2.2 Lukuvuoden 2025-2026 tavoitteet, teemat ja toimenpiteet

Oppiminen  

Oppimisesta erityisesti lukemista tuetaan kaiken ikäisillä oppilailla, koska lukutaito kaikessa muodossa on oppimisen edellytys. Lukutaidon kehittymistä edistämistä varten on kehitetty lukupolku luokille 1 – 9, jolla on tarkoitus kuvantaa lukutaidon kehittymistä peruskoulun aikana. Lukutaito nähdään laajemmin kuin pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden osana.  Monilukutaito ja aine- ja aihekohtaiset lukutaidot tunnistetaan.   

• Pienemmillä keskitytään lukemisen oppimiseen ja sen myötä lukuilon löytymiseen, kerrotaan tarinoita ja myös aikuiset lukevat lapsille.  

• Isompien oppilaiden kohdalla lukutaito kohdistuu lukemisen ymmärtämiseen ja monilukutaitoon sekä siihen, että jokainen löytäisi jotain mieluista luettavaa ja sen myötä lukuilon. Vain lukemalla tulee hyväksi lukijaksi.  

• Yläkoulussa erityisesti harjoitellaan luetun ymmärtämistä tietoteksteistä eri oppianeissa ja erilaisia tapoja sisältävien informatiivisten tekstien, taulukoiden, kuvaajien yms. lukemista sekä edelleen laajennetaan sanavarastoa näiden myötä. Tavoitteena on ymmärtävän lukutaidon lisäksi laaja sanavarasto ja kyky ilmaista itseään sekä puhumalla että tekstejä tuottamalla.  

Tavoitteena on luoda lukemiseen innostava kielitietoinen koulun toimintakulttuuri. Annetaan lukemiseen aikaa myös koulupäivässä – esim. lukuvälkät. Lukeminen on myös hyvän mielentaito – keskityn - luen – rentoudun.  Tänä kouluvuonna koulupäivässä on sisävälitunteja, jotka erityisesti ovat myös aikaa lukemiselle ja rauhoittumiselle. 

Koulussamme on syyskuun alusta alkaen pyörinyt kahdenlaista lukuvälkkätoimintaa: Yläkoululaisille on tarjolla lukuvälkkätoimintaa, jossa he saavat kahdesti viikossa pitkällä välkällä käydä lukemassa omaa kirjaansa. Näiden välituntien tarkoitus on kannustaa lukuharrastuksen pariin. 

Pyritään edelleen jatkamaan viime vuonna luotua toimintaa, jossa joillakin välitunneilla vanhemmat oppilaat lukevat nuoremmille oppilaille. Tarkoituksena on paitsi lisätä ylä- ja alakoulun välistä yhteistyötä, tarjota mahdollisuus nauttia kirjallisuudesta sekä näyttää malliesimerkki lukevista nuorista. Lisäksi pyrimme tutustuttamaan oppilaita sellaisten kirjojen pariin, joita he eivät välttämättä itse tulisi valinneeksi. Kaikessa lukuvälkkätoiminnassa on tarkoitus korostaa lukemisesta ja kirjallisuudesta nauttimista ilman arviointipainetta.  

Yhteistyötä kirjaston kanssa jatketaan. Sekä ylä- että alakouluissa käytetään ahkerasti kirjastoa. Lisäksi kirjastonhoitajat käyvät pitämässä kirjavinkkauksia eri luokka-asteilla ja heidän ammattitaitoaan pyritään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Lukuharrastusta pyritään tukemaan myös tarjoamalla oppilaille mahdollisuus suorittaa lukudiplomeita. Viime vuonna otettiin käyttöön Qridi-lukudiplomi 2.-3. luokilla ja nyt Qridi-pohjainen sähköinen lukudilplomi on käytössä koko alakoulussa. Myöhemmin tullaan ottamaan käyttöön myös yläkoulun lukudiplomi.  Arkeamme piristävät myös kirjailijavierailut.  

Lukutaidon rinnalle otetaan erityiseksi kehittämiskohteeksi myös matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen. Samalla tavalla kuin lukutaitoa, useimmissa oppiaineissa tarvitaan myös matemaattisia perustaitoja ja erityisesti niiden soveltamista. Huolehditaan, että perustaitotason saavuttavat kaikki, sillä myös peruskoulun jälkeen riittävä osaamisen taso tarvitaan toisen asteen opinnoissa. Vaikka teknologia auttaa itse laskutoimituksissa, keskitytään ymmärtämään perusta ja osataan arvioida suurusluokka sekä tuloksen oikeellisuus ja/tai luotettavuus.  

Hyvinvoinnin tukeminen ja kouluun kiinnittyminen 

Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen toimintaa ja kehittämistä. Opetus on sitoutumatonta (niin uskonnollisesti, katsomuksellisesti kuin puoluepoliittisesti) ja näkee moninaisuuden (kulttuuri, kieli, perhetausta, jne.) rikkautena, jollaisessa yhteisössä näitä taitoja on hyvä opettaa lapsille ja nuorille. Kaikki ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita. Kasvatus- ja opetustyö perustuu hyvään vuorovaikutukseen, josta ensisijaisesti vastuussa ovat koulun aikuiset.  

Koulumme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty keväällä 2025. 

Hyvinvoinnin perusta on hyvän arjen vaaliminen;  

• pidetään huoli, että jokainen lapsi ja nuori kiinnittyisi kouluyhteisöön ja oppimiseen,  

• puhutaan positiivista,  

• tuetaan ryhmäytymisessä ja ystävystymisessä,  

• ehkäistään kiusaamista ja jos sellaista havaitaan tai saadaan tietoon, siihen puututaan.     

• koulussa kohdellaan kaikkia yhdenvertaisesti sukupuoleen, ikään, kotitaustaan, kieleen, katsomusaineeseen jne. riippumatta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusuunnitelma päivitetään keväällä tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn pohjalta.  

Jatketaan Hyvinvoinnin -vuosikellon tunteja. Vuosikelloon sisältyvillä hyvän mielen tunneilla koko koulu harjoittelee kuukausittain vaihtuvien teemojen mukaisesti mielen hyvinvointiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja elämänhallintaan liittyviä taitoja. Tavoitteena on kannustava ja keskusteleva ilmapiiri, jossa oppilaat ja opettaja tekevät yhteistyötä, ja pääpaino on taitojen harjoittelussa ja soveltamisessa. Kaikki vuosiluokat ja opettajat käsittelevät tiettyyn teemaan kuuluvia asioita samaan aikaan ja luokka asettaa myös yhden tavoitteen ko. teemasta kyseiselle kuukaudelle, jota seurataan.  

Tällä samalla rytmityksellä on tehty myös työyhteisön aikuisten hyvinvoinnin vuosikello. Vuorollaan jokainen työryhmä vastaa yhdestä kuukauden teemasta.  

Hyvinvoinnin vuosikellon lisäksi muistetaan tärkeät perusasiat  

• Kunnioittava vuorovaikutus ja kohtaaminen pohjautuu restoratiivisuuteen  

• Hyödynnetään Hyvin sanottu – toimintamallia ja otetaan siitä sopivia osia osaksi koulun toimintaa  -> Toisia kunnioittava, erilaisia näkemyksiä arvostava keskustelu.  

Hyvinvoinnin vuosikellon tehtävien tekemisessä hyödynnetään Qridi-alustaa. 

 Hämeenlinnan opetuspalveluissa on tehty poissaolojen seuraamiseksi kaikkia kouluja koskeva yhteinen toimintatapa. Myös teille huoltajille on tästä tietoa kaupungin nettisivuilla Kun kouluun meno kangertaa -sivustolla, johon pääsee oheisesta linkistä  Kun kouluun meno kangertaa - Hämeenlinna (hameenlinna.fi)  

Yhteistyö ja viestintä  

Tehdään kodin kanssa aktiivista yhteistyötä ja ollaan mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhässä yhteydessä puolin ja toisin.   

<u>Ensisijainen viestintäkanava kodin ja koulun välillä on Wilma-sovellus.</u> Sinne merkitään arkiset asiat sekä tiedotetaan eri asioista viestein sekä tiedottein. Jos asiaan liittyy huolta ja/tai on tarve päästä myös keskustelemaan asiasta, tavoitellaan huoltajia puhelimitse.   

Kodin ja koulun välisen viestinnän lisäksi pyritään miettimään eri keinoja, joilla voidaan tehdä kouluarkea näkyvämmäksi ja tutummaksi myös kotijoukoille sekä muille sidosryhmille. Hyödynnetään tässä myös Hämeenlinnan kaupungin viestintäkanavia.   

Viestintäsuunnitelma: 

• Kotien kanssa viestittäessä päätiedotuskanava on Wilma. On myös hyvä muistaa, että usein soittamalla asiat selviävät helpommin ja monilta väärinymmärryksiltä vältytään. Yhteydenotossa käytetään mahdollisuuksien mukaan työpuhelimia. 

• Henkilöstön välinen viestintä hoidetaan pääasiassa sähköpostitse lukuun ottamatta oppilaita koskevat asiat, kuten ohr-ajoista sopiminen, joissa käytetään Wilmaa. Viikkis (viikkotiedote) lähetetään henkilöstölle edellisen viikon torstaina tai perjantaina.  Tiedotteet, ohjeet ym. kootaan Teams-kansioihin. 

• Oppilaille viestitään pääasiassa Wilman kautta. Jos oppilaalle soitetaan tai lähetetään viestiä, käytetään mahdollisuuksien mukaan työpuhelimia. 

• Ulkoiseen viestintään käytetään pääasiassa sähköpostia. Tarvittaessa käytetään salattua sähköpostia tai kirjepostia. 

• Kriisiviestinnästä vastaa rehtori tai hänen sijaisenaan toimiva apulaisrehtori.