Liitteet

Liite 1. Henkilöstön työnjako oppimisen tukemisessa ja yhteistyössä oppilashuollon kanssa 

Hyvä kasvatus- ja opetustyö on oppimisen ja hyvinvoinnin perusta.  

Rehtorin tehtävät 

• Johtaa ja kehittää koulun yhteisöllistä oppilashuoltoa 

• Henkilöstön osaamisen kehittäminen 

• Oppilashuollon itsearviointiin ja omavalvontaan liittyvät tehtävät 

• Poissaolojen seuranta 

• Viestintä 

• Koulun yhteistyösuhteiden luominen ja edistäminen 

Opettajan tehtävät 

• Opetussuunnitelman mukainen opetus ja arviointi 

• Oppimisen tuki ja opiskelutaitojen kehityksen ohjaus 

• Kasvun ja kehityksen tukeminen 

• Kodin ja koulun välinen yhteistyö 

• Opintojen etenemisen seuranta 

• Oppilaiden poissaolojen seuranta ja tarvittava informoiminen 

• Osallistuminen yksilökohtaiseen monialaiseen yhteistyöhön ja oppilashuoltoon 

• Osallistuminen koulun suunnittelutyöhön, arviointiin ja kehittämiseen 

• Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen 

• Oman vastuualueen asioiden sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen 

Luokanopettajan, luokanvalvojan ja erityisluokanopettajat erityiset tehtävät 

• Oman ryhmän ryhmänohjaajana toimiminen 

• Ryhmäytymisen tukeminen, yhteenkuuluvuuden ja opiskelumyönteisyyden vahvistaminen 

• Kasvatus- ja arviointikeskustelujen toteuttaminen 

• Kodin ja koulun välinen yhteistyö 

• Tarvittaessa yhteyshenkilö opettajien, oppilaiden, vanhempien ja oppilashuollon välillä 

• Oppilaiden pedagogisen tuen suunnittelusta ja kirjaamisesta vastaaminen (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.) 

• Oppilaiden poissaolojen seuranta ja tarvittava informoiminen 

• Osallistuminen yksilökohtaiseen monialaiseen yhteistyöhön ja oppilashuoltoon 

Oppilaanohjaaja tehtävät 

• jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus (TET-järjestelyt, yhteishaun ohjaus) 

• oppimaan oppimisen ohjaus ja ohjaus opiskelutaitojen hankkimiseen 

• yhteydenpito työelämään ja toisen asteen oppilaitoksiin 

Erityisopettajan tehtävät 

• Oppilaan yksilöllisen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja pedagoginen arviointi yhteistyössä opettajien kanssa 

• Osallistuminen yksilöllisten pedagogisten suunnitelmien tekoon 

• Osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen yksilöllisesti, ryhmässä tai samanaikaisopetuksena 

• Oppimisvaikeuksien kartoittamiseen liittyvä psykologisten tutkimusten tarpeen arviointi yhteistyössä oppilashuollon psykologin kanssa 

• Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyvien seulontakartoitusten järjestäminen 

• Yleinen konsultaatio oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa 

• Osallistuminen yksilökohtaiseen ja yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön 

Kouluohjaajan tehtävä 

• Oppilaan yksilöllinen ohjaaminen ja tukeminen koulupäivän aikana (oppitunneilla,  välitunneilla, koulukuljetusten yhteydessä, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ruokailussa, wc-toiminnoissa ja pukeutumisessa) 

• Oppilasryhmien valvontaan ja ohjaukseen osallistuminen opettajan kanssa 

• Oppilaan ohjaaminen kuntoutukseen ja kommunikointiin liittyvien tehtävien hoitaminen opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaan 

• Henkilökohtaisen oppimateriaalin valmistaminen ja niiden suunnitteluun osallistuminen 

• Annettujen ohjeiden mukainen oppilaan lääkehoidosta ja muista hoidollisista toimenpiteistä huolehtiminen 

Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävä 

• Tehtävänä on lapsen yksilöllisen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen, tutkimusten tarpeellisuuden arvioiminen sekä tukitoimien järjestämisen suunnittelu lapsen arkeen yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, lapsen huoltajien ja mahdollisten muiden lapsen ja perheen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. 

Varhaisen tuen menetelmäohjaajan tehtävä 

• Menetelmäohjaaja toimii lapsiryhmissä ja ohjaa ryhmän varhaisen tuen menetelmien käyttöä yhteistyössä konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. 

Erityisavustajan tehtävä 

• Erityisavustaja ohjaa ja avustaa tukea tarvitsevia lapsia yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Erityisavustajat toimivat osana esiopetuksen ammattilaisten tiimiä. 

Neuvola- ja koululääkärin tehtävä 

• Tehtävänä on toimia lääketieteellisenä asiantuntijana oppilaan kasvun ja kehityksen seurannassa sekä niihin liittyvien ongelmien selvittelyssä. Neuvola- ja koululääkärille voi varata ajan terveydenhoitajan kautta. Lääkäri tekee lähetteet erikoissairaanhoitoon.  

Kuraattorin tehtävä 

• Psykososiaalisen tuen järjestäminen 

• Oppilaan kasvuympäristön vahvistaminen ja tuki 

• Palvelutarpeen arviointi 

• Mielenterveyden varhainen tuki 

• Osallistuminen yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön  

• Yhteistyö vanhempien, henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa 

Psykologin tehtävä 

• Psykososiaalisen tuen järjestäminen 

• Oppimisvaikeuksien tutkiminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ohjaaminen 

• Mielenterveyden varhainen tuki 

• Osallistuminen yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön  

• Yhteistyö vanhempien, henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa 

Liite 3. Pitkittyneiden poissaolojen toimintamalli 

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (Pol35 §). Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus, sekä pyydetyt ja myönnetyt poissaolot. Poissaolojen ilmoittamiseen ja seurantaan käytetään ensisijaisesti Wilma-järjestelmää. 

Oppilaan vanhempien tulee ilmoittaa luokanopettajalle tai -valvojalle oppilaan sairauteen liittyvästä poissaolosta mahdollisimman pian. Hyvä tapa on tehdä ilmoitus samana aamuna. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on opettajan tai luokanvalvojan tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä. 

Jos oppilaan yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, opettajan tai luokanvalvojan on keskusteltava asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Luokanopettajalla ja -valvojalla on velvollisuus sopia yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujan kanssa ryhmän koollekutsumisesta, jos oppilaan luvattomat poissaolot tai jatkuvat yksittäiset poissaolot jatkuvat, eikä asian käsittely oppilaan vanhempien kanssa tuota tulosta.  

Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää kolmeen päivään asti oppilaan opettaja tai luokanvalvoja. Pidemmistä poissaoloista päättää rehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen tulee liittää oppilaan opettajan tai luokanvalvojan lausunto. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä riittävän ajoissa. Huoltajien tulee varmistaa, että oppilas huolehtii koulutehtävänsä poissaoloajaltaan. Loma-anomuslomake ja toimintaohjeet löytyvät Wilmasta. 

Wilman kautta voi ilmoittaa luokanopettajalle seuraavan päivän poissaolon (terveydellinen syy tai muu luvallinen poissaolo) myös Wilman kautta kohdassa ”Tuntimerkinnät”.  

Poissaoloihin puuttuminen. Selvittämättömiin poissaoloihin puututaan heti. Jos selvittämättömiä poissaoloja on kaksi päivää tai 12 h, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja vanhempien kanssa. Tarvittavat tukitoimet aloitetaan välittömästi. Tarvittaessa opettaja huolehtii yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen järjestämisestä. 

Jos selvitettyjä poissaoloja on toistuvasti, myös silloin luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Joskus terveydellisten syiden takaa voi löytyä myös muita syitä. Tarvittaessa perhettä ohjataan kouluterveydenhuoltoon, tai kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä. Jos oppilaan koulunkäynti vaarantuu luvattomien poissaolojen takia, eikä tukitoimista ei ole ollut apua, yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tarvetta. 

Luokanopettajan tai luokanvalvojan tulee seurata jatkuvasti poissaolomääriä. Erityistä tarkkaavaisuutta tarvitaan nivelvaiheissa tai selvittämättömien poissaolojen määrän kasvaessa. Mikäli poissaolojen määrä on 30h, otetaan yhteyttä huoltajiin. Mikäli poissaolojen määrä on yli 50h eikä syynä ole esim. pitkäaikainen sairaus, kutsutaan tarvittaessa koolle yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Mikäli poissaoloja on vähintään 100h, ja opinnoissa eteneminen on vaarantunut, tehdään harkinnan perusteella lastensuojeluilmoitus. 

KUN KOULUUN MENO KANGERTAA - Pitkittyneiden poissaolojen toimintamalli 

Lapsen ja nuoren koulupoissaolot ovat koko kouluyhteisön asia. Pitkittyneiden poissaolojen toimintamalli tarjoaa kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille ja vanhemmille keinoja tukea lasta ja nuorta päivittäisessä koulunkäynnissä. Pitkittyneiden poissaolojen toimintamalli tukee tarttumaan kasautuviin poissaoloihin poissaolo- tuntien mukaan. Tärkeää on muistaa, että kukaan ei jää yksin. Toimintamalli kokoaa toimijat yhteen. Koulunkäyntivaikeuksien ratkaisemiseen on paljon erilaisia keinoja ja vaikeudet ovat voitettavissa. 

1. HYVÄN ARJEN VAALIMINEN. Lapsen ja nuoren kokemus yhteisön jäsenyydestä ja merkityksellisyyden tunne pitävät lapsen ja nuoren kiinni koulun arjessa. Oppimiseen ja kouluyhteisöön kiinnittyminen on monien asioiden yhteisvaikutuksen tulos. Hyvän arjen vaaliminen niin koulussa kuin vapaa-aikanakin lisää voimavaroja ja ennaltaehkäisee koulunkäyntivaikeuksia. Riittävä ja oikea-aikainen tuki oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin on tärkeää. 

Puhutaan positiivista. Lapsi ja nuori aistii herkästi ympäröivän ilmapiirin. Kun koko koulun vuorovaikutus on myönteistä ja   kannustavaa, lapsi ja nuori saa voimaannuttavia kokemuksia. Positiivinen, vahvuuksia voimistava, empaattinen puhe luo koko kouluyhteisöä kannattelevan vuorovaikutuksen kentän. Jokainen lapsi ja nuori on vanhemmalleen tärkeä. Koulunkäyntivaikeuksien keskelläkin vanhemmat toivovat, että vaikeista asioista puhutaan kunnioittavasti ja arvostavasti. 

Tuetaan ryhmäytymisessä ja ystävystymisessä. Ryhmän jäsenenä toimiminen on keskeinen lasten ja nuorten kehitystavoite. Ryhmässä olemista harjoitellaan pienestä lapsesta alkaen, läpi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaa-ajan harrastuksissa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu ja ylläpito rohkaisevat lasta ja nuorta mukaan ryhmään saa- maan ystäviä. Välitunnit ja työskentely erilaisissa ryhmissä vahvistavat lapsen ja nuoren sosiaalisia taitoja. Koulujen eri verkostot osallistuvat ryhmäytymistä ja ystävystymistä edistävän toiminnan järjestämiseen. 

Ehkäistään kiusaamista. Kiusatuksi tai loukatuksi tuleminen vaikuttaa merkittävästi oppilaan viihtymiseen ja oppimiseen koulussa. Keskittymällä hyvinvoinnin tukemiseen voidaan ehkäistä myös muita kiusaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten syrjintää, häirintää ja vihapuhetta. Kuntien tehtävä on laatia toimenpidesuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. 

2. PUHEEKSI OTTAMINEN. Kun oppilaalle kertyy poissaoloja yli 30 tuntia, on hyvä keskustella oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa siitä, mitä hänelle kuuluu. Oppilaan oma luokanopettaja tai -valvoja käy voimavarakeskustelun oppilaan kanssa. Keskustelun kautta tunnistetaan oppilaan kanssa voimavaroja vahvistavia asioita. Tarvittaessa myös oppilashuollon työntekijä voi käydä keskustelun. Keskustelussa käytetään tukena voima- varalomaketta, johon kirjataan tilanteeseen sopiva tuki. 

Muistilista kouluun: 

• Luokanopettaja tai -valvoja on yhteydessä huoltajaan. Jos vanhempaa ei tavoiteta Wilma-viesteillä, hänelle soitetaan.  

• Keskustelu lapsen tai nuoren kanssa voimavaralomakkeen avulla. Kutsutaan tarvittaessa perhe palaveriin. 

• Järjestetään tarvittaessa tukiopetusta. 

• Oppilashuollon työntekijöitä konsultoidaan matalalla kynnyksellä.  

• Poissaoloja seurataan ja tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. 

3. SELVITTÄEN JA TUKIEN. Kun poissaoloja on yli 50 tuntia, on hyvä selvittää poissaolojen syitä yhdessä huoltajien kanssa. Oppilaan tilannetta käsitellään tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokouksessa, johon myös huoltajat kutsutaan. Oppilaan poissaolojen taustalla oleviin syihin etsitään aktiivisesti ratkaisuja ja sovitaan toimenpiteistä. Oppilashuollon työntekijä osallistuu oppilaan tuen suunnitteluun ja auttaa löytämään tarkoituksen- mukaisia palveluita. Huoltaja on tärkeä kumppani lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukemisessa. Hänen kanssaan sovitaan oppilaan koulunkäynnin ja hyvinvoinnin seurannasta. 

Muistilista kouluun: 

• Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu huoltajan oppilashuoltoryhmän palaveriin. 

• Selvitetään poissaolojen taustalla olevia syitä, kuten oppimisvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja terveyteen liittyviä asioita. 

• Ohjaus terveydenhoitajalle, kuraattorille, koulupsykologille. Ohjataan muihin vertais- ja vanhemmuutta tukeviin palveluihin. 

• Sovitaan, kuka vastaa oppimisen tuesta ja koulun sisäisestä tiedottamisesta. Sovitaan seurannasta ja vastuuhenkilöistä. 

4. TIIVIISTI TUKIEN. Kun oppilas on ollut yli 100 tuntia poissa koulusta, on tärkeää pysähtyä yhdessä miettimään, miten oppilaan päivittäistä koulunkäyntiä voidaan tukea. Yhteistyö huoltajien kanssa on erittäin tärkeää. Oppilashuollon työntekijät selvittävät koulupoissaolojen syitä sekä oppilaan että huoltajien kanssa. He arvioivat myös muiden palveluiden tarvetta. Oppilaan asiaa käsitellään säännöllisesti oppilashuoltoryhmässä. Monialaiselle yhteistyölle sovitaan työtapa, jonka avulla tuetaan oppilaan koulunkäynnin myönteistä edistymistä. Oppilaan asian hoitamisesta huolehditaan erityisesti siirtymävaiheissa. Opetusta räätälöidään tarvittaessa. Poikkeukselliset järjestelyt edellyttävät rehtorin päätöksen perusopetuslain 18§ mukaisesti. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 

Muistilista kouluun: 

• Yksilöllinen oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeen kartoitus oppilashuoltoryhmässä. Palvelutarpeen arviointi (oppilashuollon kuraattori). Lastensuojeluilmoitus tarvittaessa 

• Tavoitteena, että oppilas pystyisi tulemaan kouluun. Yläkoulussa tavoitteena peruskoulun päättötodistus ja jatko-opiskelupaikka 

• Oppimispakettien kokoaminen erityisopettajan koordinoimana 

• Oppilashuollon rooli linkkinä koulun ja hoitavan tahon välillä 

• Opetuksen räätälöinti tarvittaessa, erityiset opetusjärjestelyt POL 18§. Räätälöity lukujärjestys: lyhennetty koulupäivä, lyhennetty kouluviikko. Määräaikaiset pienryhmät 

• Perhekeskuksen Toppari-tiimi, Lähitutor