Hae

2.1 Koulun pitkän aikavälin kehittämistavoitteet ajalle 2024-2025

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Pitkän aikavälin tavoitteet

Lukutaito

Englanninkielinen opetus

Ruotsinkielinen kielikylpy

Kestävyysosaaminen

Painotukset

Lumakeskuksen kehittäminen

Koulu
Ei lisäyksiä

Yhteistä toimintakulttuuria kehitetään jatkuvasti. Yhtenäiskoulu tarjoaa mahdollisuuden kehittää oppilaan koulupolkua entistä yhtenäisemmäksi. Jatkumoa ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen on mahdollista kehittää kokonaisuutena.   

1) Lukuilo ja lukutaito  

Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Vaikka suomalaisten lasten lukutaito onkin vielä kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla, on nähtävissä lukutaidon heikkenemistä ja polarisoitumista. Viimeisimmän PISA-tutkimuksen (2018) mukaan ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. (Vuoden 2022 tulokset julkaistaan vuoden 2023 lopussa.)   

Hyvän lukutaidon avulla vastaavasti voidaan edistää oppimisen iloa, kun heikko lukutaito helposti vaikuttaa kaikkeen oppimiseen sitä hidasten tai vaikeuttaen. Oppimista ja motivaatiota oppimiseen tuetaan myös sopivan tasoisilla tehtävillä ja tarvittaessa oppimisen tuella. 

On tärkeää, että lukeminen ja sujuva kielen käyttäminen erilaisissa tilanteissa on osa kaikkea koulutyötä. Lukutaidon edistäminen koulussa on myös syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Koulumme yhteydessä toimii kirjasto, jota hyödynnetään aktiivisesti arjessa. 

Tavoitteena on lukuvuoden 2024 – 2025 aikana saada Nummen yhtenäiskoulun lukutaitopolku näkyväksi. Työ on aloitettu jo edellisenä kouluvuonna. Keskeisimpänä asiana on lukuilon synnyttäminen ja sitä kautta lukutaidon parantaminen.

Lukupolun perusrunko: 

  • Alkuopetuksessa tärkeää on oppia mekaanisesti lukemaan ja sen taidon opittua edelleen on tärkeää kehittää lukutaitoa paremmaksi, kasvattaen samalla sanavarastoa, lukemisen ymmärtämistä, yms. Lukutaidolla on myös merkitystä kaikkeen oppimiseen.  Lisäksi 2. luokalla suoritetaan sähköistä lukudiplomia, joka on kehitetty yhteistyössä kirjaston kanssa Qridi-alustalle.
  • Luokilla 3 – 6 on tavoitteena vahvistaa lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Oppilaita kannustetaan lukemaan ja etsimään itselleen mieluista luettavaa. Pyritään luomaan mahdollisimman myönteisiä lukukokemuksia. 3. luokalla suoritetaan sähköistä lukudiplomia. Lisäksi luokilla 5 ja 6 hyödynnetään Lukulumo-työkalua.
  • Luokilla 7 –9 lukutaitoa syvennetään ja kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan taitoja harjoitellaan. Erityisesti lukemisen ymmärtämistä, eli luetusta tekstistä pääasioiden löytämistä, harjoitellaan kaikissa oppiaineissa. On edelleen tärkeää, että kirjallisuuden lukemiseen ja oman lukuharrastuksen säilymiseen kannustetaan. On tärkeää lukea erilaisia tekstejä. 

Lukupolkua on rakennettu edellä esitellyn perusrungon mukaisesti luokkatasokohtaisesti. Lukupolku on kaikki oppiaineet läpäisevää toimintaa koulussamme.  

2) Hyvinvointi ja turvallisuus: Hyvä ja turvallinen koulupäivä 

Tavoitteenamme on hyvinvoiva koulu. Hyvinvointi rakentuu sujuvan arjen, positiivisen vuorovaikutuksen, terveellisten elämäntapojen ja turvallisuuden tunteen kautta. Yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä koordinoi koko koulun tehtävää edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Tämä kuvattu tarkemmin kohdassa 5.  

Arjen suunnittelu on tärkeä osa hyvinvointia. Koulupäivän arjessa huomioidaan tauot, ruokailu osana yhteisöllisyys- ja tapakasvatusta, ettei kukaan jäisi yksin, yms. toimilla. On tärkeää, että positiivisuudella ja muita kunnioittavalla käytöksellä ennaltaehkäistään kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä. Kiusaamistilanteisiin sovelletaan Nummen yhtenäiskoulun kiusaamiseen puuttumisen mallia. Käytössämme on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja syrjinnältä, josta löytyy toimintaohjeet em. asioiden ehkäisyyn ja selvittämiseen.

Vuosittaista hyvinvointityötä ohjaa hyvinvoinnin vuosikello. Joka kuukausi on tunti, jossa kaikilla oppilailla on sama teema, mutta sitä käsitellään ikäkaudelle sopivilla tavoilla. Viime lukuvuonna on otettu käyttöön työntekijöiden hyvinvoinnin vuosikello vastaavilla teemoilla, joita työryhmät kehittävät ja toteuttavat.  

Turvallisuus jaetaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Kaikki nämä kolme turvallisuuden osa-aluetta ovat myös sidoksissa toisiinsa. Erityisesti fyysinen turvallisuus oli painopisteenä ensimmäisinä vuosina koko uudessa rakennuksessa. Se on hyvällä tasolla ja sitä ylläpidetään. Myös oppitunneilla turvallisuus on lähtökohta, kun opettaja suunnittelee tuntejansa. 10.9. koulullamme järjestetään sekä oppilaiden että henkilökunnan yhteinen turvallisuusaiheinen teemapäivä. Päivän aikana suoritetaan poistumisharjoitus, käsitellään liikenneturvallisuutta ja muita turvallisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi henkilökunnalle järjestetään turvallisuuskoulutusta, kuten turvallisuuskävelyt ja turvallisuussuunnitelmien läpikäyntiä, päivän aikana.

Tänä lukuvuonna tavoitteena on nopeasti puuttua poissaoloihin, joiden taustalla voi olla huolta oppimisesta, koulun käymisestä tai lapsen, nuoren omista asioista. Poissaolot otetaan puheeksi huoltajien ja isompien oppilaiden kohdalla myös oppilaan itsensä kanssa. Eri-ikäisten oppilaiden kohdalla hyvää ja turvallista koulupäivää luodaan hieman eri toimin. Keinoja ovat  

  • Koulun aikuiset tutuiksi ja kaikki puuttuvat epäkohtiin 
  • Ryhmäyttämiset ja yhteistoiminnalliset toimet (mm. Seiskojen starttipäivä, Askelmat-ohjelman mukaiset tapahtumat)
  • Somesäännöt 
  • Oppilashuollon henkilöstö pitää osalle luokista ryhmäytymis- ja taitotunteja 
  • Pedagogisin ja tuen keinoin myös luodaan hyvää työrauhaa ja edellytyksiä oppimiselle 

On tärkeää tehdä turvallisuutta monin tavoin näkyväksi arjessa. Nopea puuttuminen oppilaiden välisiin tilanteisiin, jatkuva panostaminen ryhmähenkeen ja keskustelukulttuuriin ovat näitä toimia. Jotta pystyisimme entistä paremmin puuttumaan haastaviin vuorovaikutustilanteisiin ja kiusaamiseen, olemme perustaneet uuden työryhmän (Jelppis), jonka tehtävänä on suunnitella puuttumisen malleja ja tarjota apua haastavissa tilanteissä. Jelppis toimii yhteistyössä yhteisöllisen opiskeluhuollon kanssa.  

3) Kodin ja koulun yhteistyö sekä moniammatillinen yhteistyö  

Hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä jatketaan. Koulussamme toimii vanhempainyhdistys, jonka kautta pyydetään huoltajaedustus mukaan mm. erilaisiin tarkastuksiin, osaan yhteisöllisen oppilashuollon kokouksista, jne.   

Huoltajien kokemukseen hyvästä yhteistyöstä koulun kanssa panostetaan. Vanhempainyhdistyksellä on keskeinen rooli viestin välittäjänä kotien ja koulun välillä.  

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin kutsutaan huoltajien edustaja 1- 2 kertaa lukukaudessa. 

Pohditaan uusien vuorovaikutustapojen luomista koulun ja kodin välille. Toimintatavoilla ja –malleilla pyritään edistämään kasvatuskumppanuutta esimerkiksi koulun ja kodin yhteisten tapahtumien kautta.