Hae

6.1. Arvioinnin tehtävä

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Perusopetuksessa oppilaan arviointi perustuu perusopetuslakiin ja -asetuksiin (PL §18, 22, 35, 38, asetus 10-13, 19, 23). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään oppilaan arvioinnin perusteet ja hyvän osaamisen taso kussakin oppiaineessa.

Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään, tukea oppilaan kehittymistä ja oppimista, sekä antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen tietoa opintojen edistymisestä. Arvioinnilla kuvataan, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Oppilasarviointi on yhdenvertaista, suunnitelmallista, johdonmukaista ja monipuolista. Arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Arviointi kohdennetaan opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi perustuu todennettavissa oleviin koesuorituksiin, näyttöihin, tuntiaktiivisuuteen ja annettujen tehtävien suorittamiseen. Työskentely arvioidaan osana oppiaineen arviointia. Opettajat antavat oppilaalle monipuolista ohjaavaa palautetta työskentelyn lomassa. Oppilaan osallisuutta lisätään kaikissa oppiaineissa oppilaan itsearvioinnilla ja vertaispalautteella, joiden avulla oppilasta ohjataan ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja säätelemään omaa oppimistaan. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan avoimuuden ja yhteistyön periaattein.

Noudatamme Hämeenlinnan paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattuja arvioinnin täsmennyksiä, jotka linjaavat koulujen yhteisiä toimintatapoja arviointiin liittyen. Yhteisiin toimintatapoihin kuuluvat mm. arvioinnin vuosikello, monipuolisen summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin sisällyttäminen kaikkiin oppiaineisiin, oppilaiden osallistaminen sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö.

Koulu
Ei lisäyksiä

 

Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään, tukea oppilaan kehittymistä ja oppimista, sekä antaa hänelle ja huoltajalle tietoa opintojen edistymisestä.  

Oppimisen tavoitteet ja arviointikriteerit avataan oppilaille jokaisen lukukauden ja uuden oppimiskokonaisuuden alussa ikätasoisesti. Näihin palataan säännöllisesti opintojen edetessä.  Oppilaat asettavat itselleen oppimis- ja työskentelytavoitteita ja arvioivat niiden toteutumista.   
  
Formatiivista arviointia toteutetaan vuosiluokilla ja eri oppiaineissa ohjaavalla keskustelulla, sanallisella ja kirjallisella palautteella ja Wilman kautta tuntimerkinnöillä. Oppilaat tekevät itsearviointeja ja harjoittelevat ja antavat vertaisarviointia. Wilman uudet tuntimerkinnät kaipaavat vielä avaamista opettajille, oppilaille ja huoltajille.  

Summatiivista arviointia tehdään näkyväksi oppilaille ja huoltajille lukukauden aikana tiedottamalla arvioinnin kriteereistä ja arvioinnin kohteista mm. Wilman kautta. Arviointia dokumentoidaan lukukauden aikana esim. Wilmassa oppilaan työskentelyä ja edistymistä kuvaavilla tuntimerkinnöillä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti, jotta arvioinnin esteettömyys turvataan. Koearvosanoista ja muista suoritusmerkinnöistä tiedotetaan huoltajia. 6. luokan lopuksi ja päättövaiheessa 9. luokalla on valtakunnalliset kriteereihin arvosanoille 5,7,8 ja 9, joihin arvioinnit perustuvat. Kaikissa päättövaiheessa olevissa oppianeissa kriteerit on avattava oppilaille ja kriteereistä on viestittävä huoltajia. 

Huoltajille oppiainekohtaisia sekä käyttäytymisen arviointikriteereitä esitellään Wilma-viesteillä tai -tiedotteilla. Tarvittaessa niitä avataan lisää arviointikeskusteluissa, vanhempainilloissa ja henkilökohtaisissa palavereissa. Linkki kaupunkikohtaisiin arviointikriteereihin on nähtävillä koulun nettisivuilla.  

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi suhteutetaan myös oppilaan omiin yksilöllisiin tavoitteisiin ja edistymiseen. Nummen yhtenäiskoulussa pyritään siihen, että vieraskielisille oppilaille ei anneta liian varhaisessa vaiheessa numeroarviointia vaan käytetään sanallista arviointi ja sanallista palautetta kertomaan osaamista ja saavutettuja tavoitteita. Kielitaidon tulee olla sellaisella tasolla, että oppilas pärjää perusopinnoissa. 

Päättöarvioinnin viimeistään tulee olla numeerista. Sen takia jo yläluokilla on sanallista arviointia avattavat tavoitteisiin nähden sanallisella palautteella. Taito- ja taideaineissa oppilas arvioidaan samoin kriteerein kuin muut luokka-asteen oppilaat. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille voidaan antaa mahdollisuus opintojakson suorittamiseen muulla kuin suomen kielellä. Arviointia tehdään yhteistyössä S2-opettajan kanssa.