Hae

5.3 Opiskeluhuolto

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Kouluhyvinvointi ja opiskeluhuolto

Kouluja vahvistetaan hyvinvointia edistävinä oppimisympäristöinä. Koulut laativat opiskeluhuollon toimintasuunnitelman, johon sisällytetään opiskeluhuollon vuosikellon mukaiset asiat.

Kaupungissa on lukutaidon kehityksen seurannan ja tuen toiminnan malli sekä Kun kouluun meno kangertaa -pitkittyneiden poissaolojen ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen toimintamalli. Lisäksi kaupungissa on Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vuodenkiertoon -jäsennys, jota koulut voivat käyttää osana lukuvuoden suunnittelua.

 

Opiskeluhuollon vuosikello

 

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vuodenkiertoon

 

Kun kouluunmeno kangertaa - pitkittyneiden poissaolojen ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen toimintamalli

 Koulunkäyntiä tukevat palvelut on koottu Kun kouluun meno kangertaa - sivustolle .

Koulukohtaiseen osioon koulu kuvaa käytäntönsä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisen edistämiseen.

Tähän osioon tullee kärkinostoja syyskuun loppupuolella, kun Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelman tavoitteet kirkastuvat sekä kouluterveyskyselyn tulokset ovat saatavilla.

Koulu
Ei lisäyksiä

5.3. Jukolan koulun käytännöt tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisen edistämisessä.

1. Koulun toimintakulttuuri tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukena

Koulumme toimintakulttuuri perustuu jokaisen oppilaan arvostavaan kohtaamiseen. Tervehtiminen, kuulumisten kysyminen ja läsnäoleva vuorovaikutus ovat osa arjen rutiineja. Jokainen oppilas nähdään koko kouluyhteisön jäsenenä, ei vain yksittäisen opettajan vastuulla olevana. Aikuiset toimivat esimerkkeinä, ja heidän käytöksensä ohjaa oppilaita kohti kunnioittavaa ja empaattista vuorovaikutusta. Tavoitteena on luoda turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa jokainen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

2. Vuorovaikutuksen arjen käytännöt

Koulussa harjoitellaan kauniin ja kohteliaan puheen käyttöä kaikissa tilanteissa. Oppilaita ohjataan ilmaisemaan itseään rakentavasti ja kuuntelemaan toisia. Rauhallinen keskustelukulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee ristiriitoja. Tunteiden sanoittamista ja tilanteiden yhteistä purkua harjoitellaan osana oppitunteja ja välituntien jälkipuintia.

Dialogisuuden perustaitoja harjoitellaan systemaattisesti: oppilaita ohjataan erottamaan puhuminen ja kuunteleminen, ja jokaiselle annetaan rauha kertoa oma näkemyksensä. Jälkipuinnin tilanteissa korostetaan kuuntelemisen merkitystä ja toisen näkökulman ymmärtämistä ennen oman mielipiteen esittämistä.

Nallekortit toimivat apuvälineinä tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa sekä kuulumisten kyselyssä, erityisesti pienempien oppilaiden kanssa. Ne tukevat oppilaan itseilmaisua ja auttavat aikuisia ohjaamaan keskustelua empaattisesti ja ymmärtävästi.

3. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vuodenkierto

Koulussa noudatetaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen vuosikelloa, joka sisältää suunnitellut teemat ja harjoitukset eri lukuvuoden vaiheisiin. Ohjelma tukee systemaattista taitojen kehittymistä ja tarjoaa yhteisiä hetkiä koko koululle. Teemaviikot, yhteiset tapahtumat ja luokkakohtaiset harjoitukset rytmittävät oppimista. Oppilaat osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen, mikä lisää sitoutumista ja osallisuuden kokemusta. Lisäksi koulussa käytetään "Huomaa hyvä" -ohjelmaa, joka tukee myönteisen palautteen antamista ja vahvistaa oppilaiden itsetuntemusta sekä sosiaalisia taitoja. Ohjelman materiaaleja hyödynnetään arjessa ja osana oppitunteja.

4. Yhteistyö kodin ja muiden toimijoiden kanssa

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen on yhteinen tehtävä, jossa kodin ja koulun yhteistyö on keskeistä. Vanhempia informoidaan koulun käytännöistä ja ohjelmasta, ja heitä kannustetaan tukemaan taitojen harjoittelua kotona. Oppilashuollon ammattilaiset osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen, ja heidän asiantuntemuksensa tukee oppilaiden hyvinvointia.