
- Rakenteiden ja toimintatapojen luominen yhteisölliselle ja ennalta ehkäisevälle työlle
- Opiskeluhuollosta tiedottaminen
- Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon sisältöjen täsmentäminen omassa toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa
- Tunnetaito-opetuksen suunnittelu
- Poissaolotietojen käsittely kuukausittain
- Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
- Turvallisuussuunnitelmien valmistelu
Tiimit
Opetussuunnitelmatyö
- Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen Ops:n toteuttaminen
- Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
- Oppimista vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan suunnittelu sekä toteuttaminen
- Oppilasarviointi
Hyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri
- Yhteisöllinen opiskeluhuolto
- yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan suunnittelu sekä toteuttaminen
- Yhteistyö
- yhteisten toimintatapojen suunnitteleminen ja yhteisen toiminnan toteuttaminen
- Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Tiimin aikuiset
- Yhteistyön tekeminen
- Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
- Tehtäväksi saatujen asioiden valmisteleminen ja toteuttaminen
- Kokemusten jakaminen ja vertaistuki
Luokka-astetiimit
1–2-tiimi
3–4-tiimi
5–6-tiimi
Kehittämistiimit
Lukutaidon ja kielellisten valmiuksien vahvistaminen: Lukutaito-tiimi
Lasten ja nuorten kasvavien tuen tarpeiden ennalta ehkäisy ja tuen tarpeisiin vastaaminen: Tuen tarpeet-tiimi
Kestävyysosaamisen lisääminen: Kestävä kehitys -tiimi
Tiimiorganisaatio ja ajankohta
YS-aamumme muodostavat kokonaisuuden kuukausittain tiimin ja teeman vaihtuessa:
1.Johtoryhmä & Yhteisöllinen opiskeluhuoltotiimi: kuukauden 1.torstai
2.Henkilökunnan kokous: kuukauden 2.torstai
3.Luokka-aste/rinnakkaisluokkatiimi: kuukauden 3.torstai
4.Kehittämistiimi: kuukauden 4.torstai
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotiimi kokoontuu tämän lisäksi kerran kuukaudessa.
Asialista ja muistio
Yhteisesti käsiteltävät asiat kirjaamme asialistaan ja kokousten jälkeen asialistan pohjalta laadimme muistion.
Otsikot ovat
1. arki/info 2.henkilöstö 3.kiinteistö 4.muut asiat
Johtamisrakenne
Rehtori
Vastuualueet:
- koulun toimintakulttuurin johtaminen
- pedagoginen johtaminen
- henkilöstöjohtaminen
- talouden johtaminen
- yleishallinto
- koulun toimintakulttuurin suunnittelu ja kehittäminen
- työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastaaminen
- opiskeluhuolto
- yhteisöllinen opiskeluhuolto
- yksilökohtainen opiskeluhuolto
- kodin ja koulun välinen yhteistyö
- koulun toiminnasta tiedottaminen
Vararehtori
Vastuualueet:
- johtoryhmän jäsen
- koulun toiminnan suunnittelu ja kehittäminen rehtorin työparina
- rehtorin varahenkilönä toimiminen
- opettajien välituntivalvontalistojen laatiminen
- ruokailuvuorolistojen laatiminen
- erikseen sovittavat työtehtävät
Johtoryhmä
- rehtori, toimii JORY:n puheenjohtajana
- vararehtori
- 1-2 lk tiiminvetäjä
- 3-4 lk tiiminvetäjä
- 5-6 lk tiiminvetäjä
Johtoryhmän tehtävät:
- Koulun toimintakulttuurin suunnittelu ja kehittäminen
- YS-aamujen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelu
- Tiimeissä käsiteltävien asioiden suunnittelu, toiminnan ohjaaminen
- Tiimien vetäjänä toimiminen
Yhteisöllinen opiskeluhuolto-tiimi
- rehtori
- laaja-alainen erityisopettaja
- koulukuraattori, koulupsykologi ja terveydenhoitaja
YOHT-tiimin tehtävät:
- Opiskeluhuoltoryhmän omien toimintatapojen kehittäminen ja arviointi
- Osallisuudesta huolehtiminen, ml. oppilaat ja opiskelijat, huoltajat, yhteistyökumppanit
- Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön seuranta ja arviointi
- Rakenteiden ja toimintatapojen luominen yhteisölliselle ja ennalta ehkäisevälle työlle
- Opiskeluhuollosta tiedottaminen
- Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon sisältöjen täsmentäminen omassa toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa
- Tunnetaito-opetuksen suunnittelu
- Poissaolotietojen käsittely kuukausittain
- Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
- Turvallisuussuunnitelmien valmistelu
Tiimit
Opetussuunnitelmatyö
- Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen Ops:n toteuttaminen
- Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
- Oppimista vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan suunnittelu sekä toteuttaminen
- Oppilasarviointi
Hyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri
- Yhteisöllinen opiskeluhuolto
- yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan suunnittelu sekä toteuttaminen
- Yhteistyö
- yhteisten toimintatapojen suunnitteleminen ja yhteisen toiminnan toteuttaminen
- Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Tiimin aikuiset
- Yhteistyön tekeminen
- Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
- Tehtäväksi saatujen asioiden valmisteleminen ja toteuttaminen
- Kokemusten jakaminen ja vertaistuki
Luokka-astetiimit
1–2-tiimi
3–4-tiimi
5–6-tiimi
Kehittämistiimit
Lukutaidon ja kielellisten valmiuksien vahvistaminen: Lukutaito-tiimi
Lasten ja nuorten kasvavien tuen tarpeiden ennalta ehkäisy ja tuen tarpeisiin vastaaminen: Tuen tarpeet-tiimi
Kestävyysosaamisen lisääminen: Kestävä kehitys -tiimi
Tiimiorganisaatio ja ajankohta
YS-aamumme muodostavat kokonaisuuden kuukausittain tiimin ja teeman vaihtuessa:
1.Johtoryhmä & Yhteisöllinen opiskeluhuoltotiimi: kuukauden 1.torstai
2.Henkilökunnan kokous: kuukauden 2.torstai
3.Luokka-aste/rinnakkaisluokkatiimi: kuukauden 3.torstai
4.Kehittämistiimi: kuukauden 4.torstai
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotiimi kokoontuu tämän lisäksi kerran kuukaudessa.
Asialista ja muistio
Yhteisesti käsiteltävät asiat kirjaamme asialistaan ja kokousten jälkeen asialistan pohjalta laadimme muistion.
Otsikot ovat
1. arki/info 2.henkilöstö 3.kiinteistö 4.muut asiat