Ei kuntakohtaista sisältöä
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Ei lisäyksiä
Rehtori vastaa Rengon koulun toiminnan ja talouden johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä, henkilöstöasioista, oppilasasioista sekä yhteistyön eri muodoista. Rehtori on koulun toiminnasta kokonaisvastuussa.
Vararehtori
- sidosryhmäyhteistyö yhdessä rehtorin kanssa
- valinnaisten vastuuhenkilö yhdessä rehtorin kanssa
- sijaisten/harjoittelijoiden rekrytointi ja vastaanottaminen rehtorin kanssa
- ys – kokousten johtaminen rehtorin ollessa estynyt
- erikseen sovittavat ”juoksevat” asiat
- rehtorin tehtävien hoito rehtorin ollessa estynyt 1-10 työpäivää
- Rehtori ja vararehtori muodostavat koulun esimiestiimin. Esimiestiimi kokoontuu tarvittaessa.
- Valmistelee ys-kokouksissa päätettäviä asioita
- pohtii/ alustaa koulun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
- Valmistelee henkilöstövalintoja
Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelma
Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelman sisällön ja toteutuksen suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki koulun opettajat. Suunniteltuja tavoitteita on jaettu kaikkien opettajien kommentoitavaksi ja edelleen kehitettäväksi. Ys-aikaa on käytetty myös pedagogiseen keskusteluun yhteisten tavoitelinjausten löytämiseksi. Lukuvuoden 2024-2025 ys-kokouksissa nostetaan esille erityisesti kouluarjen toimintojen hallintaan ja arvioinnin kehittämiseen liittyviä asioita, sekä pyritään ratkaisemaan mahdollisia eteen tulevia haasteita yhteistyössä koko opetushenkilöstön kanssa.
Laaja-alainen erityisopetus
Erityisopetuksen tuntiresurssi 16h kohdennetaan seuraavasti:
- Painopistealueet: Painopistealueina on tukea tehostetussa ja erityisessä tuessa olevia oppilaita siten, että he kykenevät etenemään opinnoissaan parhaalla mahdollisella tavalla sekä kasvamaan ja kehittymään ihmisinä vastuuntuntoisiksi, toisia huomioiviksi ja hyvällä itsetunnolla varustetuiksi ihmisiksi. Laaja-alaisen erityisopetuksen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäistä oppimiseen liittyviä pulmia.
YS-kokoukselle on varattu työjärjestykseen kiinteä aika:
- torstaisin klo 15:00 alkaen tai
- torstaisin aamulla klo 8-8.45.
Kokoukset pidetään tarvittaessa, vähintään kuitenkin kuukausittain.
Työhyvinvointisuunnitelma
Työhyvinvointia pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan yhteisöllisyyden avulla sekä tiimityöskentelyllä. Oppilashuoltotiimi tukee opettajia haastavissa arjen tilanteissa ja vastuuta pyritään jakamaan. Avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatetta ylläpidetään.
- Esihenkilö pyrkii parhaansa mukaan tukemaan työssäjaksamista. Tavoitteena on parantaa erityisesti kohtaava vuorovaikutus, luottamus ja yhteistyö.
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma
- Suunnitelmaa on mietitty koko henkilöstön kanssa kaikissa ys-kokouksissa syksyllä ja VESO-päivässä 5.8 ja 6.8.2024
- Vanhempainyhdistykselle suunnitelmaa on esitelty lokakuussa 2024.
- Suunnitelma on viimeistelty henkilökunnan kanssa ys-kokouksissa syyskuun 2024 aikana.
- Suunnitelmaa on käyty läpi oppilaskunnan kokouksessa lokakuussa 2024
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
- Henkilöstön osaamisen kehittämisen pääpainoalue 2024-2025 on edelleen sähköisen oppimisympäristön pedagogisesti tehokkaassa käytössä. Myös tutustuminen tekoälyyn opetuskäytössä.
- Osaamismerkit ja tutor-opettajatoiminnan osaamisalueiden haltuun ottamisessa. Koulullamme on käytössä kuuden viikon välein yhden päivän ajan ICT-tukihenkilö Ismo Aho, joka työskentelee yhdessä opettajien kanssa opetustilanteissa tarvittavien atk-laitteiden käytön opastajana.
- Koulumme TVT-vastaava Vesa Koskinen auttaa arjen ongelmatilanteissa sekä vastaa tablettien ja digioppilaiden toiminnasta
- Koulutuksissa syntyneitä ajatuksia ja hyviä ideoita pyritään jakamaan opetushenkilöstön kesken ys-kokouksissa. Osaamisen ja parhaiden toimintojen jakaminen on toimintamallina myös arjen kansainvälisyyden toteuttamisen, yhteisten pelisääntöjen ja toiminnallisuuden lisäämisen kehittämistavoitteissa.
- Opetussuunnitelmassa asetettujen kehittämistavoitteiden toteuttaminen edellyttävät ys-ajan käyttöä yhteiseen pedagogiseen arvokeskusteluun ja toimintalinjoista sopimiseen.
- Työhyvinvointia ja työssäjaksamista pyritään edistämään ennen kaikkea henkilöstön yhteistyöllä, jonka kautta opettajien erityisosaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti ja jakaa kasvavaa työmäärää. Vastuualueiden nimeämisellä lisätään opettajien omistajuutta koulun kehittämiseen. Vastuuhenkilö huolehtii, että sovitut asiat tulevat hoidetuksi, mutta toiminnan toteutuksesta vastaavat kaikki opettajat yhdessä.
Koulutus
Lukuvuoden VESO-koulutukset
- 5.8.2024 VESO-päivä
- 6.8.2024 VESO-päivä
- lukuvuoden aikana kaksi puolikasta VESOa
Muu koulutus ja työhyvinvointi
- Samanaikaisopetuksella pyritään tukemaan osaamisen jakamista.
- Pyrimme suosimaan kaupungin omia, Aluehallintoviraston ja opetushallituksen järjestämiä maksuttomia kursseja.
- Yksi opettaja osallistuu Lukutuuli-hankkeen koulutuksiin
- Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittämistä korostetaan mm. kaupungin ICT-opettajien pitämien Teams-koulutusten avulla.
- Opettajat ovat profiloituneet ja sitoutuneet eri aiheisiin koulutuksia ajatellen ja voivat esittää toiveitaan koulutukseen osallistumisesta. Koulutukseen pääsyssä pyritään tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Koulutuksissa saatu tieto jaetaan ys-kokouksissa kaikkien kesken.
- Lisäksi henkilöstö kokoontuu vapaaehtoisiin yhteisiin illanviettoihin. Tämän toiminnan tavoitteena on yhteishengen parantaminen ja työssäjaksamisen edistäminen.
Rehtori vastaa Rengon koulun toiminnan ja talouden johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä, henkilöstöasioista, oppilasasioista sekä yhteistyön eri muodoista. Rehtori on koulun toiminnasta kokonaisvastuussa.
Vararehtori
- sidosryhmäyhteistyö yhdessä rehtorin kanssa
- valinnaisten vastuuhenkilö yhdessä rehtorin kanssa
- sijaisten/harjoittelijoiden rekrytointi ja vastaanottaminen rehtorin kanssa
- ys – kokousten johtaminen rehtorin ollessa estynyt
- erikseen sovittavat ”juoksevat” asiat
- rehtorin tehtävien hoito rehtorin ollessa estynyt 1-10 työpäivää
- Rehtori ja vararehtori muodostavat koulun esimiestiimin. Esimiestiimi kokoontuu tarvittaessa.
- Valmistelee ys-kokouksissa päätettäviä asioita
- pohtii/ alustaa koulun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
- Valmistelee henkilöstövalintoja
Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelma
Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelman sisällön ja toteutuksen suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki koulun opettajat. Suunniteltuja tavoitteita on jaettu kaikkien opettajien kommentoitavaksi ja edelleen kehitettäväksi. Ys-aikaa on käytetty myös pedagogiseen keskusteluun yhteisten tavoitelinjausten löytämiseksi. Lukuvuoden 2024-2025 ys-kokouksissa nostetaan esille erityisesti kouluarjen toimintojen hallintaan ja arvioinnin kehittämiseen liittyviä asioita, sekä pyritään ratkaisemaan mahdollisia eteen tulevia haasteita yhteistyössä koko opetushenkilöstön kanssa.
Laaja-alainen erityisopetus
Erityisopetuksen tuntiresurssi 16h kohdennetaan seuraavasti:
- Painopistealueet: Painopistealueina on tukea tehostetussa ja erityisessä tuessa olevia oppilaita siten, että he kykenevät etenemään opinnoissaan parhaalla mahdollisella tavalla sekä kasvamaan ja kehittymään ihmisinä vastuuntuntoisiksi, toisia huomioiviksi ja hyvällä itsetunnolla varustetuiksi ihmisiksi. Laaja-alaisen erityisopetuksen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäistä oppimiseen liittyviä pulmia.
YS-kokoukselle on varattu työjärjestykseen kiinteä aika:
- torstaisin klo 15:00 alkaen tai
- torstaisin aamulla klo 8-8.45.
Kokoukset pidetään tarvittaessa, vähintään kuitenkin kuukausittain.
Työhyvinvointisuunnitelma
Työhyvinvointia pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan yhteisöllisyyden avulla sekä tiimityöskentelyllä. Oppilashuoltotiimi tukee opettajia haastavissa arjen tilanteissa ja vastuuta pyritään jakamaan. Avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatetta ylläpidetään.
- Esihenkilö pyrkii parhaansa mukaan tukemaan työssäjaksamista. Tavoitteena on parantaa erityisesti kohtaava vuorovaikutus, luottamus ja yhteistyö.
Toiminta- ja kehittämissuunnitelma
- Suunnitelmaa on mietitty koko henkilöstön kanssa kaikissa ys-kokouksissa syksyllä ja VESO-päivässä 5.8 ja 6.8.2024
- Vanhempainyhdistykselle suunnitelmaa on esitelty lokakuussa 2024.
- Suunnitelma on viimeistelty henkilökunnan kanssa ys-kokouksissa syyskuun 2024 aikana.
- Suunnitelmaa on käyty läpi oppilaskunnan kokouksessa lokakuussa 2024
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
- Henkilöstön osaamisen kehittämisen pääpainoalue 2024-2025 on edelleen sähköisen oppimisympäristön pedagogisesti tehokkaassa käytössä. Myös tutustuminen tekoälyyn opetuskäytössä.
- Osaamismerkit ja tutor-opettajatoiminnan osaamisalueiden haltuun ottamisessa. Koulullamme on käytössä kuuden viikon välein yhden päivän ajan ICT-tukihenkilö Ismo Aho, joka työskentelee yhdessä opettajien kanssa opetustilanteissa tarvittavien atk-laitteiden käytön opastajana.
- Koulumme TVT-vastaava Vesa Koskinen auttaa arjen ongelmatilanteissa sekä vastaa tablettien ja digioppilaiden toiminnasta
- Koulutuksissa syntyneitä ajatuksia ja hyviä ideoita pyritään jakamaan opetushenkilöstön kesken ys-kokouksissa. Osaamisen ja parhaiden toimintojen jakaminen on toimintamallina myös arjen kansainvälisyyden toteuttamisen, yhteisten pelisääntöjen ja toiminnallisuuden lisäämisen kehittämistavoitteissa.
- Opetussuunnitelmassa asetettujen kehittämistavoitteiden toteuttaminen edellyttävät ys-ajan käyttöä yhteiseen pedagogiseen arvokeskusteluun ja toimintalinjoista sopimiseen.
- Työhyvinvointia ja työssäjaksamista pyritään edistämään ennen kaikkea henkilöstön yhteistyöllä, jonka kautta opettajien erityisosaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti ja jakaa kasvavaa työmäärää. Vastuualueiden nimeämisellä lisätään opettajien omistajuutta koulun kehittämiseen. Vastuuhenkilö huolehtii, että sovitut asiat tulevat hoidetuksi, mutta toiminnan toteutuksesta vastaavat kaikki opettajat yhdessä.
Koulutus
Lukuvuoden VESO-koulutukset
- 5.8.2024 VESO-päivä
- 6.8.2024 VESO-päivä
- lukuvuoden aikana kaksi puolikasta VESOa
Muu koulutus ja työhyvinvointi
- Samanaikaisopetuksella pyritään tukemaan osaamisen jakamista.
- Pyrimme suosimaan kaupungin omia, Aluehallintoviraston ja opetushallituksen järjestämiä maksuttomia kursseja.
- Yksi opettaja osallistuu Lukutuuli-hankkeen koulutuksiin
- Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittämistä korostetaan mm. kaupungin ICT-opettajien pitämien Teams-koulutusten avulla.
- Opettajat ovat profiloituneet ja sitoutuneet eri aiheisiin koulutuksia ajatellen ja voivat esittää toiveitaan koulutukseen osallistumisesta. Koulutukseen pääsyssä pyritään tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Koulutuksissa saatu tieto jaetaan ys-kokouksissa kaikkien kesken.
- Lisäksi henkilöstö kokoontuu vapaaehtoisiin yhteisiin illanviettoihin. Tämän toiminnan tavoitteena on yhteishengen parantaminen ja työssäjaksamisen edistäminen.