Saaristen koulun arvot 

Tässä luvussa kuvataan Saaristen koulun arvopohja suhteessa Hämeenlinnan kaupungin arvopohjaan ja strategiaan.  

Saaristen koulun arvot on alun perin laadittu koulun oppilaiden, heidän huoltajiensa ja henkilökunnan yhteistyönä lukuvuonna 2016–2017. Tuolloin on laadittu arvopohja, joka vuosittain painottuu eri tavoin.    

Osallisuus on keskeisiä tavoitteitamme. Oppilaiden aloitteiden huomaaminen ja niihin tarttuminen on olennainen osa oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista. Kun oppilaalla on keinoja itseilmaisuun sekä mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään koskeviin päätöksiin ja omaan toimintaansa, tunne osallisuudesta ja toimijuudesta kasvaa.  

Koulumme arvot ovat nähtävissä koulumme kotisivuilla: https://www.hameenlinna.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/perusopetus/peruskoulut/saaristen-koulu/ 

1. Vuorovaikutus ja osallisuus

- itseilmaisu,  omat valinnat ja vaikuttaminen

- itsemääräämisoikeus 

- kielen rikkaus 

- leikkisyys 

Koulumme arvo Vuorovaikutus vastaa Hämeenlinnan kaupungin arvopohjan kohtiin “asukaslähtöisyys” ja “luovuus”. 

<u>Oppilas</u>: Jokaisella oppilaalla on oikeus ilmaista itseään. Aikuisten tehtävänä on löytää oppilaalle itseilmaisuun sopivat keinot ja välineet ja auttaa ilmaisussa. Oppilailla on monesti omia sanoja, ilmeitä tai eleitä, joilla he ilmaisevat itseään. Näiden oikealla tulkinnalla pystytään ymmärtämään oppilasta, hänen toiveitaan ja keskustelunaloitteitaan paremmin. Kaikki tavat ilmaista itseä ovat lähtökohtaisesti yhtä hyviä ja arvokkaita - tapahtui omien asioiden kertominen sitten puheella, kuvilla, viittomilla, eleillä, ilmeillä tai jollakin muulla keinoin. Oppilaiden ääntä ja ajatuksia tuodaan näkyviin myös Saarissanomat-koululehden kautta. Koululehden julkaisemista suunnittelee ja  koordinoi koulun oppilaskunta ja julkaisukertojen määrä voi olla 1-2 lukuvuoden aikana.   

Leikkisyys ja pelillisyys toiminnassa lisää myönteistä oppimisilmapiiriä. Ne tukevat paitsi oppimista, myös ryhmäytymistä ja motivoitumista. Opettelemme uusia leikkejä ja pelejä ja tuotamme koulun arkeen mahdollisimman valmiita materiaaleja helpottamaan leikki/pelitilanteiden aloittamista ja läpivientiä arjen nopeissa tilanteissa. Luokkatiloja suunnitellaan ja muokataan kalustuksella ja sisustusratkaisuilla ympäristöiksi, jotka mahdollistavat ryhmien sujuvan toiminnan em. tavoitteita tukevaksi. 

<u>Huoltajat ja koulun yhteistyötahot</u>: Kun huoltajat, koulun henkilökunta ja muut yhteistyötahot ovat keskenään avoimessa vuorovaikutuksessa, voimistuu oppilaan turvallisuudentunne tiedon siirtyessä sujuvasti taholta toiselle. Kun jokainen taho tuo avoimesti oman osaamisensa ja ammattitaitonsa lapsen/nuoren opetukseen, hoitoon, kasvatukseen ja kuntoutukseen, saavutetaan yhdessä asetetut tavoitteet mutkattomimmin.  

<u>Henkilökunta:</u> Henkilökunta on asettanut omaksi tavoitteekseen avoimen, rakentavan ja ratkaisukeskeisen keskustelukulttuurin luomisen. Tällainen kulttuuri luo pohjaa hyvälle työilmapiirille ja antaa myös koulun oppilaille esimerkin ihmisten välisestä laadukkaasta kommunikaatiosta ja viestinnästä. Positiivisuutta ja työnteon iloa painotetaan arjen askareissa.    

2. Tuttuus  

- turvallisuus ja läsnäolo 

- arjen taidot ja leikki 

- itsenäisyys 

Saaristen koulun arvo Tuttuus vastaa Hämeenlinnan kaupungin arvopohjan kohtaan “yhteisöllisyys”.

<u>Oppilas:</u> Lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat samoja koulupäivän ja iltapäivähoidon aikana.  Kun koulusta tutut toimintatavat ja säännöt pätevät myös aamu- ja iltapäivähoidossa, tukee tämä ehjän kokonaiskoulupäivän muodostumista. Oppilaalla ei ole henkilökohtaista, ainoastaan yhtä "omaa" aikuista, vaan useampi aikuinen tuntee hänet. Oppilas voi työskennellä turvallisesti luokan kaikkien  aikuisten kanssa, kun oppilastuntemus ei ole keskittynyt yhdelle aikuiselle. Oppilaalla on oma pysyvä kotiryhmä (luokka), mutta hän harjoittelee koulussa myös työskentelyä vaihtuvissa oppilasryhmissä - tällöinkin tuttujen aikuisten ohjaamana.  

Oppilaalle annetaan mahdollisuus laajentaa taitojaan ohjatun leikin ja pelien avulla aikuisen mallittaessa ja tarjotessa sellaisia välineitä tai -muotoja, joihin lapsi/nuori ei oma-aloitteisesti ohjaudu. Hänellä on kuitenkin tilaa myös omalle, itseohjautuvalle toiminnalle. Myös kaverisuhteita ja toimimista ryhmässä tuetaan ja harjoitellaan. 

Oppilas saa yrittää, onnistua ja myös epäonnistua rauhassa. Terveen itsetunnon kehittymistä tuetaan kannustamalla aktiivisesti.

<u>Huoltajat ja koulun yhteistyötahot</u>: Huoltajat ovat nostaneet esiin positiivisena seikkana koulun pienuuden ja sen myötä kodikkuuden. Tästä käytännön esimerkkinä: kuka tahansa koulun aikuinen aamulla ottaakaan lapsen vastaan, hän tuntee lapsen ja osaa vastaanottaa hänet nimeltä tervehtien.  

Koulussa harjoitellaan arjen taitoja, joita on mahdollista yleistää käytettäväksi myös koulun ulkopuolella. Huoltajat ovat kokeneet tärkeäksi sen, että oppilaat käyvät koulupäivän aikana monipuolisesti erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten esimerkiksi kirkossa, kaupoissa ja kirjastossa. Tällöin kyseisissä paikoissa toimimisesta tulee oppilaalle tuttua ja vierailut  sujuvat mutkattomammin. Korona-pandemian helpottuessa tähän on jälleen mahdollisuus.

Lapsen taidot saattavat näyttäytyä erilaisina vaihtuvissa toimintaympäristöissä. Tärkeää on, että huoltajat, koulu ja yhteistyötahot keskustelevat avoimesti ja rakentavasti  keskenään. Tällöin  saadaan realistinen ja toisaalta tavoitteellinen käsitys lapsen/nuoren  taidoista yhä itsenäisempää toimintaa ja elämää tavoitellen.  

<u>Henkilökunta</u>: Työssäjaksamista edesauttaa se, että aikuinen tuntee ja osaa työskennellä monipuolisesti koulun oppilaiden kanssa. Aikuiskierto ryhmän lasten kesken lisää oppilastuntemusta, tuo kustakin oppilaasta esiin uusia näkökulmia ja lisää ammatillista keskustelua ryhmän aikuisten kesken. Henkilökunnan poissaolosijaisuudet pyritään ensisijaisesti toteuttamaan koulun sisäisellä aikuissijoittelulla, jotta voidaan turvata tuttuuden periaatteen toteutuminen myös tällaisina poikkeuspäivinä. Koska resursoinnin tulee kuitenkin olla aina riittävää, käytetään apuna Tempore- sijaispalvelua tarvittaessa. Henkilökunnan vahvuuksia pyritään ottamaan huomioon koulupäivän ja aamu- ja iltapäivähoidon toteuttamisessa. Tästä esimerkkinä liikunnallisuuden vahva tukeminen sekä Liikkuva koulu - tiimin että koko henkilöstön toimesta.  

3. Yksilöllisyys 

Saaristen koulun arvo Yksilöllisyys vastaa Hämeenlinnan kaupungin arvopohjan kohtiin “asukaslähtöisyys” sekä “kestävä elämäntapa”. 

- omien vahvuuksien hyödyntäminen 

- oikeus ja rauha uuden oppimiseen 

- oppilaslähtöisyys 

- omaksi itseksi kasvaminen 

- itsemääräämisoikeus ja omat valinnat

- iänmukaisuus

<u>Oppilas: </u>Vahvuuksien hyödyntäminen lisää onnistumisen kokemuksia ja oppimismotivaatiota. Oppilas saa työskennellä omalla taitotasollaan ja käyttää riittävästi aikaa ja toistoja uuden asian oppimiseen. Oppiminen tapahtuu monilta osin samankaltaisissa toistuvissa arjen tilanteissa, kuten ruokailussa, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Myös oppitunneilla voidaan ottaa oppimisen tueksi jo tutuiksi tulleita toimintatapoja tai menetelmiä, jotka ovat tuttuja arkisista tilanteista tai terapiahetkistä. Jokaiselle oppilaalle laaditaan hojks (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa määritellään hänelle sopivat ja yhdessä sovitut  tavoitteet ja toimintatavat. Hojks on elävä dokumentti, jonka sisältöä tulee tuoreuttaa tarpeen mukaan vuoden mittaan. Oppilaan arviointi keväällä 2024 perustuu hojks:n tavoitteisiin.

Oppilas saa tehdä omaa itseään koskevia valintoja mahdollisuuksien mukaan. Nämä valinnat saattavat koskea esimerkiksi itselle mieluisaa, leikkiä, peliä tai muuta päivään liittyvää tekemistä 

<u>Huoltajat ja koulun yhteistyötahot: </u>Huoltajan kanssa voidaan sopia oppilaalle tärkein tai tärkeimmät tavoitteet, joihin suunnataan yhteisesti ja samoilla käytänteillä niin kotona, koulussa kuin esimerkiksi tilapäishoidon ympäristöissä. Huoltajan näkemys on tärkeä mietittäessä, mitkä tavoitteet ovat oppilaan arjen kannalta merkityksellisiä asioita. Huoltajat tuntevat lapsensa kaikkein parhaiten ja heillä on paljon tietoa esimerkiksi lapsen itseilmaisuun, kommunikaatioon tai mielenkiinnon kohteisiin liittyvistä asioista. Oppilaalla saattaa olla esimerkiksi omia sanoja ja viittomia, joiden siirtämiseksi kouluympäristöön tarvitaan huoltajien apua. 

<u>Henkilökunta</u>: Myös henkilökunnalle pyritään järjetämään mahdollisuus paneutua rauhassa oppilaan tilanteeseen ja tavoitteisiin sekä  työskennellä oppilaan kanssa yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun oppilaalle ei aseteta liian moninaisia tavoitteita, voidaan rauhoittua tärkeimmiksi asetettujen tavoitteiden äärelle. Haaste on toisinaan se, miten opetusta ja toimintaa toteutettaisiin vaihtelevin menetelmin, vaikka toistoa tarvitaankin paljon. Henkilökunnan jäsenet voivat keskinäisellä työnjaollaan mahdollistaa sen, että kukin pääsee toteuttamaan myös omia vahvuuksiaan ohjaustilanteissa. 

Iänmukaisuus ja normalisaation periaate tulee huomioida toiminnassa. Haasteen tähän  asettaa se, että oppilaan kehitystaso ja ikä voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Tärkeää kuitenkin olisi asettaa oppilaalle omaa kehitystasoa vastaavat tavoitteet, joita tavoitellaan ikätasoisin menetelmin ja sisällöin.  

4. Tasa-arvo 

Saaristen koulun arvo Tasa-arvo vastaa Hämeenlinnan kaupungin arvopohjan kohtaan “yhdenvertaisuus”.  

<u>Oppilas</u>: Oppilaalla on oikeus osallistua koulun ja yhteiskunnan toimintaan tasa-arvoisesti muiden ikätoveriensa tavoin. Tasa-arvo ei saa kuitenkaan tarkoittaa tasapäistämistä: opetuksessa ja sille asetetuissa tavoitteissa tulee ottaa huomioon oppilaan vahvuudet, valmiudet ja mielenkiinnon kohteet. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä omine vahvuuksineen ja haasteineen. 

<u>Huoltajat ja koulun yhteistyötahot</u>: Huoltajat ovat kokeneet tärkeäksi sen, että koulumme oppilaat kulkevat, näkyvät ja liikkuvat eri paikoissa tasa-arvoisesti muiden lasten ja nuorten tavoin. 

<u>Henkilökunta</u>: Jokaisella henkilökunnan jäsenellä on oikeus tuoda esiin omat näkemyksensä ja mielipiteensä ammattirooliin katsomatta. Jokaisella on oikeus vuorollaan osallistua  erilaisiin ammatillista kehittymistä tukeviin koulutuksiin ja toisaalta myös velvollisuus jakaa muulle organisaatiolle koulutuksesta saamiaan vinkkejä. Erilaiset yhteistyötiimit ja kehittämisprojektit ovat hyviä kohteita ja tilanteita oman toimenkuvan ja ammattitaidon omaehtoiseen kehittämiseen.