2.1 Koulun pitkän aikavälin kehittämistavoitteet ajalle 2025-2026
KOKONAISKOULUPÄIVÄ. Saaristen koulun pitkän aikavälin kehittämistavoitteena on luoda oppilaille hyvä kokonaiskoulupäivä, jonka aikana toteutuvat niin oppiminen, kuntoutus kuin perushoitokin. Oppiminen, kuntoutus ja perushoito muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaisen oppilaan yksilölliset tavoitteet ja tarpeet huomioidaan moniammatillisesti. Oppilaan päivä muodostuu koulupäivästä sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kokonaiskoulupäivä tarkoittaa oppilaan oppimisympäristöjen rakentamista niin, että leikki- ja oppimisympäristöt tukevat toisiaan sekä tarjoavat virikkeitä niin koulupäivän oppimistilanteisiin kuin hoitoaikojen vapaa-aikaan. Tuen suunnitelmassa olevat tavoitteet ovat koulupäivän lisäksi myös aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteita. Oppilaan ohjauksessa hyödynnetään samoja keinoja ja tapoja koko päivän ajan. Mielekkään ja virikkeellisen ympäristön kautta pyritään tarjoamaan oppilaille mahdollisuus toteuttaa omia mielenkiintonsa mukaista toimintaa sekä tarjoamaan uusia virikkeitä. Kokonaiskoulupäivän kantavina teemoina ovat moniaistisuus, ja leikkisyys.
Aamu- ja iltapäivätoiminta on oleellinen osa kokonaiskoulupäivää; oppimista, osallisuutta ja hyinvointia
Melkein kaikki koulumme oppilaat osallistuvat Saaristen koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan, joka on järjestetty saumattomasti koulupäivän ympärille.
Aamulla oppilaille tarjotaan aamupala, ja mahdollistetaan rauhallinen alku päivälle. Oppilaiden pelit ja leikit toistensa kanssa, sekä aikuisen tuella lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tilaa on tarvittaessa myös levolle.
Iltapäivätoiminnan pohjana on etukäteen suunniteltu ja teemoiteltu "lukujärjestys", joka mahdollistaa monipuoliset vaihtoehdot tekemiseen. Lepo ja oma aika huomioidaan tarvittaessa. Tätä suunnitelmaa muokataan tarvittaessa.
Oppilas: Oppilas toimii koulupäivän ajan sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa tuttujen aikuisten kanssa tutuissa koulun tiloissa. Oppilaiden terapiat toteutuvat pääsääntöisesti iltapäivätoiminnan ajalla koulun tiloissa (täydennettynä terapeuttien omilla tiloilla tai toteutettuna oppilaan kodissa). Toiminta koululla edesauttaa tiedonkulkua koulun henkilökunnan ja lasten terapeuttien välillä.
Huoltaja: Tuen suunnitelma-keskusteluissa sovitut tavoitteet toteutuvat niin koulussa kuin iltapäivätoiminnassa. Huoltaja toimii yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa, eikä hänen tarvitse olla lasta koskevissa asioissa erikseen yhteydessä kouluun ja aamu- ja iltapäivätoimintaan. Yhteistyö on saumattomampaa, kun lapsen kanssa työskentelevät henkilöt ovat samoja koko päivän ajan.
Henkilökunta: Luokkien kouluohjaajat tutustuvat oppilaiden tuen suunnitelmiin ja huomioivat tavoitteet koulupäivän lisäksi myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
PSYYKKINEN TUKI. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ja kehitettävänä osa-alueena on oppilaiden psyykkinen tuki. Kehitämme yhteisöllisen ja moniammatillisen oppilashuollon kanssa työkaluja ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppilaiden psyykkistä hyvinvointia vaativassa erityisopetuksessa. Viimeaikaisina lukuvuosina on toteutettu mielenterveystaitoja tukevia teema-aiheita, jotka sisältävät arkipäiväisiä, konkreettisia toimintatapoja oppilaiden ja henkilökunnan käyttöön. Tätä toimintaa jatketaan ja syvennetään edelleen lukuvuonna 2025-2026. Pohjana mainitulle psyykkisen tuen kehittämiselle on Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -kirja. Keskeisenä ajatuksena on, että mielenterveys on tietoja ja tekoja, joita voi oppia ja opettaa. Kirjan teemojen pohjalta on aiemmin rakennettu oma hyvinvoinnin vuosiympyrä, jonka avulla kiinnitetään huomiota tärkeisiin mielenterveyden osatekijöihin lukuvuoden aikana. Myös tämän vuosiympyrän käyttöä aktivoidaan.
Tärkeäksi psyykkisen tuen elementiksi koemme kommunikaation ja vuorovaikutuksen. Tavoitteena on löytää jokaiselle oppilaalle oma tapansa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä jäsenten kanssa. Psyykkisen tuen teemaan kuuluvat kiinteästi tunnetaitojen opettelu ja tunteiden sanottaminen. Tunnetaitoja opetellaan arjen tilanteissa sekä erilaisten leikkien, pelien ja harjoitteiden avulla. Tunnetaitoja harjoitellaan ikään ja kehitystasoon sopivin keinoin ja teemoin.
Oppilas: Oman kommunikointitavan ja välineiden opettelu ja käyttö. Hyvinvoinnin vuosiympyrän aiheiden opettelu konkreettisia keinoja käyttäen koulupäivän sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan aikana.
Huoltaja: Yhteistyössä huoltajien kanssa valitaan pääasiallinen kommunikointitapa, jota oppilaan kanssa käytetään. Myös muista kommunikointitavoista keskustellaan ja niiden käyttöä roolitetaan. Asioita sovitaan ja linjataan oppilaan tuen suunnitelma -keskusteluissa.
Henkilökunta: Henkilökunta on sitoutunut yhteisen hyvinvoinnin vuosiympyrän käyttöön ja teemojen läpikäyntiin mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja tunteita käsitellään jatkuvasti arjen tilanteissa. Oleellisia asioita tuodaan luonnollisesti myös huoltajien tietoon. Henkilökunta käyttää oppilaalle valittua kommunikointi- ja vuorovaikutustapaa sekä niihin liittyviä välineitä kokonaiskoulupäivän aikana.
LIIKKUVA KOULU. Saaristen koulu on rekisteröitynyt liikkuvaksi kouluksi jo keväällä 2016. Liikkuva koulu tarkoittaa Saaristen koululla itsenäisen tai tuetun liikunnan lisäksi liikkumista raittiissa ilmassa siirryttäessä oppimisympäristöistä toiseen sekä säännöllistä ulkoilumahdollisuutta. Liikkuvan koulun periaatteiden mukaisesti koulupäivän tulee sisältää mahdollisimman paljon liikunnallisuutta aktivoivia ja tukevia elementtejä. Oppilaille on tarjolla erilaisia, monipuolisesti liikuntaa tukevia välineitä ja itsenäistä liikkumista tapahtuu koko päivän ajan. Osa liikkuvan koulun toimintaa on myös oppilaan omatoimisuuden aktivoiminen ja tukeminen. Saaristen koulun Liikkuvan koulun ajatukseen kuuluukin liikkumisen esteetön mahdollistaminen kaikille liikunnallisista haasteista huolimatta. Kouluun hankitaan jatkossakin monipuolisia liikuntavälineitä, jotka motivoivat liikkumiseen. Myös erilaiset liikunnalliset tapahtumat erilaisissa ympäristöissä haastavat oppilasta uudenlaisiin liikkumisen tapoihin. Syys- ja kevätkaudella järjestetään liikunnallinen ulkoilupäivä. Myös Harrastus ihan lähellä -kerho toimii viikoittain koululla mahdollistaen kaikkien iltapäivätoiminnassa olevien, halukkaiden oppilaiden osallistumisen ulkopuolisen liikunnanohjaajan vetämänä.
Oppilas: Säännölliset liikuntatunnit on kirjattu kunkin oppilaan lukujärjestykseen ja liikuntaryhmät muodostetaan oppilaiden toimintakyvyn mukaan. Tällöin kullekin oppilaalle pystytään tarjoamaan liikuntatunneilla hänelle sopivaa toimintaa. Oppilas ulkoilee päivittäin koulupäivän ja/tai iltapäivätoiminnan aikana. Oppilaiden liikunnan lisäämisessä pyritään toteuttamaan periaatetta "pienikin liike vaikuttaa". Oppilas hakee itse esimerkiksi ruokansa, palauttaa astiansa ja hoitaa pieniä kodinhoidollisia tehtäviä toimintakykynsä mukaisesti ja lähtee näin liikkeelle paikallaan istumisen sijaan. Taukoja ja välitunteja vietetään aiempaa enemmän liikuntasalissa ja koulun pihalla luokkatilan sijaan, jolloin ympäristö kutsuu ja houkuttelee lasta liikkumaan. Oppilaat osallistuvat myös henkilökunnalle tarkoitettuihin taukoliikuntatuokioihin mahdollisuuksien mukaan.
Huoltajat: Koulu tukee lasten liikunnallista elämäntapaa ja pyrkii yhdessä huoltajien kanssa löytämään kullekin lapselle sopivia tapoja liikkua.
Henkilökunta: Henkilökunta näyttää liikunnallista esimerkkiä oppilaille. Koko koulun yhteisten taukojumppien järjestämistä jatketaan myös tänä lukuvuonna. Liikkuva koulu -tiimi on kiinnittänyt koulun käytävään kuvallisia ohjeita helposti toteutettavista taukojumppaliikkeistä. Tiimi on suunnitellut myös henkilökunnalle liikuntakokeiluja, jolloin tutustutaan erilaisiin liikuntalajeihin.
PIHA-ALUE. Koulun piha-alue on remontoitu kesällä 2017. Piharemontin jälkeen on jatkettu koulun pihaympäristön esteettistä rakentamista ympäristörakentamisen teemalla yhdessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Tulevan lukuvuoden suunnitelmiin kuuluu pihan kehittäminen edelleen liikuntarajoitteisten oppilaiden tarpeita paremmin vastaavaksi.
Oppilas: Pihaympäristön esteettisessä sekä hyötykasvien kasvattamiseen liittyvässä rakentamisessa myös oppilaat osallistuvat pihan suunnitteluun ja sen monipuoliseen käyttöön.
Huoltajat: Piha-alue tarjoaa koulumme lapsille ja heidän perheilleen mahdollisuuden myös vapaa-ajan leikkiin ja liikuntaan. Piha on lapsiperheiden käytössä myös koulupäivien ulkopuolella.
Henkilökunta: Piha-alue toimii henkilökunnan työkaluna ja auttaa kehittämään koulun oppilaille mielekästä liikunnallista tekemistä niin välituntien, liikuntatuntien, taukojen kuin iltapäivähoidon ajalla.
TVT OPETUKSESSA. Saaristen koulun tavoitteena on saada tieto- ja viestintäteknologia osaksi jokaisen oppilaan koulupäivää. Oppimistilanteiden lisäksi tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään kommunikoinnin mahdollistajana ja välineenä, liikunnan ja osallisuuden lisäämiseen sekä arjen dokumentointiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on TVT-ympäristöjen rakentaminen kiinteäksi ja erityisesti luontevaksi osaksi koulun oppimisympäristöjä. Oppilaiden kanssa opetellaan TVT-asioita toiminta-alueittaisen TVT-strategian pohjalta. Koululle hankittuja laitteita pyritään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti.
Oppilas: TVT-laitteistojen ja -ohjelmien käyttö integroituu osaksi oppilaiden oppitunteja ja koulupäivää. Laitteita käytetään sekä oppituntien aikana että tauoilla ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Myös oppilaiden henkilökohtaiset laitteet integroidaan tarpeen mukaan osaksi kokonaisuutta siten, että jokaisella laitteella ja sen sisällöillä on oma looginen roolinsa ja käyttötilanteensa.
Huoltajat: Wilmaa käytetään reissuvihkojen ohella ensisijaisena tiedottamis- ja yhteistyökanavana. Lisäksi huoltajat pääsevät seuraamaan koulupäivien toimintaa Saaristen koulun instagramin kautta sekä oppilaiden henkilökohtaisten laitteiden MOI-ohjelman avulla.
Henkilökunta: TVT-laitteiden käyttöön perehtyneet henkilökunnan jäsenet opastavat muuta henkilöstöä laitteiden käyttöön. Tavoitteena on, että koko henkilökunta hallitsee koululla käytettävissä olevan laitteistot ja sovellukset. Uusien työntekijöiden nopea perehdytys koulun TVT-ympäristöön on tärkeää.
OPPIMISYMPÄRISTÖT. Koulun oppimisympäristöt on nimetty. Koulun moniaistista kirjastoa käytetään säännöllisesti niin opetus- kuin vapaa-ajan (aamu/iltapäivähoito) tilanteissa. Kirjaston yhteydessä toimii myös pienimuotoinen "leikkilainaamo". Kirjastotilan monikäyttöisyyttä ja oppilaiden osallisuutta omaan oppimiseen sekä mielenkiinnon kohteiden löytämiseen tuetaan valintataululla, jonka avulla voi valita mielekästä tekemistä kirjastotilassa. Erilaisten oppimisympäristöjen ja materiaalipankkien suunnittelua eri oppisisältöjen opiskeluun jatketaan. Oppimisympäristöihin kuuluu kiinteästi koulun esteetön piha-alue, jota kehitetään toiminnalliseen ja moniaistiseen suuntaan. Luokkatiloja kalustetaan lukuvuosien kuluessa monipuolisesti vastaamaan toiminnan monimuotoisuuden ja oppilaiden iänmukaisen toiminnan asettamiin tarpeisiin.
Oppilas: Erilaiset ja monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mahdollisuuksia kokea ja oppia uusia asioita elämyksellisesti, moniaistisesti ja erilaisia välineitä apuna käyttäen. Virikkeellinen ympäristö ruokkii oppilaan luovuutta ja mielikuvitusta.
Huoltajat: Erilaisten oppimisympäristöjen kautta myös huoltajat voivat saada entistä selkeämmin tietoa oman lapsensa kiinnostuksen kohteista ja osaamisesta. Oppimisympäristöjen avulla saatetaan löytää myös sellaisia kiinnostuksenkohteita, joita lapsella ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta ilmaista. Koulun ja vanhempain/läheisten yhdistyksen välinen yhteistyö yritetään herättää uudelleen toimintaan, jos huoltajista löytyy toimijoita mukaan.
Henkilökunta: Oppimisympäristöt mahdollistavat oppimistuokioiden suunnittelun ja toteuttamisen entistä tehokkaammin ja sujuvammin, kun tarvittavat materiaalit ja välineet ovat kootusti samassa paikassa.
LUKUTAITO Lukutaidon ja kielellisten valmiuksien vahvistaminen kulkee osittain käsikädessä vuorovaikutustaitojen ja itseilmaisun kanssa. Kielellisissä valmiuksissa huomioidaan S2 oppilaiden oppilaskohtaiset tuen tarpeet.
Erilaisissa oppimistilanteissa oppilaat pääsevät tutustumaan sanallisiin, kuvallisiin ja auditiivisiin teksteihin eri välineiden avulla. Opetuksessa käytetään monipuolisesti muun muassa kirjoja, lehtiä, äänikirjoja sekä sähköisiä aineistoja tabletilla ja tietokoneella. Sana- ja käsitevaraston kartuttaminen tukee oppilaiden vuorovaikutustaitoja ja puheen ymmärtämistä sekä itseilmaisua.
Kuvia käytetään koulun arjessa ymmärtämisen, ilmaisun ja oman toiminnan ohjauksen tukena. Opetuksessa käytetään aktiivisesti tukiviittomia ja kuvia puhutun puheen rinnalla. Oppilaat harjoittelevat kuvalukua sekä viittomien ymmärtämistä ja tuottamista, kukin omien tavoitteidensa mukaisesti.
Saaristen koululle perustetaan Lukeva koulu -tiimi, jossa on sekä opettaja että ohjaajaedustus.
Oppilas: Oppilaita kannustetaan ilmaisemaan itseään ja mahdollistetaan se erilaisin apuvälinein. Oppilaat saavat monipuolisia kokemuksia lukemisesta; kuvalukeminen, aikuisen lukemisen kuuntelu, äänikirjat ja draaman eri keinot. Lukemaan opettelevat ja lukevat oppilaat harjoittelevat lukemista hyödyntäen oppikirjoja, koulukirjastoa ja Vanamo-kirjaston tarjontaa. Oppilaat tutustuvat erilaisiin tekstityyppeihin. Oppilailla on käytössä Lukulumo-sovellus. Oppilaat saavat tukea Luki-taitoihin oman tuen tarpeensa mukaisesti. Oppilaiden sanavaraston kartuttaminen on tärkeällä sijalla eri lukukokemusten yhteydessä.
Huoltajat: Tuen suunnitelman laadinnassa sovitaan yhdessä huoltajien kanssa oppilaan etenemisestä Luki-taidoissa. Koulusta viestitään oppilaalle sopivasta materiaalista ja korostetaan lukemisen tärkeyttä lapselle, vaikka lukutaito ei olisi tavoitteena.
Henkilökunta: Henkilökunta sitoutuu lukutaidon ja lukemisen alkeistaitojen kehittämiseen. Henkilökunnalla on käytössä materiaalia, jota he voivat hyödyntää opetuksessa. Henkilökunta kehittää itse Lukeva koulu -materiaalia ja käytänteitä.
OPPILASARVIONTI. Oppilasarvioinnissa noudatetaan kaupungin yleistä linjausta oppilasarvioinnin aikatauluista. Itsearvioinnin ja oppilasarvioinnin kehittämistyötä jatketaan sopivimpia arviointimateriaaleja valitsemalla. Käytössä on toiminta-alueittaisen opetuksen palapelimallin arviointitaulukko ja sen työstämistä jatketaan saatavien kokemusten perusteella. Oppilaiden todistuspohjat ovat yleisopetuksen todistusten mukaisia.