Ei kuntakohtaista sisältöä
Arvioinnin vuosikello
Wilmaa käytetään pääasiallisena kodin ja koulun välisen tiedottamisen välineenä. Opettaja käyttää Wilman tuntimerkintöjä oppilaan poissaolojen tilastointiin (poissaolot, myöhästymiset, etäopetus) ja summatiivisen arvioinnin merkintöihin (positiivinen, unohdus-, työrauha- ja huom-merkintä). Lisäksi Wilman tuntimerkintöjä voidaan käyttää formatiivisen arvioinnin tukena (tsemppi- ja huom-merkintä). Wilman tuntimerkinnät ovat osa arvioinnin läpinäkyvyyttä koteihin.
Wilman tuntimerkintöjen käyttö:
- Selvitettävä - poissaolon syytä ei tiedetä, kattaa myös luvattoman poissaolon, kunnes huoltaja ilmoittaa poissaolon syyn
- Luvallinen – poissaolo, johon on myönnetty lupa vanhempien anomuksesta tai ryhmänohjaajan toimesta (esim. oppilaskuntatyö tmv.)
- Myöhässä - oppitunnilta myöhästyminen, lisätietoja-laatikkoon voidaan kirjata myöhästymisen kellonaika
- Terveys - sairaspoissaolot ilman tarkentavia selvityksiä
- Ei tavoitettu – käytössä etäopetuksen aikana
- Ei tunnilla – oppilas on koulussa, muttei oppitunnilla. (Oppilas on esim. oppilaskunnan kokouksessa, urheilukilpailuissa, terveydenhoitajan luona tms.)
- Erityiset opetusjärjestelyt – oppilas on esim. etäopetuksessa.
Summatiiviseen arviointiin käytettävät merkinnät – vaikuttavat oppiaineen tai käyttäytymisen arviointiin:
- Positiivinen merkintä - erityistä aktiivisuutta/onnistumista opinnoissa, toisten erityistä huomioon ottamista tai tavanomaista hyvää käyttäytymistä parempaa käytöstä. Vaaleanpunaiseen merkintään lisätään aina selitys kohtaan ”huomioita”.
- Unohdus - kotitehtävät tekemättä, työvälineitä puuttuu, palautus unohtunut
- Työrauha – työrauhan toistuva häirintä, mahdollinen luokasta poistaminen kirjataan lisätietoja-laatikkoon
- Huom - muut asiat (vapaa käyttö).
Formatiiviseen arviointiin käytettävät merkinnät
- Tsemppi – kannustava ohjaava palaute oppilaalle arjen onnistumisista, itsensä voittamisesta yms.
- Huom - muut asiat (vapaa käyttö).
Arviointikeskustelua tarjotaan vuosiluokilla 1-9 oppilaalle ja hänen huoltajilleen vähintään kerran lukuvuoden aikana opettajan kutsusta. Arviointikeskustelussa käsitellään ja kirjataan ylös oppilaan kehityksen ja opintojen kannalta oleellisia aiheita. Arviointikeskustelussa käytetään Wilman arviointikeskustelulomaketta, jonka avulla oppilas valmistautuu (yhdessä huoltajiensa kanssa) arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelupohja toimii runkona tapaamisessa. Arviointikeskustelu on luonteeltaan formatiivista.
Vuosiluokilla 1-2 arviointikeskustelussa käydään tarkemmin läpi oppilaan osaamiseen, oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyviä asioita, jotka opettaja kirjaa arviointikeskustelupohjaan. Alkuopetuksessa painotetaan arviointikeskustelun merkitystä summatiivisena arviointina ja se korvaa väliarvioinnin.
Vuosiluokalla 1 kaikki oppiaineet arvioidaan hyväksytty/ hylätty. Vuosiluokalla 2 lukuvuosiarviointi tehdään viisiportaisella sanallisella arvioinnilla. Käyttäytyminen arvioidaan kaupungin käyttäytymisen arviointikriteerien mukaan viisiportaisella sanallisella liitteellä. Välitodistusta ei jaeta.
Vuosiluokilla 3-9 kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Oppilaat saavat välitodistuksen vuosiluokilla 3-6 syyslukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 7-9 koulut määrittävät välitodistuksen antamisen ajankohdan koulukohtaisessa TOKE:ssa.
Käyttäytymisen arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Oppilaan opetukseen osallistuvat opettajat arvioivat yhdessä monialaiset oppimiskokonaisuudet ja yhteisesti opetettavat oppiaineet.
Valtakunnalliset kokeet pidetään 6. ja 9.lk:n keväällä äidinkielessä, matematiikassa ja englannin kielessä. Valtakunnalliset kokeet ovat oppikirjasta riippumattomia kokeita, jotka toimivat opettajalle suunnannäyttäjinä ja tuovat esille myös koulun ulkopuolella opittua oppiaineen osaamista. Valtakunnallinen koe arvioidaan yhtenä näyttönä oppilaan osaamisesta.
1.lk:
- Joulu-helmikuussa pidetään arviointikeskustelu (väliarviointi), jossa käytetään Wilmasta löytyvää arviointikeskustelupohjaa. Opettaja kuvaa oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä (eri oppiaineissa) ja käyttäytymistä arviointikeskustelupohjaan. Arviointikeskustelu sisältää myös oppilaan itsearviointia. Perinteistä joulun välitodistusta ei jaeta.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan kaikki oppiaineet hyväksytty/ hylätty. Opettaja voi halutessaan täydentää arviointia sanallisesti. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin. Todistuksen liitteellä annetaan arviointi vähintään oppilaan käyttäytymisestä.
2.lk:
- Joulu-helmikuussa pidetään arviointikeskustelu (väliarviointi), jossa käytetään Wilmasta löytyvää arviointikeskustelupohjaa. Opettaja kuvaa oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä (eri oppiaineissa) ja käyttäytymistä arviointikeskustelupohjaan.
- Nivelvaiheen ohjaavassa palautteessa pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa (oppilaan vahvuudet, itsetunto, oppimismotivaatio). Arviointikeskustelu sisältää myös oppilaan itsearviointia. Perinteistä joulun välitodistusta ei jaeta.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan kaikki oppiaineet 5-portaisella sanallisella arvioinnilla. Opettaja voi halutessaan täydentää arviointia sanallisesti. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin. Todistuksen liitteellä annetaan arviointi vähintään oppilaan käyttäytymisestä.
3.-5.lk:
- Arviointikeskustelu pidetään marras-helmikuussa opettajan kutsusta. Oppilas valmistautuu arviointikeskusteluun tekemällä Wilman arviointikeskustelulomakkeessa olevan itsearviointiosuuden hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan saamat Wilman tuntimerkinnät. Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja(t) ja opettaja asettavat yhdessä oppilaalle kehittymistavoitteita.
- Syyslukukauden päätteeksi oppilaat saavat välitodistuksen. Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuoden päättyessä annetaan numeroarvioinnin lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät.
6.lk:
- Nivelvaiheen arviointikeskustelu pidetään tammi-maaliskuussa opettajan kutsusta. Oppilas valmistautuu arviointikeskusteluun tekemällä Wilman arviointikeskustelulomakkeessa olevan itsearviointiosuuden hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan saamat Wilman tuntimerkinnät. Arviointikeskustelussa opettaja antaa oppilaalle ohjaavaa palautetta suullisesti ja kirjallisesti koskien oppimista, osaamista ja työskentelytaitoja eri oppiaineissa sekä käyttäytymistä. Nivelvaiheen palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen sekä opiskelumotivaation tukemiseen. Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja(t) ja opettaja asettavat yhdessä oppilaalle kehittymistavoitteita.
- Syyslukukauden päätteeksi oppilaat saavat välitodistuksen. Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuoden päättyessä annetaan numeroarvioinnin lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät.
7.-9.lk
- Arviointikeskustelu pidetään koulun arviointivuosikellon mukaisesti opettajan kutsusta. Oppilas valmistautuu arviointikeskusteluun tekemällä Wilman arviointikeskustelulomakkeessa olevan itsearviointiosuuden hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua. Arviointikeskustelupohja luo rungon keskustelulle. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan saamat Wilman tuntimerkinnät. Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja(t) ja opettaja asettavat yhdessä oppilaalle kehittymistavoitteita oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyen.
- Oppilaat saavat välitodistuksen koulun TOKE:ssa määrittämänä ajankohtana. Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanoin tai sanallisesti (hyväksytty). Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- 9.lk:n päätteeksi oppilaat saavat päättötodistuksen. Numeroarvosanaa voidaan täydentää kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Ehtojen suorituskäytänteet
Mikäli oppilas ei ole saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvässä oppiaineessa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavaa arvosanaa (5) tai sanallista arviota, varataan oppilaalle mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisesti järjestettävässä näytö(i)ssä. Koe voidaan pitää yhdessä tai useammassa osassa ja se voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa. Opettaja määrittelee kuulusteltavat osa-alueet ja ehtojen suoritustavat. Ehtojen suorituspäivä(t) sovitaan yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa koulun asettamien määräaikojen puitteissa.
Arvioinnin vuosikello
Wilmaa käytetään pääasiallisena kodin ja koulun välisen tiedottamisen välineenä. Opettaja käyttää Wilman tuntimerkintöjä oppilaan poissaolojen tilastointiin (poissaolot, myöhästymiset, etäopetus) ja summatiivisen arvioinnin merkintöihin (positiivinen, unohdus-, työrauha- ja huom-merkintä). Lisäksi Wilman tuntimerkintöjä voidaan käyttää formatiivisen arvioinnin tukena (tsemppi- ja huom-merkintä). Wilman tuntimerkinnät ovat osa arvioinnin läpinäkyvyyttä koteihin.
Wilman tuntimerkintöjen käyttö:
- Selvitettävä - poissaolon syytä ei tiedetä, kattaa myös luvattoman poissaolon, kunnes huoltaja ilmoittaa poissaolon syyn
- Luvallinen – poissaolo, johon on myönnetty lupa vanhempien anomuksesta tai ryhmänohjaajan toimesta (esim. oppilaskuntatyö tmv.)
- Myöhässä - oppitunnilta myöhästyminen, lisätietoja-laatikkoon voidaan kirjata myöhästymisen kellonaika
- Terveys - sairaspoissaolot ilman tarkentavia selvityksiä
- Ei tavoitettu – käytössä etäopetuksen aikana
- Ei tunnilla – oppilas on koulussa, muttei oppitunnilla. (Oppilas on esim. oppilaskunnan kokouksessa, urheilukilpailuissa, terveydenhoitajan luona tms.)
- Erityiset opetusjärjestelyt – oppilas on esim. etäopetuksessa.
Summatiiviseen arviointiin käytettävät merkinnät – vaikuttavat oppiaineen tai käyttäytymisen arviointiin:
- Positiivinen merkintä - erityistä aktiivisuutta/onnistumista opinnoissa, toisten erityistä huomioon ottamista tai tavanomaista hyvää käyttäytymistä parempaa käytöstä. Vaaleanpunaiseen merkintään lisätään aina selitys kohtaan ”huomioita”.
- Unohdus - kotitehtävät tekemättä, työvälineitä puuttuu, palautus unohtunut
- Työrauha – työrauhan toistuva häirintä, mahdollinen luokasta poistaminen kirjataan lisätietoja-laatikkoon
- Huom - muut asiat (vapaa käyttö).
Formatiiviseen arviointiin käytettävät merkinnät
- Tsemppi – kannustava ohjaava palaute oppilaalle arjen onnistumisista, itsensä voittamisesta yms.
- Huom - muut asiat (vapaa käyttö).
Arviointikeskustelua tarjotaan vuosiluokilla 1-9 oppilaalle ja hänen huoltajilleen vähintään kerran lukuvuoden aikana opettajan kutsusta. Arviointikeskustelussa käsitellään ja kirjataan ylös oppilaan kehityksen ja opintojen kannalta oleellisia aiheita. Arviointikeskustelussa käytetään Wilman arviointikeskustelulomaketta, jonka avulla oppilas valmistautuu (yhdessä huoltajiensa kanssa) arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelupohja toimii runkona tapaamisessa. Arviointikeskustelu on luonteeltaan formatiivista.
Vuosiluokilla 1-2 arviointikeskustelussa käydään tarkemmin läpi oppilaan osaamiseen, oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyviä asioita, jotka opettaja kirjaa arviointikeskustelupohjaan. Alkuopetuksessa painotetaan arviointikeskustelun merkitystä summatiivisena arviointina ja se korvaa väliarvioinnin.
Vuosiluokalla 1 kaikki oppiaineet arvioidaan hyväksytty/ hylätty. Vuosiluokalla 2 lukuvuosiarviointi tehdään viisiportaisella sanallisella arvioinnilla. Käyttäytyminen arvioidaan kaupungin käyttäytymisen arviointikriteerien mukaan viisiportaisella sanallisella liitteellä. Välitodistusta ei jaeta.
Vuosiluokilla 3-9 kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Oppilaat saavat välitodistuksen vuosiluokilla 3-6 syyslukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 7-9 koulut määrittävät välitodistuksen antamisen ajankohdan koulukohtaisessa TOKE:ssa.
Käyttäytymisen arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Oppilaan opetukseen osallistuvat opettajat arvioivat yhdessä monialaiset oppimiskokonaisuudet ja yhteisesti opetettavat oppiaineet.
Valtakunnalliset kokeet pidetään 6. ja 9.lk:n keväällä äidinkielessä, matematiikassa ja englannin kielessä. Valtakunnalliset kokeet ovat oppikirjasta riippumattomia kokeita, jotka toimivat opettajalle suunnannäyttäjinä ja tuovat esille myös koulun ulkopuolella opittua oppiaineen osaamista. Valtakunnallinen koe arvioidaan yhtenä näyttönä oppilaan osaamisesta.
1.lk:
- Joulu-helmikuussa pidetään arviointikeskustelu (väliarviointi), jossa käytetään Wilmasta löytyvää arviointikeskustelupohjaa. Opettaja kuvaa oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä (eri oppiaineissa) ja käyttäytymistä arviointikeskustelupohjaan. Arviointikeskustelu sisältää myös oppilaan itsearviointia. Perinteistä joulun välitodistusta ei jaeta.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan kaikki oppiaineet hyväksytty/ hylätty. Opettaja voi halutessaan täydentää arviointia sanallisesti. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin. Todistuksen liitteellä annetaan arviointi vähintään oppilaan käyttäytymisestä.
2.lk:
- Joulu-helmikuussa pidetään arviointikeskustelu (väliarviointi), jossa käytetään Wilmasta löytyvää arviointikeskustelupohjaa. Opettaja kuvaa oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä (eri oppiaineissa) ja käyttäytymistä arviointikeskustelupohjaan.
- Nivelvaiheen ohjaavassa palautteessa pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa (oppilaan vahvuudet, itsetunto, oppimismotivaatio). Arviointikeskustelu sisältää myös oppilaan itsearviointia. Perinteistä joulun välitodistusta ei jaeta.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan kaikki oppiaineet 5-portaisella sanallisella arvioinnilla. Opettaja voi halutessaan täydentää arviointia sanallisesti. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin. Todistuksen liitteellä annetaan arviointi vähintään oppilaan käyttäytymisestä.
3.-5.lk:
- Arviointikeskustelu pidetään marras-helmikuussa opettajan kutsusta. Oppilas valmistautuu arviointikeskusteluun tekemällä Wilman arviointikeskustelulomakkeessa olevan itsearviointiosuuden hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan saamat Wilman tuntimerkinnät. Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja(t) ja opettaja asettavat yhdessä oppilaalle kehittymistavoitteita.
- Syyslukukauden päätteeksi oppilaat saavat välitodistuksen. Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuoden päättyessä annetaan numeroarvioinnin lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät.
6.lk:
- Nivelvaiheen arviointikeskustelu pidetään tammi-maaliskuussa opettajan kutsusta. Oppilas valmistautuu arviointikeskusteluun tekemällä Wilman arviointikeskustelulomakkeessa olevan itsearviointiosuuden hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan saamat Wilman tuntimerkinnät. Arviointikeskustelussa opettaja antaa oppilaalle ohjaavaa palautetta suullisesti ja kirjallisesti koskien oppimista, osaamista ja työskentelytaitoja eri oppiaineissa sekä käyttäytymistä. Nivelvaiheen palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen sekä opiskelumotivaation tukemiseen. Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja(t) ja opettaja asettavat yhdessä oppilaalle kehittymistavoitteita.
- Syyslukukauden päätteeksi oppilaat saavat välitodistuksen. Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuoden päättyessä annetaan numeroarvioinnin lisäksi opettajan kirjoittama sanallinen palaute, mikäli oppilaan koulunkäynnin ja opinnoissa etenemisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja kannustavuus sitä edellyttävät.
7.-9.lk
- Arviointikeskustelu pidetään koulun arviointivuosikellon mukaisesti opettajan kutsusta. Oppilas valmistautuu arviointikeskusteluun tekemällä Wilman arviointikeskustelulomakkeessa olevan itsearviointiosuuden hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua. Arviointikeskustelupohja luo rungon keskustelulle. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan saamat Wilman tuntimerkinnät. Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja(t) ja opettaja asettavat yhdessä oppilaalle kehittymistavoitteita oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyen.
- Oppilaat saavat välitodistuksen koulun TOKE:ssa määrittämänä ajankohtana. Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin. Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanoin tai sanallisesti (hyväksytty). Työskentely sisältyy oppiaineen arviointiin.
- 9.lk:n päätteeksi oppilaat saavat päättötodistuksen. Numeroarvosanaa voidaan täydentää kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Ehtojen suorituskäytänteet
Mikäli oppilas ei ole saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvässä oppiaineessa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavaa arvosanaa (5) tai sanallista arviota, varataan oppilaalle mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisesti järjestettävässä näytö(i)ssä. Koe voidaan pitää yhdessä tai useammassa osassa ja se voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa. Opettaja määrittelee kuulusteltavat osa-alueet ja ehtojen suoritustavat. Ehtojen suorituspäivä(t) sovitaan yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa koulun asettamien määräaikojen puitteissa.
Ei lisäyksiä
Jukolan koulun arviointikulttuuriin kehittäminen 2024-2025
Yleiset toimenpiteet
Arvioinnin tavoite on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
Toisaalta arvioinnin tavoite on määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).
Jokainen opettaja suunnittelee ja sisällyttää opetukseensa monipuolisesti oppimisen tavoitteita tukevia formatiivisen arvioinnin toimintoja kaikissa oppiaineissa.
Jukolan koulussa hyvä arviointikulttuuri tarkoittaa
1. pedagogista johtamista ja arvioinnin hyvien rakenteiden kehittämistä
2. opettajien välistä keskustelua arvioinnin perusteista ja koulukohtaisesta toteutuksesta
3. yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa
Tavoitteiden, sisältöjen ja kriteerien kirkastaminen lukuvuoden aikana
Lukuvuoden alussa opettaja avaa oppiaineen
- oppimisen,
- osaamisen,
- työskentelyn tavoitteet
- jakson sisällöt
- arviointikriteerit oppilaille
Jakson alussa opettaja avaa jakson tavoitteet ja sisällöt ja tekee ne luokassa näkyviksi.
Oppitunnin alussa opettaja kertoo oppitunnin tavoitteen/tavoitteet ja ohjaa näin oppilasta orientoitumaan opiskeltavaan asiaan.
Lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi käyttäytymisen arviointikriteerit.
Tavoitteiden saavuttamista ohjataan ja reflektoidaan kaikissa oppiaineissa formatiivisen arvioinnin keinoin.
Formatiivinen arviointiviikko syysloman jälkeen viikolla 44 tai 45.
Formatiivisen arviointiviikon tavoite on opettajan ja oppilaan vuorovaikutus. Opettaja varaa jokaiselle luokan/ryhmän oppilaalle arviointikeskusteluajan. Yhdessä keskustellaan oppilaan opiskelun etenemisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, kerrotaan havainnoista. Arviointia seuraavan palautteen tulisi sekä tukea, motivoida, kannustaa ja edistää oppilaan oppimista, että auttaa opettajaa ohjaamaan opetusta oikeaan suuntaan.
Esimerkkejä
Oppilas itse pohtii omaa oppimistaan, osaamisen tasoa ja oppimistapojaan, ja tekee sen perusteella esimerkiksi asenne- tai työtapamuutoksia.
Opettaja testaa erilaisin menetelmin, mitä oppilaat ovat oppineet, ja voi tulosten avulla kehittää opetustaan.
Ennen tapaamista opettaja on voinut antaa oppilaalle tehtäväksi 3-2-1 -menetelmän
3-2-1 -menetelmässä (Keeley, 2008) oppilaat reflektoivat oppimaansa vastaamalla kolmeen kysymykseen opitusta aiheesta/kokonaisuudesta. Ensimmäiseen kysymykseen annetaan kolme, toiseen kaksi ja viimeiseen yksi vastaus eli kuvaava lause.
Kolme avainasiaa, jotka jäivät mieleeni syksyn opiskelusta
Kaksi asiaa, joissa minulla on vielä vaikeuksia
Yksi asia, josta koen olevan hyötyä myöhemmin
Formatiivisen arviointiviikon käytännön järjestelyt
- Viikolle valitaan koko koulun yhteinen teema, johonka oppilaat voivat syventyä sillä aikaa, kun opettaja on arviointikeskusteluissa (kirjallisuusteema/lukemisteema)
- Opettaja ja kouluohjaajat sopivat valvonnoista etukäteen edellisellä viikolla. Opehuoneen taululle laitetaan kouluohjaajien tyhjät lukujärjestykset maanantaista perjantaihin ajalla klo 8.15.-13.15. Opettaja voi varata kouluohjaajan luokkaa valvomaan. Muutoin ohjaajat tekevät oman työjärjestyksensä mukaisesti työtunnit.
Arviointikulttuurin kehittämistavoitteet
Arvioinnista tehdään tietoista ja läpinäkyvää. Tavoitteena on, että oppilas on tietoinen hänelle astetuista oppimisen tavoitteista. Opettajan tehtävänä on valita opetukseen sellaiset menetelmät ja sisällöt, että oppilaalla on mahdollisuus päästä asetettuihin tavoitteisiin. Opetussuunnitelmassa on jokaiselle luokka-asteelle ja oppiaineelle asetettu tavoitteet ja kriteerit.
Hämeenlinnassa oppilaalle ja huoltajalle annetaan oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kertovaa palautetta
vuosiluokilla 1-2 vähintään kaksi kertaa vuodessa
vuosiluokilla 3-9 vähintään kolme kertaa vuodessa:
- väliarviointi (todistus tai muu kirjallinen palaute, ei vuosiluokilla 1-2)
- arviointikeskustelu
- lukuvuositodistus vuosiluokilla 1-8
- päättötodistus 9.lk:n päätteeksi
Arvioinnin aikataulu ja rakenteet
|
Aikataulu
|
oppilaalle ja huoltajalle palautetta
|
arviointikeskustelu
|
väliarviointi
|
lukuvuositodistus
|
|
luokka
|
|
|
|
|
|
1.lk
|
vähintään 2 krt/vuosi
|
x
|
|
x
|
|
2.lk
|
vähintään 2 krt/vuosi
|
x
|
|
x
|
|
3.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
4.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
5.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
6.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
|
|
|
|
|
1.lk: Kaikki oppiaineet arvioidaan hyväksytty / hylätty lukuvuoden päätteeksi.
2.lk: Kaikki oppiaineet arvioidaan 5-portaisella sanallisella arvioinnilla lukuvuoden päätteeksi.
- Alkuopetuksessa painotetaan arviointikeskustelun merkitystä summatiivisena arviointina. Arviointikeskustelussa oppilaalle ja hänen huoltajalleen kuvataan oppilaan oppimisen edistyminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen yksityiskohtaisemmin. Oppilasta opettavien opettajien yhteistyö on tärkeää oppiainekohtaisen edistymisen kuvaamiseksi.
Opettaja kuvaa oppilaan oppiainekohtaista osaamista Hämeenlinnan arviointikeskustelupohjaan, joka löytyy Wilmasta.
Käyttäytymisestä annetaan arviointi erillisellä liitteellä lukuvuoden päätteeksi. Käyttäytymisen arviointi (ks. 6.5) perustuu Hämeenlinnan käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin, jotka löytyvät Intrasta.
Opettaja voi täydentää lukuvuosiarviointia sanallisesti.
3.-9.lk: Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanalla.
- Opettaja voi täydentää arvioita sanallisesti.
- Käyttäytymisen arviointi (ks. 6.5) perustuu Hämeenlinnan käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin, jotka löytyvät Intrasta.
Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen
Jukolan koulun arviointikulttuuriin kehittäminen 2024-2025
Yleiset toimenpiteet
Arvioinnin tavoite on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
Toisaalta arvioinnin tavoite on määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).
Jokainen opettaja suunnittelee ja sisällyttää opetukseensa monipuolisesti oppimisen tavoitteita tukevia formatiivisen arvioinnin toimintoja kaikissa oppiaineissa.
Jukolan koulussa hyvä arviointikulttuuri tarkoittaa
1. pedagogista johtamista ja arvioinnin hyvien rakenteiden kehittämistä
2. opettajien välistä keskustelua arvioinnin perusteista ja koulukohtaisesta toteutuksesta
3. yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa
Tavoitteiden, sisältöjen ja kriteerien kirkastaminen lukuvuoden aikana
Lukuvuoden alussa opettaja avaa oppiaineen
- oppimisen,
- osaamisen,
- työskentelyn tavoitteet
- jakson sisällöt
- arviointikriteerit oppilaille
Jakson alussa opettaja avaa jakson tavoitteet ja sisällöt ja tekee ne luokassa näkyviksi.
Oppitunnin alussa opettaja kertoo oppitunnin tavoitteen/tavoitteet ja ohjaa näin oppilasta orientoitumaan opiskeltavaan asiaan.
Lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi käyttäytymisen arviointikriteerit.
Tavoitteiden saavuttamista ohjataan ja reflektoidaan kaikissa oppiaineissa formatiivisen arvioinnin keinoin.
Formatiivinen arviointiviikko syysloman jälkeen viikolla 44 tai 45.
Formatiivisen arviointiviikon tavoite on opettajan ja oppilaan vuorovaikutus. Opettaja varaa jokaiselle luokan/ryhmän oppilaalle arviointikeskusteluajan. Yhdessä keskustellaan oppilaan opiskelun etenemisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, kerrotaan havainnoista. Arviointia seuraavan palautteen tulisi sekä tukea, motivoida, kannustaa ja edistää oppilaan oppimista, että auttaa opettajaa ohjaamaan opetusta oikeaan suuntaan.
Esimerkkejä
Oppilas itse pohtii omaa oppimistaan, osaamisen tasoa ja oppimistapojaan, ja tekee sen perusteella esimerkiksi asenne- tai työtapamuutoksia.
Opettaja testaa erilaisin menetelmin, mitä oppilaat ovat oppineet, ja voi tulosten avulla kehittää opetustaan.
Ennen tapaamista opettaja on voinut antaa oppilaalle tehtäväksi 3-2-1 -menetelmän
3-2-1 -menetelmässä (Keeley, 2008) oppilaat reflektoivat oppimaansa vastaamalla kolmeen kysymykseen opitusta aiheesta/kokonaisuudesta. Ensimmäiseen kysymykseen annetaan kolme, toiseen kaksi ja viimeiseen yksi vastaus eli kuvaava lause.
Kolme avainasiaa, jotka jäivät mieleeni syksyn opiskelusta
Kaksi asiaa, joissa minulla on vielä vaikeuksia
Yksi asia, josta koen olevan hyötyä myöhemmin
Formatiivisen arviointiviikon käytännön järjestelyt
- Viikolle valitaan koko koulun yhteinen teema, johonka oppilaat voivat syventyä sillä aikaa, kun opettaja on arviointikeskusteluissa (kirjallisuusteema/lukemisteema)
- Opettaja ja kouluohjaajat sopivat valvonnoista etukäteen edellisellä viikolla. Opehuoneen taululle laitetaan kouluohjaajien tyhjät lukujärjestykset maanantaista perjantaihin ajalla klo 8.15.-13.15. Opettaja voi varata kouluohjaajan luokkaa valvomaan. Muutoin ohjaajat tekevät oman työjärjestyksensä mukaisesti työtunnit.
Arviointikulttuurin kehittämistavoitteet
Arvioinnista tehdään tietoista ja läpinäkyvää. Tavoitteena on, että oppilas on tietoinen hänelle astetuista oppimisen tavoitteista. Opettajan tehtävänä on valita opetukseen sellaiset menetelmät ja sisällöt, että oppilaalla on mahdollisuus päästä asetettuihin tavoitteisiin. Opetussuunnitelmassa on jokaiselle luokka-asteelle ja oppiaineelle asetettu tavoitteet ja kriteerit.
Hämeenlinnassa oppilaalle ja huoltajalle annetaan oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kertovaa palautetta
vuosiluokilla 1-2 vähintään kaksi kertaa vuodessa
vuosiluokilla 3-9 vähintään kolme kertaa vuodessa:
- väliarviointi (todistus tai muu kirjallinen palaute, ei vuosiluokilla 1-2)
- arviointikeskustelu
- lukuvuositodistus vuosiluokilla 1-8
- päättötodistus 9.lk:n päätteeksi
Arvioinnin aikataulu ja rakenteet
|
Aikataulu
|
oppilaalle ja huoltajalle palautetta
|
arviointikeskustelu
|
väliarviointi
|
lukuvuositodistus
|
|
luokka
|
|
|
|
|
|
1.lk
|
vähintään 2 krt/vuosi
|
x
|
|
x
|
|
2.lk
|
vähintään 2 krt/vuosi
|
x
|
|
x
|
|
3.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
4.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
5.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
6.lk
|
vähintään 3 krt/vuosi
|
x
|
x
|
x
|
|
|
|
|
|
|
1.lk: Kaikki oppiaineet arvioidaan hyväksytty / hylätty lukuvuoden päätteeksi.
2.lk: Kaikki oppiaineet arvioidaan 5-portaisella sanallisella arvioinnilla lukuvuoden päätteeksi.
- Alkuopetuksessa painotetaan arviointikeskustelun merkitystä summatiivisena arviointina. Arviointikeskustelussa oppilaalle ja hänen huoltajalleen kuvataan oppilaan oppimisen edistyminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen yksityiskohtaisemmin. Oppilasta opettavien opettajien yhteistyö on tärkeää oppiainekohtaisen edistymisen kuvaamiseksi.
Opettaja kuvaa oppilaan oppiainekohtaista osaamista Hämeenlinnan arviointikeskustelupohjaan, joka löytyy Wilmasta.
Käyttäytymisestä annetaan arviointi erillisellä liitteellä lukuvuoden päätteeksi. Käyttäytymisen arviointi (ks. 6.5) perustuu Hämeenlinnan käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin, jotka löytyvät Intrasta.
Opettaja voi täydentää lukuvuosiarviointia sanallisesti.
3.-9.lk: Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanalla.
- Opettaja voi täydentää arvioita sanallisesti.
- Käyttäytymisen arviointi (ks. 6.5) perustuu Hämeenlinnan käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin, jotka löytyvät Intrasta.
Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen