2.1 Koulun pitkän aikavälin kehittämistavoitteet ajalle 2025-2026

Yhteistä toimintakulttuuria kehitetään jatkuvasti. Yhtenäiskoulu tarjoaa mahdollisuuden kehittää oppilaan koulupolkua entistä yhtenäisemmäksi ja kokonaisuutena ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen. Lukuvuonna 2024 - 2025 saatiin valmiiksi koulumme lukutaitopolku, jossa on mallinnettu lukutaidon kehittyminen ensimmäiseltä vuosiluokalta yhdeksänteen. Seuraavana kehittämiskohteena lukuvuonna 2025-2026 on tehdä lukutaitopolun mallin mukaan matematiikka-luonnontiteiden osalta vastaava polku tai muu malli. 

1) Oppiminen ja oppisen taso sekä oppimisen tuki 

Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Voidaankin sanoa lukutaidon olevan avain kaikkeen oppimiseen. Opetussuunnitelman perusteissa lukutaidon käsitettä on laajennettu monilukutaidoksi. 

Hyvän lukutaidon avulla vastaavasti voidaan edistää oppimisen iloa, kun heikko lukutaito helposti vaikuttaa kaikkeen oppimiseen sitä hidasten tai vaikeuttaen. Oppimista ja motivaatiota oppimiseen tuetaan myös sopivan tasoisilla tehtävillä ja tarvittaessa oppimisen tuella.  Uutena tuen muotona on opetuskielen tukiopetus. Opetuskielen tukiopetusta varten koulussamme on lisätty opettaja resurssia yhden opettajan verran, joten S2- ja opetuskielen tukiopetusta tarjoaa kaksi opettajaa koulussamme. 

On tärkeää, että lukeminen ja sujuva kielen käyttäminen erilaisissa tilanteissa on osa kaikkea koulutyötä. Lukutaidon edistäminen koulussa on myös syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Koulumme yhteydessä toimii kirjasto, jota hyödynnetään aktiivisesti arjessa.  

Lukuvuonna 2024 – 2025 saatiin tehtyä Nummen yhtenäiskoulun lukutaitopolku näkyväksi. Nyt sen toteuttamista edelleen jatketaan. Keskeisimpänä asiana on lukuilon synnyttäminen ja sitä kautta lukutaidon parantaminen.  Välitunneista osa on varattu lukemiselle ja rauhoittumiselle sisällä. Lukutaito ja sanasto kehittyy lukemalla, joten koulupäivän rakenteella myös tuetaan aikaa lukemiselle sisävälitunnilla.  

Lukupolun perusrunko:  

• Alkuopetuksessa tärkeää on oppia mekaanisesti lukemaan ja sen taidon opittua edelleen on tärkeää kehittää lukutaitoa paremmaksi, kasvattaen samalla sanavarastoa, lukemisen ymmärtämistä, yms. Lukutaidolla on myös merkitystä kaikkeen oppimiseen.  Lisäksi 2. luokalla suoritetaan sähköistä lukudiplomia, joka on kehitetty yhteistyössä kirjaston kanssa Qridi-alustalle. 

• Luokilla 3 – 6 on tavoitteena vahvistaa lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Oppilaita kannustetaan lukemaan ja etsimään itselleen mieluista luettavaa. Pyritään luomaan mahdollisimman myönteisiä lukukokemuksia. 3. luokalla suoritetaan sähköistä lukudiplomia. 

• Luokilla 7 –9 lukutaitoa syvennetään ja kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan taitoja harjoitellaan. Erityisesti lukemisen ymmärtämistä, eli luetusta tekstistä pääasioiden löytämistä, harjoitellaan kaikissa oppiaineissa. On edelleen tärkeää, että kirjallisuuden lukemiseen ja oman lukuharrastuksen säilymiseen kannustetaan. On tärkeää lukea erilaisia tekstejä.  

Lukupolkua on rakennettu edellä esitellyn perusrungon mukaisesti luokkatasokohtaisesti. Lukupolku on kaikki oppiaineet läpäisevää toimintaa koulussamme.   

Toisena oppimisen painopisteenä pidetään oppimisen tasoa. Tutkimusten myötä on herännyt huolta tieto-taitotason heikentymisessä useimmissa oppianeissa. Lukutaidon lisäksi erityisesti matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen otetaan kehittämiskohteeksi. Tavoitteena on, että valtakunnallisissa kokeissa ollaan vähintään valtakunnan ja Hämeenlinnan tulosten tasolla, muissa kansallisissa tai kansainvälisissä arviointitutkimuksissa tavoitellaan vähintään keskiarvoa.  

Tärkeässä roolissa näissä oppiaineissa ovat oppilaiden taidot ja työskentely sekä oppilaiden ja kodin asenne. Luonnontieteellisiin oppiaineisiin oleellisesti kuuluu kokeellinen työskentely: suunnittelu, havainto ja tulosten käsittely, niiden ilmaiseminen sovituilla tavalla; laskut, kuvaajat sekä saatujen tulosten arviointi. Oppiaineina tähän erityisesti kuuluvat matematiikka, sekä alaluokilla ympäristöoppi ja yläluokilla biologia, fysiikka, kemia ja maantieto. Mutta monissa oppiaineissa näitä asioita sovelletaan käytäntöön mm. taitoaineissa.  

Kolmas ja myös erittäin tärkeä oppimisen painopiste on muuttunut oppimisen tuki. Oppimisen tuki muuttuu aiemmasta kolmiportaisesta yleinen, tehostettu ja erityinen tuki ryhmä- ja oppilaskohtaiseksi tueksi. Ajanjakso 1.8.25-31.8.26 on siirtymäjakso. Kaikilla oppilailla, joilla nyt tehostetun tai erityisen tuen päätös, tuki tarkistetaan uuden tuen mukaisiksi, jos oppilas tarvitsee oppilaskohtaista tukea. Oppimisen tuen asioista kirjoitetaan luvussa 6 tarkemmin.  

2) Hyvinvointi ja turvallisuus: Mukaan ottamisen toimintakulttuuri 

Tavoitteenamme on hyvinvoiva koulu. Hyvinvointi rakentuu sujuvan arjen, positiivisen vuorovaikutuksen, terveellisten elämäntapojen ja turvallisuuden tunteen kautta. Yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä koordinoi koko koulun tehtävää edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Tämä kuvattu tarkemmin kohdassa 5.   

Arjen suunnittelu on tärkeä osa hyvinvointia. Koulupäivän arjessa huomioidaan tauot, ruokailu osana yhteisöllisyys- ja tapakasvatusta. Tänä vuonna painotamme erityisesti mukaan ottamista. Vahvistetaan oppilaiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tähän liittyen. Tavoitteena on oppia toimimaan kouluarjen eri asioissa kenen tahansa oppilaan parina tai pienemmän ryhmän osana. Parhaimmillaan oppilaatkin oppivat huomioimaan tähän liittyviä asioita ennakoiden, eikä esim. kukaan jäisi ulkopuolelle.  

Keinoja mukaan ottamisen toimintakulttuurin toteuttamiseen: 

Edellisessä toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa oli kirjattuna kolme keskeistä ajatusta, joille mukaan ottamisen kulttuuria voidaan rakentaa: kunnioitus, kiusaamiseen puuttuminen ja hyvinvoinnin teeman esillä pitäminen hyvinvoinnin vuosikellon muodossa.  

• On tärkeää, että positiivisuudella ja muita kunnioittavalla käytöksellä ennaltaehkäistään kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä.  

• Kiusaamistilanteisiin sovelletaan Nummen yhtenäiskoulun kiusaamiseen puuttumisen mallia. Käytössämme on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja syrjinnältä, josta löytyy toimintaohjeet em. asioiden ehkäisyyn ja selvittämiseen.  

• Vuosittaista hyvinvointityötä ohjaa hyvinvoinnin vuosikello. Joka kuukausi on tunti, jossa kaikilla oppilailla on kuukausittainen sama teema, mutta sitä käsitellään ikäkaudelle sopivilla tavoilla. Viime lukuvuonna on otettu käyttöön työntekijöiden hyvinvoinnin vuosikello vastaavilla teemoilla, joita työryhmät ja esihenkilöt kehittävät ja toteuttavat.   

Lukuvuoden 2025–2026 aikana keskitytään edellisten lisäksi seuraaviin asioihin: 

• Hyvinvoinnin tukemisen keinot koulussa ovat pedagogisia. Pedagogisilla ratkaisuilla, kuten istumajärjestyksellä, ryhmäjaoilla, tuntirakenteella jne., voidaan lisätä hyvinvointia. 

• Opettajan tehtävänä on tarkkailla ryhmän sosiaalista tilannetta ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Apuna on koulussamme toimiva Jelppis-työryhmä, opiskeluhuollon henkilöstö ja rehtorit. Tärkeä on puuttua heti. Tilanteiden selvittäminen ryhmän kesken on ensisijainen keino. Sosio-emotionaalisten taitojen oppiminen tapahtuu yhteistyössä toisten ihmisten kanssa ja opettajan rooli taitojen oppimisen mahdollistajana on keskeinen. 

• Koulun arjessa panostamme sekä keskittymisen että toiminnallisuuden taitojen harjoitteluun; 

• oppimisen taitojen opetteluun (yksin ja ryhmässä) ja aktiivisuutta ja yhteistyötä kehittäviin opetusmenetelmiin, 

• Keskittymisen ja rauhoittumisen taitojen opettelemiseen ja harjoittelemiseen. 

• Älylaitteiden huvi- ja viihdekäytön rajoittamisella pyritään osaltaan luomaan yhteisöllisempää kulttuuria ja parantamaan keskittymiskykyä. 

Turvallisuus jaetaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Kaikki nämä kolme turvallisuuden osa-aluetta ovat myös sidoksissa toisiinsa. Erityisesti fyysinen turvallisuus oli painopisteenä ensimmäisinä vuosina koko uudessa rakennuksessa. Se on hyvällä tasolla ja sitä ylläpidetään. Myös oppitunneilla turvallisuus on lähtökohta, kun opettaja suunnittelee tuntejansa. 2.9.2025 koulullamme järjestetään henkilökunnan turvallisuusaiheinen iltapäivä, jossa aiheena on erilaiset sisälle suojautuminen, turvallisuuskävelyt ja toimintamallit poikkeavissa tilanteissa. 

9.9.2025 suoritetaan poistumisharjoitus. 

Tänä lukuvuonna jatketaan edelleen toimintamallin rakentamista poissaoloihin, joiden taustalla voi olla huolta oppimisesta, koulun käymisestä tai lapsen, nuoren omista asioista. Poissaolot otetaan puheeksi huoltajien ja isompien oppilaiden kohdalla myös oppilaan itsensä kanssa. Eri-ikäisten oppilaiden kohdalla hyvää ja turvallista koulupäivää luodaan hieman eri toimin. Keinoja ovat   

• Koulun aikuiset tutuiksi ja kaikki puuttuvat epäkohtiin  

• Ryhmäyttämiset ja yhteistoiminnalliset toimet (mm. Seiskojen starttipäivä, Askelmat-ohjelman mukaiset tapahtumat) ja päivittäiset, oppitunneilla tapahtuvat ryhmäytymistä edistävät toiminnot. 

• Somesäännöt  - jokainen ryhmän kanssa (5. - 9. lk) käsitellään lukuvuoden aikana ja tarvittaessa useamminkin 

• Oppilashuollon henkilöstö pitää osalle luokista ryhmäytymis- ja taitotunteja  

• Pedagogisin ja tuen keinoin myös luodaan hyvää työrauhaa ja edellytyksiä oppimiselle  

On tärkeää tehdä turvallisuutta monin tavoin näkyväksi arjessa. Nopea puuttuminen oppilaiden välisiin tilanteisiin, jatkuva panostaminen ryhmähenkeen ja keskustelukulttuuriin ovat näitä toimia. Jelppis-työryhmän tehtävänä on toimia apuna näissä haastavissa tilanteissa, joissa luokanopettaja, -valvoja tai muu opettaja kokee, että tilanne ei etene tavanomaisilla puuttumisen keinoilla. 

 Jotta pystyisimme entistä paremmin puuttumaan haastaviin vuorovaikutustilanteisiin ja kiusaamiseen, olemme perustaneet uuden työryhmän (Jelppis), jonka tehtävänä on suunnitella puuttumisen malleja ja tarjota apua haastavissa tilanteissä. Jelppis toimii yhteistyössä yhteisöllisen opiskeluhuollon kanssa.   

3) Kodin ja koulun yhteistyö sekä moniammatillinen yhteistyö   

Hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä jatketaan. Koulussamme toimii vanhempainyhdistys, jonka kautta pyydetään huoltajaedustus mukaan mm. erilaisiin tarkastuksiin, osaan yhteisöllisen oppilashuollon kokouksista, jne.    

Huoltajien kokemukseen hyvästä yhteistyöstä koulun kanssa panostetaan. Vanhempainyhdistyksellä on keskeinen rooli viestin välittäjänä kotien ja koulun välillä.   

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin kutsutaan huoltajien edustaja 1- 2 kertaa lukukaudessa.  

Yhteistyötä on ylläpidettävä ja on pohdittava uusien vuorovaikutustapojen luomista koulun ja kodin välille. Toimintatavoilla ja –malleilla pyritään edistämään kasvatuskumppanuutta esimerkiksi koulun ja kodin yhteisten tapahtumien kautta. Lukuvuoden aikana järjestetään muutaman kerran vanhempainyhdistyksen edustajan, koulun johdon ja yhteysopettajan yhteisiä tapaamisia.   

Tehdään myös tavallista kouluarkea näkyväksi mm. viestein, erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien myötä. Samalla luodaan matalaa kynnystä yhteydenpitoon ja yhteistyöhön.  

Luodaan ja ylläpidetään perinteitä kuten juhlia, mutta luodaan myös joihinkin koulupäiviin/-viikkoihin mukavia pieniä yhteisiä tempauksia ja yhteisöllisiä juttuja. Osallistetaan näitä ideoimaan ja järjestämään oppilaskunta ja oppilaat.