Hae

6.1. Arvioinnin tehtävä

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Perusopetuksessa oppilaan arviointi perustuu perusopetuslakiin ja -asetuksiin (PL §18, 22, 35, 38, asetus 10-13, 19, 23). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään oppilaan arvioinnin perusteet ja hyvän osaamisen taso kussakin oppiaineessa.

Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään, tukea oppilaan kehittymistä ja oppimista, sekä antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen tietoa opintojen edistymisestä. Arvioinnilla kuvataan, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Oppilasarviointi on yhdenvertaista, suunnitelmallista, johdonmukaista ja monipuolista. Arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Arviointi kohdennetaan opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi perustuu todennettavissa oleviin koesuorituksiin, näyttöihin, tuntiaktiivisuuteen ja annettujen tehtävien suorittamiseen. Työskentely arvioidaan osana oppiaineen arviointia. Opettajat antavat oppilaalle monipuolista ohjaavaa palautetta työskentelyn lomassa. Oppilaan osallisuutta lisätään kaikissa oppiaineissa oppilaan itsearvioinnilla ja vertaispalautteella, joiden avulla oppilasta ohjataan ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja säätelemään omaa oppimistaan. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan avoimuuden ja yhteistyön periaattein.

Noudatamme Hämeenlinnan paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattuja arvioinnin täsmennyksiä, jotka linjaavat koulujen yhteisiä toimintatapoja arviointiin liittyen. Yhteisiin toimintatapoihin kuuluvat mm. arvioinnin vuosikello, monipuolisen summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin sisällyttäminen kaikkiin oppiaineisiin, oppilaiden osallistaminen sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö.

Koulu
Ei lisäyksiä

Perusopetuslain ja -asetuksen mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on  

  • ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).  

  • määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).  

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.  Oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan oppiaineittain. Oppiaineen arviointi sisältää myös laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen. Toiminta-alueiden mukaisesti opiskelevan oppilaan oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan toiminta-alueittain. 

Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen, itsearvioinnin sekä vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. 

Osallisuus arvioinnissa on oppilaalle osa oppimisprosessia. Oppilalla on tämän lisäksi myös oikeus ilmaista oma mielipiteensä ja näkemyksensä oppimisestaan. Voidakseen osallistua omaan oppimisensa arviointiin sekä opiskelun suunnitteluun, oppilaalla tulee olla siihen väline, joka tukee hänen yksilöllistä tapaansa kommunikoida ja ymmärtää asioita. 

Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet. 

Arvioinnin yleiset periaatteet 

Arvioinnin yleiset periaatteet luovat arviointikulttuurin perustan sekä formatiiviselle että summatiiviselle arvioinnille. Arvioinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita. 

  • Arviointi on yhdenvertaista  

  • Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta  

  • Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista   

  • Arviointi on monipuolista    

  • Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin 

Rajatun oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä valtakunnallisia arviointikriteerejä. Oppiaineen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä rajataan vasta, jos oppilas ei kykene ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta suoriutumaan hyväksytysti perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. 

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa toiminta-alueittain määriteltyihin oppilaskohtaisiin tavoitteisiin. 

Arviointikäytänteet suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä otetaan huomioon ja huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä.  

Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt otetaan arviointikäytänteissä huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. 

Oppilaan oman arvioinnin lisäksi opettajat, ohjaajat, huoltajat sekä oppilaan kanssa mahdollisesti työskentelevä moniammatillinen verkosto osallistuvat arviointiin oman näkökulmansa kautta. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaan oppimisesta mahdollisimman moniääninen näkemys, jolloin oppimisen vahvuudet ja haasteet saataisiin esille mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Käyttäytymisen arviointi 

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä käyttäytyminen tai siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.  

Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät tarpeet tulee tarvittaessa kirjata, oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan, jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnissa.