Hae

7.1. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa. Ne ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria, joka antaa edellytykset kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen. Koulun toiminnassa ja opetusjärjestelyissä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt luovat pohjan laadukkaalle perusopetukselle, ryhmäkohtaisille tukimuodoille ja oppilaskohtaisille tukitoimille. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt resursoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan osana koulun toimintaa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö, opettajien yhteistyö moniammatillisten ja monialaisten toimijoiden kanssa sekä yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävästi aikaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan

  • oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetuksen järjestämistä ja opetuksen eriyttämistä

  • eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaavaa kielitietoista opetusta

  • opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa

  • pedagogisia ratkaisuja, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain

  • opettajan kykyä huomioida riittävästi opetusryhmän tarpeet ja vahvuudet

  • oppilaiden kanssa työskentelevien koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt edellyttävät perusopetuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä.

 

Koulu kuvaa koulukohtaiseen osioon miten järjestää oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä. 

Koulu
Ei lisäyksiä

Oppimisen tuen uudistus osana koulun toimintakulttuuria

Oppimisen tuen uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat koko koulun toimintakulttuuriin. Uudistuksen ytimessä on ajatus siitä, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti, osana yhteisöä ja arjen opetusta.

Yhteisöllisyys ja inklusiivisuus

Koulumme toimintakulttuuri perustuu yhteisölliseen oppimiseen, jossa jokainen oppilas kuuluu ryhmään ja saa tukea omassa luokassaan. Uudistus vahvistaa tätä periaatetta: tuki on osa jokapäiväistä opetusta. Samanaikaisopetus, joustava ryhmittely ja eriyttäminen ovat keskeisiä toimintatapoja.

Varhainen ja ennakoiva tuki

Toimintakulttuurimme painottaa ennaltaehkäisevää työotetta. Oppimisen haasteisiin puututaan varhain, ja tukea tarjotaan matalalla kynnyksellä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opettajien, erityisopettajien ja oppilashuollon välillä sekä jatkuvaa havainnointia ja arviointia.

Yhteistyö ja jaettu vastuu

Uudistus korostaa koko kouluyhteisön vastuuta oppimisen tukemisessa. Opettajat, koulunkäynninohjaajat ja oppilashuollon ammattilaiset toimivat yhdessä, ja tuki suunnitellaan oppilaan tarpeiden mukaan. Tämä vahvistaa koulun kulttuuria, jossa jokainen aikuinen on mukana tukemassa oppimista.

Joustavat rakenteet ja resurssit

Koulun toimintakulttuuri kehittyy kohti joustavampia rakenteita. Opetusryhmät muotoutuvat oppimisen tavoitteiden mukaan, ja erityisopettajien osaamista hyödynnetään laajasti. Tuki ei ole sidottu yksittäisiin päätöksiin, vaan se elää oppilaan tilanteen mukana.

Käytännön toimenpiteitä tuen toteuttamiseksi

Opetusryhmien pedagoginen muodostaminen niin, että oppilaskohtaista tukea saavien oppilaiden lukumäärä on enintään viisi.

Ryhmien kokoonpanoa tarkastellaan vuosittain ja muutetaan tarvittaessa.

Lukujärjestykset on muodostettu mahdollisimman yhtenäiseksi rinnakkaisluokan kanssa.

Oppimista tukevia järjestelyitä on otettu johdonmukaisesti käyttöön ja niiden käyttöä yhtenäistetään siirtymävuoden aikana.

Yhteissuunnittelua ja -opettajuutta lisätään ja vahvistetaan.

Kielitietoinen opetus tuodaan koko henkilöstölle tutuksi työtavaksi.

Vapaat luokkatilat hyödynnetään eriyttämiseen tuntikohtaisesti.

Kouluohjaajien resurssi kohdennetaan tarvetta vastaavasti.

Lisätään yhteistyötä huoltajien kanssa kutsumalla heitä osaksi koulun arkea.