Hae

9. KOULUN TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä
 
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävään.

 

Opetussuunnitelman perusteet 2014 

Koulu
Ei lisäyksiä

Lukuvuoden 2024-2025 toimintakertomus

Koulun arvopohja

Yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden tavoitteet ovat näkyneet koulussamme monin eri tavoin suunnitelman mukaisesti.

Kouluvuotemme aikana myös muut kaupungin arvot, kuten asukaslähtöisyys, palveluhenkisyys ja kasvatuskumppanuus olivat toimintamme peruselementtejä. Luovuus ja rohkeus näkyi koulussamme monella eri tavalla lukuvuoden aikana.

Koulussamme edistetään kestävää kehitystä lajittelemalla ruokajäte seka- ja biojätteeseen. Ruokavalvojina toimivat oppilaat katsovat ruokahävikin perään, ettei sitä pääsisi syntymään. Paperi-, kartonki- lasi- ja metallijäte lajitellaan. Tekstiilitöissä kangasjäte kerätään tilkkutöitä varten talteen.

Oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön osallistaminen

Koulun toiminnan suunnittelu tehtiin yhteistyöllä opetushenkilöstön kesken kevään ja syksyn 2024-25 suunnitteluajan puitteissa. Huoltajia kuultiin vanhempainyhdistyksen kautta sekä oppilaiden arviointikeskustelujen yhteydessä.

Koulussamme toimii välkkäritoimintaan sitoutunut oppilasryhmä, jotka vetivät toiminnallisia välitunteja viikoittain oppilaille. Viidennen ja kuudennen luokan DigiAgentit sitoutuivat aktiivisesti tvt-työhönsä suunnitelman mukaisesti. Oppilaskunnan jäsenet osallistuivat vuoden aikana koulun toiminnan kehittämiseen kuunnellen, ottamalla kantaa ja järjestämällä itse toimintaa. Kaikki aktiiviset oppilasryhmät palkittiin pienillä muistamisilla lukuvuoden päätteeksi.

 Koulun kehittämistavoitteet

Hyvä kouluarki ja työtavat

Koulumme henkilökunta on tehnyt pitkäjännitteistä yhteissuunnittelua ja -työtä oppilaiden hyvän kouluarjen taitojen ja työtapojen vahvistamiseksi. Yhteisillä tavoitteilla ja säännöillä vahvistetaan ja saadaan riittävää toistoa opettajasta riippumatta oppilaan koulutyön hallinnan ja itsellisen vastuunkannon kehittymiseksi. Tämä työskentely vaatii jatkuvia yhteisiä keskusteluja, tiedonjakamista sekä opettajien ja vanhempien sitouttamista koulun tavoitteisiin.

Oppitunneilla keskityttiin yhteistyötaitoihin ja harjoiteltiin erityisesti ryhmässä toimimista. Kaikki luokat suorittivat lukuvuoden aikana Hyvän mielen taitomerkkiä (Mieli ry).

Koulun arviointikulttuurin kehittäminen 

Arviointi on ollut esillä ys-kokouksissa ja uuden OPS:n mukaiseen arviointiin on yhdessä pyritty löytämään linjauksia. Arviointikeskusteluissa käytimme yhteisesti sopimiamme minimiaihealueita, jotka jokaisen on käytävä vanhempien kanssa läpi. Arviointikeskustelut kirjattiin kaupungin yhteiseen Wilma-arviointikeskustelupohjaan. Yhteisillä arvoilla haluamme viestittää koteihin yhtenäisiä toimintatapoja, jotka tukevat oppilaan kouluarkea.

Yhteistä keskustelua kävimme myös käytökseen, työskentelytapoihin ja yhteisopettajuudessa hoidettujen oppiaineiden arviointiin liittyvissä asioissa.

Oppilasagenttitoiminta

Oppilasagentteja oli yhdeksän. Agenttien ohjaajana toimi Vesa Koskinen. Oppilasgentit huolehtivat chromebookien ja ipadien latauksista, auttoivat pienempiä oppilaita tietokoneelle kirjautumisessa sekä ohjelmien käytössä. Joulu- ja kevätjuhlissa agentit auttoivat juhlien ääni- ja valotekniikassa. Uudet agentit valitaan elokuussa 2025.

Kulttuuripolku

Rengon koulu osallistui perustason mukaiseen kulttuuripolun tarjontaan seuraavasti:

1. luokka: Teatteriesitys Punahilkan paluu, Red Nose Company

2. luokka: Sibeliuksen jäljillä

3. luokka: Suuri kuoroprojekti Verkatehtaalla

4. luokka: Taidemuseovierailu Arjen Abstraktioita

5. luokka: Historiallinen Linnaniemi

6. luokka: Itsenäisyyspäivän juhla

Kerhotoiminta

Koulussa toteutettiin seuraavia kerhoja:

Tiistaisin

Vaihtuvat palloilut (Niko Kilpinen), 1.-6.lk syyslukukaudella 14 kertaa ja kevätlukukaudella 17 kertaa.

Torstaisin

Välipalaa ja arjen taitoja (Hämeen lastenliitto), 3.-6.lk, syyslukukaudella 14 krt ja kevätlukukaudella 16 krt.

Höntsäpelikerho (koulun oma kerho) 4.-6.lk, koko lukuvuosi

Välkkäritoiminta

Koulussamme jatkettiin kuluneena lukuvuonna Välkkäri-toimintaa viikoittain. Koulutetut välkkärit ohjasivat perjantaisin pitkällä ruokavälitunnilla muita oppilaita liikkumaan opettajan valvoessa toimintaa. Opetusryhmiä ei sekoitettu, vaan vuosiluokat kävivät välkkäriliikunnassa vuorotellen, yksi ikäluokka kerrallaan vuorotellen. Osallistujamäärä vaihteli melko suuresti ikäluokkien koon mukaisesti. (Luokkakoot olivat 14–27 opp.) Toiminta tapahtui joko ulkona koulun kentällä tai salissa sääolosuhteiden mukaan. Välkkäritoiminta onnistui hienosti ja koimme paljon liikunnan iloa sekä onnistumisia. Toiminta selvästi innosti mukaan vähemmänkin liikkuvia lapsia. Tulevana lukuvuonna jatkamme.

Opiskeluhuolto  

Syyslukukaudella yksilöllisiä opiskeluhuoltopalavereita pidettiin 12 kertaa. Kevätlukukaudella kokouksia oli 10. Yhteisöllisiä opiskeluhuoltopalavereita oli lukuvuoden aikana kaksi. Rengon koulun opiskeluhuoltoryhmässä työskenteli lukuvuonna 2024–2025 kouluterveydenhoitaja Anni Väisänen (syksy) ja Irene Ahola (kevät), kuraattori Laura Heinonen, psykologi Heikki Mannila ja erityisopettaja Noora Tiitta. Yksilöllisiin opiskeluhuoltotapaamisiin osallistui välillä myös rehtori Jussi Lempinen ja koulun ulkopuolisia ammattilaisia.

KiVa Koulu

Rengon koulu on ollut mukana maksullisessa Kiva koulu –ohjelmassa. Rengon koululla on pidetty ensimmäisellä luokilla yhteensä 8 Kiva koulu -oppituntia ja nejännellä luokalla tunteja pidettii myös 8. Kiva koulu –toiminta on näkynyt arjessa hyvien tapojen opettamisena, erilaisuuden hyväksymisenä ja toisten kunnioittamisena jokapäiväisessä arjessa. Oppilaiden arjessa hyvän käytöksen teema on esillä päivittäin.

Arjen ristiriitoja on pyritty ratkomaan kasvattavasti siten, että samanlaiset kommellukset eivät toistuisi oppilaiden keskuudessa. Mikäli samojen oppilaiden kesken on ollut esillä ristiriitoja useammin, ne on ratkottu Kiva koulu –ohjelman mukaisesti. Tällaisia tapauksia, jotka on voitu luokitella kiusaamisnimikkeen alle ja ne on käsitelty kiva-tiimin kanssa, on ollut koulussamme lukuvuonna 2024-2025 alle 5 kappaletta.

Kiva-koulun lisäksi jokainen vuosiluokka suoritti lukuvuoden aikana Hyvän mielen taitomerkin tehtäviä (Mieli ry).

Kansainvälisyyskasvatus

Kansainvälisyyskasvatus näkyi koulussamme lukuvuoden aikana eri oppiaineessa opetussuunnitelman mukaisessa opetustoiminnassa läpileikkaavana teemana.

Vieraiden kielten tunneilla (en, sa, ru) on lukuvuoden aikana käsitelty keskeisiä kohdemaiden juhlaperinteitä visailujen, kertomusten ja makujen kera. Kielten aktivointiseinän vaihtuvat teemat tukevat kieli- ja kulttuurikasvatusta koulussamme. Kouluvuoden aikana aktivointiseinällä vaihtui 11 eri teemaa. Vieraiden kielten opetus edustaa koulussamme kotikansainvälisyyttä parhaimmillaan.

Erityisiä koko koulussa näkyneitä teemoja (koulu-tv:tä ja seiniä hyödyntäen, vieraiden kielten tunneilla toiminnallisuutena) lukuvuoden aikana olivat mm.

- Eurooppalaisten kielten päivä syyskuussa

- Halloween lokakuussa,

- lapsen oikeuksien viikko loka-marraskuussa

- ruotsalaisuuden päivä marraskuussa

- englannin-, saksan- ja ruotsinkielisten maiden jouluperinteet joulukuussa

- kiinalainen uusi vuosi tammi-helmikuussa

- ystävänpäivä ja Groundhog Day helmikuussa

- Pyhän Patrickin päivän irlantilainen runous ja Shamrock Run -apilanmetsästys 17.3.

- pääsiäinen maailmalla huhtikuussa

- kieli- ja kulttuuripäivä 7.5.2025

- vappu maailmalla huhti-toukokuuussa

- Eurooppa-päivä toukokuussa ja siihen liittyvä seinä matkasta Euroopan halki. Oppilailla oli QR-koodien avulla mahdollisuus kuunnella 48 eri eurooppalaista kieltä.

- Unicef – jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi: vahvuudet ja positiivinen palaute

Ruotsinopetuksessa hyödynnettiin lukuvuoden aikana Svenska Nu:n materiaalipankkia autenttisuuden lisäämiseksi ruotsin kielen opiskelussa. Syyskuussa saimme etävierailijaksi kielilähettiläs Juho Rasan, joka kertoi 6.-luokkalaisille, miten hän on oppinut ruotsin kielen ja mitkä ovet ovat hänelle auenneet kielitaidon myötä. Juho avasi myös hienosti rohkeuden ja yrittämisen merkitystä kielitaidon oppimisessa.

Lapsen oikeuksien viikkoa vietimme viikolla 47. Teema näkyi koulumme kielipäädyn aktivointiseinällä maailman lapsista ja heidän oikeuksistaan tehdyssä kollaasissa. Koulu-tv:ssä näytettiin PowerPoint lasten oikeuksista. Luokissa teemaa käsiteltiin erilaisia materiaaleja hyväksikäyttäen. Aiheesta pidettiin myös yhteinen päivänavaus.

Saksanopiskelijat viettivät perinteeksi muodostunutta Weihnachtsfeier – joulujuhlaa, jossa maisteltiin saksalaisia jouluherkkuja, vierailtiin virtuaalisilla joulumarkkinoilla ja tutustuttiin jouluperinteisiin tarinoiden ja pelien kautta.

St.Patrickin päivää vietettiin 17.3. apilanetsinnän (Shamrock Run), tietokilpailun ja irlantilaisen, päivään liittyvän runouden kera (englannin tuntien aikana). Kieliseinällä oli luettavissa irlantilaisia hyvän onnen toivotukseen liittyviä englanninkielisiä runoja.

Perinteinen kieli- ja kulttuuripäivä toteutui tänä vuonna suomen kielen ja lukutaidon tärkeyden teemoilla. Päivän aikana oppilaat vierailivat seitsemässä eri pajassa. Pienille oppilaille (1.-2.lk) pajoja oli hieman vähemmän. Päivä alkoi kirjailija Tapani Baggen esityksellä salissa. Päivän aikana oppilaat kuulivat HJS:n edustusjalkapalloilijoiden Elmeri Supperin ja Emmi Ylä-Soininmäen omista lukukokemuksista ja lukemisen hyödyistä lapsille peliuriin liittyviä tarinoita unohtamatta. Oppilaat pääsivät lukemaan lukukoirille Lurjukselle ja Vidalle, kirjoittamaan pullopostia aiheesta ”Mitä elämässä on hyvää?”, leikittelemään ilmaisutaidolla, iloittelemaan musiikillisessa kielidiskossa, kuuntelemaan lukumummojen suosikkisatuja vuosikymmenien takaa ja testaamaan omaa tietämystään saduista ja sarjakuvista Kahoot -visassa.

Työhyvinvointisuunnitelma

Rengon koulun työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman tavoitteeksi asetimme yhdessä ammatillisen kehittymisen, muutokset ja hyvän arjen toimintavat. 

Opettajat ovat osallistuneet kouluvuoden aikana kaupungin ja oman koulumme järjestämiin ICT-koulutuksiin aktiivisesti. Lisäksi kaupungin ICT-opettajan tarjoama tuki on käytetty hyödyksi. Rehtori on osallistunut rehtoreille järjestettyyn koulutukseen lukuvuoden aikana. Sähköistä oppimateriaalia on hankittu jokaisen opettajan käyttöön.

Toinen kehittämistavoitteemme oli yhdessä toimimisen kulttuuri ja avoin ilmapiiri koulussa.

Ys-kokouksessa on keskusteltu johtajuudesta ja koulun työilmapiiristä ja työn kuormittavuudesta sekä työssä toimimisen pelisäännöistä.

Onnistumiskeskustelut rehtorin kanssa on pidetty kevään 2025 aikana.

Yhteiset käytänteet –osio on ollut käsittelyssä osassa ys-kokouksissamme. Yhdessä sovittuja asioita on ollut paljon: vaatteiden ja  kenkien säilyttäminen siististi telineissä, ruokailuun ja ruokarauhaan liittyvät yhteiset sopimukset, polkupyörien ja potkulautojen säilytys koulupäivän aikana, heijastimien ja päähineiden käyttö ja polkupyörien valot, ohjaajien lukujärjestyksistä sopiminen, Wilman käyttö ja oppilasarviointi, tervehtiminen ja hyvien käytöstapojen vaaliminen. Yhteisesti sovitut käytänteet helpottavat arkea ja vahvistavat yhteistä toimintakulttuuria vaikuttaen positiivisesti työhyvinvointiin.

Yhteisiä vapaa-ajan tapaamisia on järjestetty muutaman kerran kouluvuoden aikana.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutus

Opettajat ovat hyödyntäneet kaupunkimme tvt-koulutusta oman tarpeen ja koulutussuunnitelman mukaisesti. Koululla järjestettiin yhteistyössä Miemalan koulun kanssa tekoälykoulutusta lukuvuoden aikana.

Vesa Koskinen on mukana kaupungin tutor-opettaja hankkeessa ja osallistui hankkeen koulutuksiin ja kehittämispäiviin.

Kaupungin järjestämä koulutus oppimisen tuen uudistuksesta järjestettiin keväällä 2025. Ensiapukoulutuksiin osallistuttiin tänäkin vuonna vuosittaisen päivitystarpeen mukaisesti.

Koulukyyditykset

Pekolan liikenteen linja-autoilla ja takseilla Rengon koulun oppilaiden koulukyyditykset sujuivat lukuvuonna 2024-25 pääosin hyvin. Lukuvuoden alussa oli enemmän murheita uuden seurantajärjestelmän käyttöönotossa, sekä yhden taksilinjan kanssa. Lukuvuoden edetessä asiat sujuivat koko ajan paremmin ja paremmin. Yhteistyö liikenteenharjoittajien kanssa oli joustavaa. Poikkeavat aikataulut saatiin sovittua hyvin. Kaupungin kuljetuskoordinaattori ja liikennöitsijät informoivat koteja kyydityksistä kirjallisesti, tekstiviestein ja puhelimitse.

Kouluohjaajien työaikaa kului paljon odotusoppilaiden valvomiseen. Kouluohjaajat valvovat kyyditysoppilaita aamuisin klo 7.15 alkaen (ma, ke ja pe), klo 8/8.15 alkaen ti ja to) sekä iltapäivisin koulun jälkeen. Kyyti-ilmoituksista ja –muutoksista tiedottivat koteihin rehtori ja kuljetuskoordinaattori kyyditysoppilaiden osalta.

Poikkeuspäivien kuljetusten järjestäminen on sujunut hyvin, vaikka se on haastavaa. Suuri määrä kuljetettavia oppilaita pitää kuljettaa useaan eri suuntaan Renkoa, välimatkat ovat suhteellisen pitkiä ja vievät paljon aikaa. Tämän takia Rengon koulussa on pyritty säilyttämään lukujärjestykseen merkityt kouluajat, jottei aikataulumuutoksia tulisi kovin montaa kertaa lukuvuoden mittaan.

Kummioppilastoiminta 

 Eskarit kävivät 4.lk:n vieraina koululla noin kerran kuukaudessa. Neljäsluokkalaiset lukivat eskareille satuja ja muita tekstejä. Yhdessä pelattiin myös ulkoleikkejä loppukeväästä ja toukokuussa jaettiin tulevat kummioppilaat. 

Seurakuntayhteistyö

Rengon koulu ja seurakunta järjestivät pääsiäistapahtuman kiirastorstaina Rengon kirkossa. Muuta yhteistyötä ei tänä lukuvuonna koulun ja seurakunnan välillä ollut.

Uuden henkilöstön perehdytyssäännöt

Opettajanhuoneestamme löytyy yhteisten käytänteiden kansio sijaisten/ kautta uusien henkilöiden perehdyttämiseksi. Kansiota päivitetään tarpeen tullen. Perehdytyksestä vastaa rehtori.

Joustavan opetuksen käytänteet

Koulussamme oli yhteisopettajuutta pääosin resurssiopetajan ja laaja-alaisen opettajan tyäön kautta. Tämä koettiin opetusta rikastuttavaksi. Vieraissa kielissä vastuu oppituntien suunnittelusta, materiaalien valmistelusta ja arvioinnista jää aineenopettajalle. Muissa välineaineissa haasteet ovat prosessin jatkumon näkökulmassa: tukea tarvitseville oppilaille opetuksen tulisi pysyä yhtenäisenä ja prosessin yksilön tarpeita tukevana. Työskentely valinnaisaineiden eri-ikäisistä oppijoista koostuvissa ryhmissä kehitti oppilaiden vuorovaikutustaitoja ja taitoa oppia toisilta. Valinnaisaineryhmät vaativat opettajilta monipuolista suunnittelua, jonka avulla kaikkien oppilaiden ikätason edellyttämät valmiudet saatiin sovitettua linjaan valinnaisainekurssille asetettujen tavoitteiden kanssa.

Koulun tiloja, lähiympäristöä, ohjaajia ja TET-harjoittelijoita hyödynnettiin monipuolisesti joustavan opetuksen näkökulmasta.

Alkuopetustiimi

Eskarivälitunteja on pidetty viisi kertaa. Alkuopetus-eskareitten yhteisiä työpajoja on ollut neljä kertaa, samoin työpajojen suunnittelukokouksia. 4.-luokkalaiset ovat lukeneet eskareille koululla noin kerran kuukaudessa. Eskarilaiset ovat viettäneet tulevien kummiensa (ensi lukuvuoden 5.-luokkalaiset) kanssa tutustumistunnin.

Oppilaskuntatoiminta

Oppilaskuntaan kuului jokaiselta luokalta varsinainen jäsen sekä varajäsen, jotka valittiin syyskuussa järjestetyissä vaaleissa. Kokouksia järjestettiin noin kerran kuukaudessa ja mukana oli aina koko hallitus (varsinaiset- sekä varajäsenet). Ensimmäisessä kokouksessa tarkasteltiin koulumme Tokea ja suunniteltiin tulevaa kautta. Oppilaskunnan hallitus järjesti lukuvuoden aikana seuraavanlaisia tapahtumia:

· koko koulun lukupuu ruokalan seinälle

· halloweeninä yhteinen taideteos ruokalaan (spider web)

· useampia pukeutumispäiviä (halloween, väriviikko)

· jouluna ja pääsiäisenä piirustuskilpailu

· Luokkien ovien koristelukilpailu Itsenäisyys-teemalla

· kykykilpailu toukokuussa

Lokakuussa kaksi oppilaskunnan jäsentä sekä opettaja Mia Pyhäjoki osallistuivat Iittalassa järjestettyyn koko kaupungin oppilaskuntatapahtumaan.

Kaksi oppilaskunnan jäsentä kuului ruokatoimikuntaan, joka yhdessä palveluntuottaja Compass Groupin kanssa järjesti lempiruokaviikon ja keskusteli ruokalistasta.

Seuraavalle hallituskaudelle ovat voimassa seuraavat säännöt:

· Oppilaskunnan hallituksen jäsenen tulee sitoutua seuraavanlaisiin ehtoihin:

o Osaa noudattaa ohjeita.

o Idearikas, kekseliäs!

o Kiinnostusta osallistua kokouksiin, ei kiiruhtamista välitunnille!

o Uskaltaa sanoa oman mielipiteensä.

· Sama oppilas ei voi olla hallituksessa kahta kautta peräkkäin. Poikkeus ne luokat, joissa halukkaita ei ole.

Ravitsemus- ja tapakasvatus, keittiöyhteistyö

Koulumme viidennen ja kuudennen luokan oppilaat toimivat aktiivisina apulaisina keittiöyhteistyössä. Oppilaat

  • pyyhkivät päivittäin ruokalan pöydät
  • valvoivat astioiden palauttamista
  • valvoivat xylitol-pastillien jakoa
  • luokat huolehtivat ruokalan tuolien nostot iltapäivisin
  • auttoivat ruokalan koristelussa kunkin vuodenajan/ teeman osalta
  • osallistuivat toiveruokaviikkoäänestyksiin

Opintoretket ja leirikoulut

Opintoretket toteutuivat lukuvuoden aikana tapahtumakalenterin suunnitelmien mukaisesti.

Vanhempainillat ja arviointikeskustelut

Koulun yhteinen vanhempainilta pidettiin syyskuussa 2024. Jokainen luokanopettaja piti myös oman luokan vanhempainillan lukuvuoden aikana ja arviointikeskustelut kaupungin arviointipohjaa käyttäen. Toinen huoltajille osoitettu vanhempainilta pidettiin maaliskuussa ja sen teemana on lasten hyvinvointi ja harrastaminen. 
Kieli-infoilta järjestettiin helmikuussa.
Vararehtori osallistui vanhempainyhdistyksen kokouksiin.
Wilma toimii päivittäisenä yhteydenpitovälineenä ja päiväkirjana kodin ja koulun välillä. Kuukausittaisilla Wilma-tiedotteilla pyrimme varmistamaan sujuvaa tiedonkulkua.