Hae

3.1 Koulun johtamisrakenne

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.

Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:

Opetussuunnitelmatyön johtaminen

Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen

Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen

Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen

Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen

Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa

Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen

Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö

Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Oppimisympäristön kehittäminen

Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.

Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).

Turvallisuusjohtaminen

Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.

Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.

Jaettu johtaminen

Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.

Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.

 

Koulu
Ei lisäyksiä

3.1 Koulun johtamisrakenne

Rehtori Timo Koskela vastaa Eteläisten koulun toiminnan ja talouden johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä, henkilöstöasioista, oppilasasioista sekä yhteistyön eri muodoista.  

Vararehtori toimii Anneli Hallapelto rehtorin sijaisena rehtorin ollessa estynyt (1-5 työpäivää).  

Rehtori ja vararehtori muodostavat koulun esimiestiimin, joka kokoontuu tarvittaessa.  

Tuntikehyksen käyttö:  

Tuntikehys on koulussamme yhteensä 120 vvh, josta yleisopetukseen on varattu 110 tuntia ja laaja-alaiseen erityisopetukseen 10 tuntia. 

Ys-tuntien käyttösuunnitelma:  

Ys-aikaan opettajalle varattu vuosittainen tuntimäärä 120 h käytetään seuraaviin asioihin:  

  • Ys -kokoukset tiistaisin klo 8.00-9.15   

  • arviointikeskustelut, ½ h/ oppilas   

  • vastuualueiden hoitaminen   

  • vanhempainillat   

  • oppilashuollolliset asiat, kirjallinen arviointi  

  • kasvatuskumppanuustapahtumat  

Työhyvinvointisuunnitelma  

Työhyvinvointisuunnitelmamme kuluvalle lukuvuodelle käsittää seuraavat asiat.  

  • Onnistumiskeskustelut henkilökunnan kanssa kevätlukukaudella  

  • Lukukauden arviointi ja virkistymistilaisuudet lukukauden päättyessä  

  • Ohjaus kriisitilanteissa ja työsuojeluvaltuutetun sekä esimiehen tuki kuormittavissa tilanteissa (mm. WPro-raportti, pelsu, muu keskusteluapu, työterveys)   

  • Työterveyshuolto  

  • YS-ajan seuranta  

Tärkeä osa työhyvinvointia on myös luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin ylläpitäminen työyhteisössä. Tämä ei synny itsestään, vaan sitä pitää vaalia. Avoin mielipiteiden vaihto, erilaisuuden hyväksyminen ja ratkaisukeskeinen asenne ovat ydinasioita hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä.  

Toiminta- ja kehittämissuunnitelma  

Toiminta- ja kehittämissuunnitelma laaditaan rehtorin johdolla yhdessä henkilökunnan kanssa vuosittain. Toiminta- ja kehittämisuunnitelma esitellään myös vanhempainyhdistykselle ja oppilaskunnalle.  

Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutus  

  • Lukuvuoden VESO-päivät: lukuvuoden aloitus ja suunnittelu 5.-6.8.2024 (2x6h), Educa-messut 25.1.2025 (3h), Kevään suunnitteluveso 8.5.2025 (3h) 

  • Lukutuuli-mentorikoulutus Anneli Hallapelto (4 op) lukuvuonna 2024-2025

  • Tutor-opettajien hyödyntäminen koululla  

  • TVT-koulutus, jokainen osallistuu tarpeen mukaan