KOKONAISKOULUPÄIVÄ. Saaristen koulun pitkän aikavälin kehittämistavoitteena on luoda oppilaille hyvä kokonaiskoulupäivä, jonka aikana toteutuvat niin oppiminen, kuntoutus kuin perushoitokin. Oppiminen, kuntoutus ja perushoito muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaisen oppilaan yksilölliset tavoitteet ja tarpeet huomioidaan moniammatillisesti. Oppilaan päivä muodostuu koulupäivästä sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kokonaiskoulupäivä tarkoittaa oppilaan oppimisympäristöjen rakentamista niin, että leikki- ja  oppimisympäristöt tukevat toisiaan sekä tarjoavat virikkeitä niin koulupäivän oppimistilanteisiin kuin hoitoaikojen vapaa-aikaan. Hojksissa olevat tavoitteet ovat koulupäivän lisäksi myös aamu- ja iltapätoiminnan tavoitteita. Oppilaan ohjauksessa hyödynnetään samoja keinoja ja tapoja koko päivän ajan. Mielekkään ja virikkeellisen ympäristön kautta pyritään tarjoamaan oppilaille mahdollisuus toteuttaa omia mielenkiintonsa mukaista toimintaa  sekä tarjoamaan uusia virikkeitä. Kokonaiskoulupäivän kantavina teemoina ovat moniaistisuus, ja leikkisyys. Ks. aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, liite luvun 5.4. jälkeen.

Oppilas: Oppilas toimii koulupäivän ajan sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa tuttujen aikuisten kanssa tutuissa koulun tiloissa. Oppilaiden terapiat toteutuvat pääsääntöisesti iltapäivätoiminnan ajalla koulun tiloissa (täydennettynä terapeuttien omilla tiloilla tai toteutettuna oppilaan kodissa). Toiminta koulullla edesauttaa tiedonkulkua koulun henkilökunnan ja lasten terapeuttien välillä.  

Huoltaja: Hojks-keskusteluissa sovitut tavoitteet toteutuvat niin koulussa kuin iltapäivätoiminnassa. Huoltaja toimii yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa, eikä hänen tarvitse olla lasta koskevissa asioissa erikseen yhteydessä kouluun ja aamu- ja iltapäivätoimintaan. Yhteistyö on saumattomampaa kun lapsen kanssa työskentelevät henkilöt ovat samoja koko päivän ajan.  

Henkilökunta: Luokkien kouluohjaajat tutustuvat oppilaiden hojks-tavoitteisiin ja huomioivat tavoitteet koulupäivän lisäksi myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa. 

PSYYKKINEN TUKI. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ja kehitettävänä osa-alueena on oppilaiden psyykkinen tuki. Kehitämme yhteisöllisen ja moniammatillisen oppilashuollon kanssa työkaluja ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppilaiden psyykkistä hyvinvointia vaativassa erityisopetuksessa. Viimeaikaisina lukuvuosina on toteutettu mielenterveystaitoja tukevia teema-aiheita, jotka sisältältävät  arkipäiväisiä, konkreettisia toimintatapoja oppilaiden ja henkilökunnan käyttöön. Tätä toimintaa jatketaan ja syvennetään edelleen lukuvuonna 2023-2024. Pohjana mainitulle psyykkisen tuen kehittämiselle on Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -kirja. Keskeisenä ajatuksena on, että mielenterveys on tietoja ja tekoja, joita voi oppia ja opettaa. Kirjan teemojen pohjalta on aiemmin rakennettu oma hyvinvoinnin vuosiympyrä, jonka avulla kiinnitetään huomiota tärkeisiin mielenterveyden osatekijöihin lukuvuoden aikana. Myös tämän vuosiympyrän käyttöä aktivoidaan. Vuosiympyrä/karusellia on kuvattu liitteessä luvun 5.4. jälkeen.

Tärkeäksi psyykkisen tuen elementiksi koemme kommunikaation ja vuorovaikutuksen. Tavoitteena on löytää jokaiselle oppilaalle oma tapansa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä jäsenten kanssa. Psyykkisen tuen teemaan kuuluvat kiinteästi tunnetaitojen opettelu ja tunteiden sanottaminen. Tunnetaitoja opetellaan arjen tilanteissa sekä erilaisten leikkien, pelien ja harjoitteiden avulla. Tunnetaitoja harjoitellaan ikään ja kehitystasoon sopivin keinoin ja teemoin.

<u>Oppilas</u>: Oman kommunikointitavan ja välineiden opettelu ja käyttö. Hyvinvoinnin vuosiympyrän aiheiden opettelu konkreettisia keinoja käyttäen koulupäivän sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan aikana.  

Huoltaja: Yhteistyössä huoltajien kanssa valitaan pääasiallinen kommunikointitapa, jota oppilaan kanssa käytetään. Myös muista kommunikointitavoista keskustellaan ja niiden käyttöä roolitetaan. Asioita sovitaan ja linjataan oppilaan syksyisessä hojks-keskusteluissa.  

Henkilökunta: Henkilökunta on sitoutunut yhteisen hyvinvoinnin vuosiympyrän käyttöön ja teemojen läpikäyntiin mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja tunteita käsitellään jatkuvasti arjen tilanteissa. Oleellisia asioita  tuodaan luonnollisesti myös huoltajien tietoon. Henkilökunta käyttää oppilaalle valittua kommunikointi- ja vuorovaikutustapaa sekä niihin liittyviä välineitä kokonaiskoulupäivän aikana.

LIIKKUVA KOULU. Saaristen koulu on rekisteröitynyt liikkuvaksi kouluksi jo keväällä 2016. Liikkuva koulu tarkoittaa Saaristen koululla itsenäisen tai tuetun liikunnan lisäksi liikkumista raittiissa ilmassa siirryttäessä oppimisympäristöistä toiseen sekä säännöllistä ulkoilumahdollisuutta. Liikkuvan koulun periaattieiden mukaisesti koulupäivän tulee sisältää mahdollisimman paljon liikunnallisuutta aktivoivia ja tukevia elementtejä. Oppilaille on tarjolla erilaisia, monipuolisesti liikuntaa tukevia välineitä ja itsenäistä  liikkumista tapahtuu koko päivän ajan. Osa liikkuvan koulun toimintaa on myös oppilaan omatoimisuuden aktivoiminen ja tukeminen. Saaristen koulun Liikkuvan koulun ajatukseen kuuluukin liikkumisen esteetön  mahdollistaminen kaikille -  liikunnallisista haasteista huolimatta. Kouluun hankitaan jatkossakin  monipuolisia liikuntavälineitä, jotka motivoivat liikkumiseen. Myös erilaiset liikunnalliset tapahtumat erilaisissa ympäristöissä haastavat oppilasta uudenlaisiin liikkumisen tapoihin. Syksyllä liikunnallinen ulkoilupäivä järjestetään Unicef-kävelyn teeman alla. Myös Harrastus ihan lähellä -kerho toimii viikottain koululla mahdollistaen kaikkien iltapäivätoiminnassa olevien, halukkaiden oppilaiden osallistumisen keilaamiseen ja muihin palloilulajeihin tämän kerhotoiminnan oman liikunnanohjaajan vetämänä. Myös talviliikuntapäivän toteuttamista mietitään ja valmistellaan alkuvuoteen 2024. 

Oppilas: Säännölliset liikuntatunnit on kirjattu kunkin oppilaan lukujärjestykseen ja liikuntaryhmät muodostetaan oppilaiden toimintakyvyn mukaan. Tällöin kullekin oppilaalle pystytään tarjoamaan liikuntatunneilla hänelle sopivaa toimintaa. Oppilas ulkoilee päivittäin koulupäivän ja/tai iltapäivätoiminnan aikana. Oppilaiden liikunnan lisäämisessä pyritään toteuttamaan periaatetta "pienikin liike vaikuttaa". Oppilas hakee itse esimerkiksi ruokansa, palauttaa astiansa ja hoitaa pieniä kodinhoidollisia tehtäviä toimintakykynsä mukaisesti ja lähtee näin liikkeelle paikallaan istumisen sijaan. Taukoja ja välitunteja vietetään aiempaa enemmän liikuntasalissa ja koulun pihalla luokkatilan sijaan, jolloin ympäristö kutsuu ja houkuttelee lasta liikkumaan. Oppilaat osallistuvat myös henkilökunnalle tarkoitettuihin taukoliikuntatuokioihin mahdollisuuksien mukaan. 

Huoltajat: Koulu tukee lasten liikunnallista elämäntapaa ja pyrkii yhdessä huoltajien kanssa löytämään kullekin lapselle sopivia tapoja liikkua.  

Henkilökunta: Henkilökunta näyttää liikunnallista esimerkkiä oppilaille. Koko koulun yhteisten taukojumppien järjestämistä jatketaan myös tänä lukuvuonna. Liikkuva koulu -tiimi on kiinnittänyt koulun käytävään kuvallisia ohjeita helposti toteutettavista taukojumppaliikkeistä. Tiimi on suunnitellut myös henkilökunnalle liikuntakokeiluja, jolloin tutustutaan erilaisiin liikuntalajeihin. Henkilökunnan tyhy-toiminnassa on usein liikunnallinen ulottuvuus. 

PIHA-ALUE. Koulun piha-alue on remontoitu kesällä 2017. Piharemontin jälkeen on jatkettu koulun pihaympäristön esteettistä rakentamista ympäristörakentamisen teemalla yhdessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa  kanssa. Tulevan lukuvuoden suunnitelmiin kuuluu pihan kehittäminen edelleen liikuntarajoitteisten oppilaiden tarpeita paremmin vastaavaksi.  

<u>Oppilas</u>: Pihaympäristön esteettisessä sekä hyötykasvien kasvattamiseen liittyvässä  rakentamisessa myös oppilaat osallistuvat pihan suunnitteluun ja sen monipuoliseen käyttöön.

Huoltajat: Piha-alue tarjoaa koulumme lapsille ja heidän perheilleen mahdollisuuden myös vapaa-ajan leikkiin ja liikuntaan. Piha on lapsiperheiden käytössä myös koulupäivien ulkopuolella. Huoltajat ovat  edelleen mukana pihaan liittyvän kehittämisen suunnittelussa omien intressiensä ja mahdollisuuksiensa mukaisesti.  

Henkilökunta: Piha-alue toimii henkilökunnan työkaluna ja auttaa kehittämään koulun oppilaille mielekästä liikunnallista tekemistä niin  välituntien, liikuntatuntien, taukojen kuin iltapäivähoidon ajalla.  

TVT OPETUKSESSA. Saaristen koulun tavoitteena on saada tieto- ja viestintäteknologia osaksi jokaisen oppilaan koulupäivää. Oppimistilanteiden lisäksi tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään kommunikoinnin mahdollistajana ja välineenä, liikunnan ja osallisuuden lisäämiseen sekä arjen dokumentointiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on TVT-ympäristöjen rakentaminen kiinteäksi ja eriyisesti luontevaksi osaksi koulun oppimisympäristöjä. Oppilaiden kanssa opetellaan TVT-asioita toiminta-alueittaisen TVT-strategian pohjalta.  Koululle hankittuja laitteita pyritään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti.  

Oppilas: TVT-laitteistojen ja -ohjelmien käyttö integroituu osaksi oppilaiden oppitunteja ja koulupäivää. Laitteita käytetään sekä oppituntien aikana että tauoilla ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Myös oppilaiden henkilökohtaiset laitteet integroidaan tarpeen mukaan i osaksi kokonaisuutta siten, että jokaisella laitteella ja sen sisällöillä on oma looginen roolinsa ja käyttötilanteensa. 

Huoltajat: Wilmaa käytetään reissuvihkojen ohella ensisijaisena tiedottamis- ja yhteistyökanavana. Lisäksi huoltajat pääsevät seuraamaan koulupäivien toimintaa Saaristen koulun instagramin kautta sekä oppilaiden henkilökohtaisten laitteiden MOI-ohjelman avulla.  

Henkilökunta:<u> </u>TVT-laitteiden käyttöön perehtyneet henkilökunnan jäsenet opastavat muuta henkilöstöä laitteiden käyttöön. Tavoitteena on, että koko henkilökunta hallitsee koululla  käytettävissä olevan laitteistot ja sovellukset. Uusien työntekijöiden nopea perehdytys koulun TVT-ympäristöön on tärkeää. 

OPPIMISYMPÄRISTÖT. Koulun oppimisympäristöt on nimetty ja nimien yhteyteen tehdään ja edelleen kehitetään  tulevien lukuvuosien aikana ääni- ja kosketustunnisteet näkövammaisia oppilaita varten. Koulun moniaistista kirjastoa käytetään säännöllisesti niin  opetus- kuin vapaa-ajan (aamu/iltapäivähoito) tilanteissa. Kirjaston yhteydessä toimii myös pienimuotoinen "leikkilainaamo". Kirjastotilan monikäyttöisyyttä ja oppilaiden osallisuutta omaan oppimiseen sekä mielenkiinnon kohteiden löytämiseen tuetaan valintataululla, jonka avulla voi valita mielekästä tekemistä kirjastotilassa. Erilaisten  oppimisympäristöjen ja  materiaalipankkien suunnittelua eri oppisisältöjen opiskeluun jatketaan. Oppimisympäristöihin kuuluu kiinteästi koulun esteetön piha-alue, jota kehitetään toiminnalliseen ja moniaistiseen suuntaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä naapureiden ("Korttelikopla" eli viereisen päiväkodit ja koulu).  Luokkatiloja kalustetaan lukuvuosien kuluessa monipuolisesti vastaamaan toiminnan monimuotoisuuden ja oppilaiden iänmukaisen toiminnan asettamiin tarpeisiin. 

Oppilas: Erilaiset ja monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mahdollisuuksia kokea ja oppia uusia asioita elämyksellisesti, moniaistisesti ja erilaisia välineitä apuna käyttäen. Virikkeellinen ympäristö ruokkii oppilaan luovuutta ja mielikuvitusta. 

Huoltajat: Erilaisten oppimisympäristöjen kautta myös huoltajat voivat saada entistä selkeämmin tietoa oman lapsensa kiinnostuksenkohteista ja osaamisesta. Oppimisympäristöjen avulla saatetaan löytää myös sellaisia kiinnostuksenkohteita, joita lapsella ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta ilmaista. Koulun ja vanhempain/läheisten yhdistyksen välinen yhteistyö mahdollistaa myös tarvittavien hankintojen suunnittelun ja toteuttamisen ja mahdollisten lahjoitusten toteutumisen.

Henkilökunta: Oppimisympäristöt mahdollistavat oppimistuokioiden suunnittelun ja toteuttamisen entistä tehokkaammin ja sujuvammin, kun tarvittavat materiaalit ja välineet ovat kootusti samassa paikassa.  

OPPILASARVIONTI. Oppilasarvioinnissa noudatetaan kaupungin yleistä linjausta oppilasarvioinnin aikatauluista. Itsearvioinnin ja oppilasarvioinnin kehittämistyötä jatketaan sopivimpia arviointimateriaaleja valitsemalla. Käytössä on toiminta-alueittaisen opetuksen palapelimallin arviointitaulukko ja sen työstämistä jatketaan saatavien kokemusten perusteella. Oppilaiden todistuspohjat ovat yleisopetuksen todistusten mukaisia.