Ei kuntakohtaista sisältöä
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen johtamisrakenne
Pedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen tarkoittaa, miten koulun johto ja hallinto suunnittelevat, organisoivat ja ohjaavat opetus- ja oppimisprosesseja. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon mm. tuntikehyksen ja työjärjestysten suunnittelu ja tekeminen. On hyvä luoda koulun visio ja strategia sen toteuttamiseksi. Pedagogisella johtamisen kautta voimme vaikuttaa opetuksen laadun paranemiseen, oppimistulosten edistämiseen ja oppimisympäristön kehittämiseen opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.
Pedagoginen johtaminen sisältää mm. seuraavia osa-alueita:
Opetussuunnitelmatyön johtaminen
Valtakunnallisen ja kuntakohtaisen ops:n toteuttaminen
Oppilaiden oppimisen edistäminen ja tukeminen
Koulukohtaisen innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen
Hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin johtaminen
Oppimista ja yhteisön jäsenyyttä vahvistavan ilmapiirin ja toiminnan johtaminen yhteisöllisen opiskeluhuoltotiimin kanssa
Oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koulun henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristön kehittäminen
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen koulussa on lähestymistapa, jossa päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon ja analyysiin opetuksesta, oppimisesta ja koulun toiminnasta yleisesti.
Tiedolla johtamisella on mahdollista hyödyntää erilaisia tietolähteitä, kuten oppimistuloksia (valtakunnalliset kokeet, lukemisen ja matematiikan seulat), oppilaiden arvioinnit, opettajien palautteet (esi. työhyvinvointikyselyt), oppilaiden ja vanhempien kyselyt (esimerkiksi kouluterveyskysely) sekä muita koulun sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä (koulukohtaiset kyselyt ja Move-mittaus).
Turvallisuusjohtaminen
Pakollisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen sekä vieminen käytäntöön.
Keskeisiä turvallisuusjohtamisen asiakirjoja ovat: Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, Kriisisuunnitelma, Suunnitelma oppilaiden kiusaamiselta väkivallalta ja häirinnältä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, riskien arviointi sekä huolehtia Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin tarkastuksessa ilmenneiden asioiden edistämisestä.
Jaettu johtaminen
Jaettu johtajuus korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mikä edistää koulun ilmapiiriä, oppimistuloksia ja yhteisöllisyyttä, Jaettu johtajuus koulussa ymmärretään lähestymistapana, jossa vastuu päätöksenteosta ja johtajuudesta jaetaan useiden eri henkilöiden tai ryhmien kesken. Delegointipäätöksessä (1.3.2024) rehtoreille määritelty päätösvalta on jakamaton, mutta jaettuun johtamiseen perustuvien toimintamallien avulla oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun muuta henkilökuntaa voidaan osallistaa päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun.
Jaettu johtaminen edellyttää rakenteen. Hyväksi havaittu keino jaetun johtajuuden rakenteen toteuttamiseen isoimmissa kouluissa on tiimiorganisaatio. Tiimiorganisaation perusperiaatteiden mukaan opettajista koostuvat tiiminvetäjät johtavat luokkataso- tai muilla perusteilla koottuja tiimejä. Tiiminvetäjät usein kuuluvat koulun johto- tai kehittämistiimiin. Myös pienemmissä kouluissa voidaan toteuttaa jaettua johtajuutta koulun koon mahdollistamalla tavalla.
Ei lisäyksiä
Nummen yhtenäiskoulussa johtamisrakenne:
Rehtorina toimii Kati Hirvonen, jonka vastuualueena on erityisesti henkilöstö, talous sekä hallinnolliset asiat. Henkilöstöjohtamisen kautta vastuulla ovat myös koulun toimintakulttuurin myötä arjen toimivuus ja pedagoginen kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa.
Apulaisrehtorina toimii Joonas Rokkanen. Apulaisrehtorin vastuulla on yhteisöllisen oppilashuollon vetäminen, lukujärjestysten tekeminen tulevalle kouluvuodelle. Apulaisrehtori osallistuu myös turvallisuus - työryhmään, sillä rehtoreilla on myös vastuu kouluyhteisön turvallisuusasioista. Apulaisrehtori on myös työnjohdollinen esihenkilö ja tarvittaessa toimii rehtorin sijaisena.
Yksilöllisistä oppilashuollollisista asioista opettajien tukena vastaavat molemmat rehtorit. Tarvittaessa heistä toinen osallistuu myös oppilaan yksilölliseen oppilashuollon tapaamiseen.
Rehtoreiden lisäksi koulussa on lyhytaikaisista sijaistuksista vastaavat opettajat Sanna Turpeinen (1.-3.lk), Auli Kaurtola (4.-6.lk) ja Marketta Hulkko-Lassila (7.-9. lk).
Kaikki opettajat kuuluvat omaan arkitiimiinsä, joka on 1.-6. luokilla vuosiluokka ja 7.-9. luokilla aineenopettajilla aineryhmä. Ys-ajasta tähän opetuksen yhteissuunnitteluun on varattu n. 1h/vko eli n. 30h / kouluvuosi. Osa tästä ajasta on torstaiaamuisin, osa jää tiimin itsensä sovittavaksi.
Koulussa on johtoryhmä, joka vastaa koululle asetettujen pitkän linjan tavoitteiden toteutumisesta ja kokonaisuudesta (strategiatyö ja kaikkia koskettavat arjen asiat). Johtoryhmän jäseniä rehtoreiden lisäksi ovat Kia Sjömän-Jokinen (1.-3. lk), Auli Kaurtola (4.-6.lk), ainelehtorit Marketta Hulkko-Lassila , Anne Lahtinen, Kristian O`Leary ja Laura Aromaa (erityisopetus). Johtoryhmä on esimiehiä avustava taho suunnitteluasioissa ja päätettävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmän jäsenet ovat myös ns. kehittämistyöryhmien vetäjiä.
Näitä työryhmiä ovat:
- Jelppis: kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tietoon saatujen kiusaamistapausten käsittelyjen tuki rehtoreiden lisäksi
- Pedagogiikka ja yhteisopettajuus
- Oppimisen tuki ja lukutaito
- OPS ja Arviointi
- Teknologia
- Turvallisuus
Lisäksi on myös kolme työryhmä, jotka tuottavat kouluarkeen tukea
- Juhlien
- Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusasioiden
- Osallisuus ja kodin yhteistyön asioissa.
Myös työryhmien työskentelylle, luokkatasoille ja koko työyhteisön yhteisille tapaamisille on varattu yhteissuunnitteluaikaa n. 25h/lukuvuosi. Hieman työryhmän tehtävästä riippuen työtä tehdään tasaisemmin kouluvuoden aikana pääasiassa torstaiaamuisin, mutta välillä myös siinä kohti, kun työryhmän tehtävä vaatii.
Tämän lisäksi osalla opettajista on muita vastuutehtäviä. Näitä ovat mm. oppilaskunta, tvt-asioiden organisointi ja tuki, OPS:n ja taito- ja taideaineiden vastuutehtävä.
Isossa yksikössämme koulu rakentuu neljälle kivijalalle, joita ovat oppimisympäristöt, yhteisopettajuus, tvt osana oppimista ja opetusta sekä johtaminen. Johtamisen punainen lanka on, että ns. arjen työssä omalla pelikentällä säännöt tuntien kuka, ketkä tahansa voivat tehdä päätöksiä asioista, kun huomioivat toimialamme lainsäädännön ja normit, yksikkömme omat sovitut säännöt ja arkikäytänteet, oppilaiden kyvyn ja ikätason ja tarvittavat sidosryhmät kuten huoltajat. Myös tietyt vastuutehtävät antavat toimivaltaa näiden asioiden hoitamisessa kyseisille henkilöille.
Isossa yksikössä jaettu johtaminen tarkoittaa sitä, että kun asiat ovat suunnittelussa ja valmistelussa, niin niihin kantaa tulee ottaa silloin, kun sitä kysytään.
Isossa yksikössä jaettu johtaminen on myös yhteisiin toimintaohjeisiin ja sääntöihin sitoutumista ja näiden mukaan omassa perustyössään toimimista. Tällä tavalla rakennetaan luottamusta ja yhteisöllisyyttä koko kouluyhteisöön. Myös oppilaat ja huoltajat tietävät koulun aikuisten toimivan sovittujen asioiden mukaisesti.
Nummen yhtenäiskoulussa johtamisrakenne:
Rehtorina toimii Kati Hirvonen, jonka vastuualueena on erityisesti henkilöstö, talous sekä hallinnolliset asiat. Henkilöstöjohtamisen kautta vastuulla ovat myös koulun toimintakulttuurin myötä arjen toimivuus ja pedagoginen kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa.
Apulaisrehtorina toimii Joonas Rokkanen. Apulaisrehtorin vastuulla on yhteisöllisen oppilashuollon vetäminen, lukujärjestysten tekeminen tulevalle kouluvuodelle. Apulaisrehtori osallistuu myös turvallisuus - työryhmään, sillä rehtoreilla on myös vastuu kouluyhteisön turvallisuusasioista. Apulaisrehtori on myös työnjohdollinen esihenkilö ja tarvittaessa toimii rehtorin sijaisena.
Yksilöllisistä oppilashuollollisista asioista opettajien tukena vastaavat molemmat rehtorit. Tarvittaessa heistä toinen osallistuu myös oppilaan yksilölliseen oppilashuollon tapaamiseen.
Rehtoreiden lisäksi koulussa on lyhytaikaisista sijaistuksista vastaavat opettajat Sanna Turpeinen (1.-3.lk), Auli Kaurtola (4.-6.lk) ja Marketta Hulkko-Lassila (7.-9. lk).
Kaikki opettajat kuuluvat omaan arkitiimiinsä, joka on 1.-6. luokilla vuosiluokka ja 7.-9. luokilla aineenopettajilla aineryhmä. Ys-ajasta tähän opetuksen yhteissuunnitteluun on varattu n. 1h/vko eli n. 30h / kouluvuosi. Osa tästä ajasta on torstaiaamuisin, osa jää tiimin itsensä sovittavaksi.
Koulussa on johtoryhmä, joka vastaa koululle asetettujen pitkän linjan tavoitteiden toteutumisesta ja kokonaisuudesta (strategiatyö ja kaikkia koskettavat arjen asiat). Johtoryhmän jäseniä rehtoreiden lisäksi ovat Kia Sjömän-Jokinen (1.-3. lk), Auli Kaurtola (4.-6.lk), ainelehtorit Marketta Hulkko-Lassila , Anne Lahtinen, Kristian O`Leary ja Laura Aromaa (erityisopetus). Johtoryhmä on esimiehiä avustava taho suunnitteluasioissa ja päätettävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmän jäsenet ovat myös ns. kehittämistyöryhmien vetäjiä.
Näitä työryhmiä ovat:
- Jelppis: kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tietoon saatujen kiusaamistapausten käsittelyjen tuki rehtoreiden lisäksi
- Pedagogiikka ja yhteisopettajuus
- Oppimisen tuki ja lukutaito
- OPS ja Arviointi
- Teknologia
- Turvallisuus
Lisäksi on myös kolme työryhmä, jotka tuottavat kouluarkeen tukea
- Juhlien
- Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusasioiden
- Osallisuus ja kodin yhteistyön asioissa.
Myös työryhmien työskentelylle, luokkatasoille ja koko työyhteisön yhteisille tapaamisille on varattu yhteissuunnitteluaikaa n. 25h/lukuvuosi. Hieman työryhmän tehtävästä riippuen työtä tehdään tasaisemmin kouluvuoden aikana pääasiassa torstaiaamuisin, mutta välillä myös siinä kohti, kun työryhmän tehtävä vaatii.
Tämän lisäksi osalla opettajista on muita vastuutehtäviä. Näitä ovat mm. oppilaskunta, tvt-asioiden organisointi ja tuki, OPS:n ja taito- ja taideaineiden vastuutehtävä.
Isossa yksikössämme koulu rakentuu neljälle kivijalalle, joita ovat oppimisympäristöt, yhteisopettajuus, tvt osana oppimista ja opetusta sekä johtaminen. Johtamisen punainen lanka on, että ns. arjen työssä omalla pelikentällä säännöt tuntien kuka, ketkä tahansa voivat tehdä päätöksiä asioista, kun huomioivat toimialamme lainsäädännön ja normit, yksikkömme omat sovitut säännöt ja arkikäytänteet, oppilaiden kyvyn ja ikätason ja tarvittavat sidosryhmät kuten huoltajat. Myös tietyt vastuutehtävät antavat toimivaltaa näiden asioiden hoitamisessa kyseisille henkilöille.
Isossa yksikössä jaettu johtaminen tarkoittaa sitä, että kun asiat ovat suunnittelussa ja valmistelussa, niin niihin kantaa tulee ottaa silloin, kun sitä kysytään.
Isossa yksikössä jaettu johtaminen on myös yhteisiin toimintaohjeisiin ja sääntöihin sitoutumista ja näiden mukaan omassa perustyössään toimimista. Tällä tavalla rakennetaan luottamusta ja yhteisöllisyyttä koko kouluyhteisöön. Myös oppilaat ja huoltajat tietävät koulun aikuisten toimivan sovittujen asioiden mukaisesti.