Hae

5.3 Oppilashuolto

Hämeenlinna
Ei kuntakohtaista sisältöä

Kouluhyvinvointi ja opiskeluhuolto

Kouluja vahvistetaan hyvinvointia edistävinä oppimisympäristöinä. Koulut laativat opiskeluhuollon toimintasuunnitelman, johon sisällytetään opiskeluhuollon vuosikellon mukaiset asiat.

Kaupungissa on lukutaidon kehityksen seurannan ja tuen toiminnan malli sekä Kun kouluun meno kangertaa -pitkittyneiden poissaolojen ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen toimintamalli. Lisäksi kaupungissa on Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vuodenkiertoon -jäsennys, jota koulut voivat käyttää osana lukuvuoden suunnittelua.

 

Opiskeluhuollon vuosikello

 

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vuodenkiertoon

 

Kun kouluunmeno kangertaa - pitkittyneiden poissaolojen ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen toimintamalli

 Koulunkäyntiä tukevat palvelut on koottu Kun kouluun meno kangertaa - sivustolle .

 

Koulu
Ei lisäyksiä

Iittalan yhtenäiskoulu lukuvuosi 2024-2025

Yhteisöllisestä opiskeluhuollosta perusopetuksessa

Perusopetuslain 31 §:n edellyttää hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Näistä tehtävistä vastaava oppilashuolto jakautuu yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja yksilölliseen oppilashuoltoon.

Opetusneuvos Kristiina Laitinen Opetushallituksesta kuvasi lapsen ja nuoren tarpeita sekä kouluyhteisön mahdollisuuksia seuraavasti Kouvolassa OPH:n järjestämässä koulutuksessa 1.2.2018

Lapsen tarpeet                                                       Yhteisön mahdollisuudet

• Turvallisuuden tarve                                           • Turvallinen ilmapiiri ja huolenpito

• Tarve tulla hyväksytyksi                                     • Pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset

• Tarve ryhmään kuulumiseen                            • Ryhmän vuorovaikutusja ystävät                                            

• Tarve tulla kuulluksi                                            • Välittävä ja kiireetön kasvatuskulttuuri

• Tarve oppia ja kehittyä                                       • Opetuksen laatu

• Tarve osaamiseen                                               • Lapsen vahvuudet ja tarvittaessa mahdollisuus yksilölliseen                                                             tukeen

• Tarve arvostukseen ja kiitokseen                    • Palaute- ja arviointikulttuuri

Yhteisöllisen opiskeluhuollon osa-alueita opetusneuvos Kristiina Laitinen kuvaa seuraavasti

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, joka edistää:

Opiskelijoiden

• oppimista, hyvinvointia ja terveyttä

• sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta

Opiskeluympäristön

• terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmän työskentelystä Iittalan yhtenäiskoulussa

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu Iittalan yhtenäiskoulussa lukukausien aikana kerran kuukaudessa. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän puheenjohtajana ja toiminnan johtajana toimii apulaisrehtori Siukku Erola.

Iittalan yhtenäiskoulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano lv. 2024–2025

Siukku Erola, apulaisrehtori, puheenjohtaja

Mira Parikka, rehtori

Jari Tuominen, laaja-alainen erityisopettaja

Taina Puuppo, laaja-alainen erityisopettaja

Päivi Jokelainen, kouluterveydenhoitaja

Milla Huovinen, kuraattori

Samuli Mäkelä, nuorisotyöntekijä

Heini Nummela, luokanopettaja

Elisa Keränen, lehtori

Oppilaskunnan ja vanhempien edustajat osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän suunnittelukokoukseen syksyllä ja arviointikokoukseen keväällä. Myös muihin kokouksiin heitä pyydetään tarvittaessa.

Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan muihin tapaamisiin huoltajien ja oppilaiden kanssa, kun kysymyksessä on lasten- ja nuorten hyvinvointi Kalvolan alueella. 

 

Iittalan yhtenäiskoulun lukuvuoden 2024-2025 kehittämisen teemoja

Vaikka Korona-pandemiasta alkaa jo olla aikaa, niin poikkeusvuodet näkyvät lasten ja nuorteen kiinnittymisen vaikeuksina koulun toimintaan, harrastuksiin ja kaveripiiriinkin. Lukuvuonna 2024-2025 jatkamme kouluyhteisömme yhteisöllisten rakenteiden vahvistamista.

Kehittämisen teemoja ovat:

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja koulurauha

  • Hyvän mielentaitomerkki käytössä alakoulun tunneilla ja 8. luokalla valinnaisaineena
  • Syksyllä 2024 valtakunnallinnen koulurauhan julistus televisioidaan Hämeenlinnasta. Osallistumme Koulurauha Hämeenlinna 2024-2025 alueellisen työryhmän toimintaan

Parempi keskustelukulttuuri

Kasvatuskumppanuus kouluvanhempien kanssa

Kouluterveyskyselystä huomiotavia asioita (koonnut terveydenhoitaja Laura Tuomaala)

KOULUTERVEYSKYSELY -23

Perusopetus 4. ja 5 lk

Positiiviset asiat:

-Lievä ahdistus oireilu laskenut aiemmasta HYVÄ, mutta sitä kuitenkin on melko paljon

-Kuraattorin käyntejä keskiarvollisesti enemmän, kuin muilla

-Ruokaa on riittävästi

-Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Aikuisen tuki hyvin saatavilla

-Yhteisöllisyys nousee hyvin esiin

-Liikuntaa tulee vähintään tunnin päivässä: samalla tasolla muiden kanssa, toki lukujen valossa parannettavaa on

-Aikuisen tuki hyvin saatavilla

-Harrastusten määrä nousussa

Negatiiviset asiat:

-Koulu uupumisen kokemusta huomattavasti enemmän muihin verrattuna

-Kouluinnostus hieman laskenut aiemmasta

-Kokee, että ei nuku tarpeeksi: tilanne hieman huonompi, kuin muualla

-Jättää syömättä tai nukkumatta netin takia!!! Iittalassa hieman enemmän kuin muualla

-Tytöistä yli puolet jättää aamupalan syömättä. Tilanne mennyt huomattavasti huonompaan suuntaan

-Koululounas koetaan jonkin verran huonommaksi kuin muualla.

-Yksinäisyyden kokemus nousee esiin enemmän kuin muualla

-Kipua ainakin kolmessa kehonosassa vähintään kerran viikossa hieman enemmän kuin muualla. Mistä koettu kipu johtuu?

-Koettu terveydentila keskinkertainen tai huono enemmän kuin muualla

-Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Pienempi luku kuin muilla se on hyvä.

 

 

 

 

Perusopetus 8. ja 9. lk

 

Positiiviset asiat:

-Kouluinnostus on parantunut aiemmasta ja on paremmalla tasolla muihin verrattuna HYVÄ

-Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Tukea hyvin ja enemmän saatavilla kuin muilla.

-Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tilanne mennyt parempaan suuntaan aiemmasta HYVÄ. Toki vielä parannettavaa on. Lähes samalla tasolla kokonaisuutena muihin verrattuna.

-Vähintään tunnin päivässä liikkuvat. Parempi taso kuin muualla. Etenkin pojat liikkuneet enemmän aiempaan verrattuna.

-Ei usein syönyt tai nukkunut netin takia. Tilanne kääntynyt parempaan suuntaan. Lähes samalla tasolla muiden kanssa.

-Ei syö koululounasta päivittäin: Iittalassa tilanne kääntynyt parempaan suuntaan ja ollen parempi kuin muualla

-Harrastuksia, se on positiivinen asia

-Ei kiusattu lainkaan lukukauden aikana: tilanne mennyt koko ajan parempaan suuntaan

 

Negatiiviset asiat:

-Koulu uupumusta tytöillä aiempaa enemmän. Kokonaistilanne kuitenkin mennyt parempaan suuntaan. Mutta Iittalassa hieman enemmän kuin muualla

-Ei syö aamupalaa joka arkiaamu: tytöistä yli puolet jättää aamupalan syömättä! Tilanne mennyt huonompaan suuntaan. Pojille aamupala maistuu paremmin ja on aiemmalla tasolla.

-Koululounaan laatu mennyt tulosten perusteella huonompaan suuntaan, mutta on maultaan parempaa.

-Ei yhtään läheistä ystävää: kokemus kääntynyt huonompaan suuntaan.

-Yksinäisyyden tunne kasvanut aiemmasta. Muihin verrattuna Iittalassa kuitenkin hieman parempi tilanne

-Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: kääntynyt hieman nousujohteiseksi. Samalla tasaolla muiden kanssa.

Koulu-uupumuksen ehkäiseminen ja jaksamisen tukeminen koulussa

  • Kouluterveyskyselyn tulos huolestuttava varsinkin tyttöjen osalta (4. ja 5. -luokat sekä 8.-9. -luokat)

Välituntitoiminnan kehittäminen ja yksinäisyyden vähentäminen

  • Kouluterveyskyselyn tulos (4. ja 5. -luokat ja 8.-9. -luokat )

 

Lukuvuonna 2024-2025 painotamme koulussa laaja-alaisten taitojen osalta seuraavia laaja-alaisen osaamisen taitoja

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Taito 1: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Mielenterveystaitojen vahvistaminen on koko kouluyhteisön tehtävä.  Jatkamme työskentelyä lasten ja nuorten mielenterveystaitojen tukemisessa Hyvän mielen taitomerkin avulla, joka on kehitetty yhdessä Iittalan yhtenäiskoulun kehittäjäopettajien ja Mieli ry:n kanssa. Hymi-tunteja pidetään oppitunneilla opetussuunnitelmaan sopivilla tunneilla sekä 8. -luokalla valinnaiskurssina.

Haluamme kiinnittää huomiota myös kouluruokailuun. Opetushallitus kuvailee kouluruokailun tavoitteita seuraavasti:

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun ruokailun aikana. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys.

Kouluterveyskyselyn mukaan lähes 40 % Iittalan yhtenäiskoulun 8. ja 9. -luokan oppilaista ei syö aamiaista ja yli 40% 3. ja 4. luokkalaisista ei syö kotona ennen kouluun lähtöä. Haluamme vahvistaa kotien toimintaa tämän asian suhteen.

 

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Koulun arjessa olemme jo useita vuosia organisoineet luokkien välistä kummitoimintaa. Yhtenäiskoulussa on luontevaa tehdä yhteistyötä isojen ja pienten oppilaiden kanssa. Kummiluokat ovat 1. ja 5.; 2. ja 6; 3. ja 7 sekä 4. ja 8.

Koulussamme oppilaskunta toimii aktiivisesti. Oppilaskunnan tavoitteena on kannustaa oppilaita vaikuttamaan kouluyhteisön asioihin. Oppilaskunnan ohjaavina opettajina toimivat Hanna Iso-Sipilä ja Essi Jytilä-Rantanen.

Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat oppilaat pitävät yhteistyössä opettajan kanssa luokassaan luokkakokouksia. Ne voivat liittyä esim. teemapäivien ideointiin tai keskusteluihin koulun arjesta. Oppilaskunta tai yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä voi antaa aiheita luokkakokouksiin. Huhtikuussa 2023 koulukokouksen teemoja olivat työrauha, motivaatio, oppiminen ja opettaminen. Luokanvalvojat koostivat muistiot luokkakokouksista, jotka toimitettiin apulaisrehtorilla. Aiheita käsiteltiin kevään yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Näihin aiheisiin palattiin syksyllä 2024 yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän aamunavauksessa. Jatkamme luokkakokousten pitämistä osana systeemistä osallisuuden tukemista.

 

Oppilaskunnan toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä. Oppilaskunnan edustaja vie luokkansa asioita oppilaskunnan tai opettajien ja rehtoreiden käsiteltäväksi. Lukuvuonna 2023-2024 kehitämme kouluyhteisömme käyttöön Digi-koulukokouksen, johon kerätään luokkakokouksista kerättyjä teemoja koko kouluyhteisön yhteiseen käsittelyyn. Luokkakokouksien mielipiteet julkaistaan kaikkien nähtäväksi esim. Padlet-sovelluksella.

Luokanvalvojat ja -opettajat pitävät luokilleen luokanvalvojan tunnin ennalta määrättynä aikana kerran kuukaudessa. Tunnilla käsitellään kouluviihtyvyyteen ja mielenterveystaitoihin liittyviä teemoja.

Haluamme tiivistää yhteistyötä Iittalan kouluvanhemmat ry:n kanssa. Huoltajille voivat vastata koulun kehittämiskyselyyn, joka lähetetään heille Wilman kautta vastattavaksi marraskuussa 2023.

Kasvun ajattelutavan pedagogiikka

Lukuvuonna 2023-2024 palautamme henkilöstön keskuudessa mieleen Kasvun ajattelutavan pedagogiikkaa ja sen soveltamista arjen koulutyöhön.

27.9.2020 KT Inkeri Rissannen luennoi opettajille kasvun ajattelutavan pedagogiikasta. Kasvun ajattelutavan pedagogiikka haastaa opettajia pohtimaan mm. seuraavia asioita:

Usko ihmisen perusominaisuuksien (esim. älykkyys, lahjakkuus) muovautuvuuteen

Halu oppia

Haasteiden kohtaaminen, niistä nauttiminen

Sinnikkyys vaikeuksien kohdatessa

Ponnistelu johtaa onnistumiseen ja on välttämätöntä

Kritiikistä oppiminen

Muiden menestyminen inspiroi

 

Muut:

Seuraavia teemoja käsittelemme joka lukuvuosi työsuunnitelman mukaisesti

- Sosiogrammit opetusryhmien dynamiikasta, työväline opettajien käyttöön

- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön jatkaminen

- Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä -kyselyt ja niiden tulosten tarkastelu ja käsittely luokissa

                      - yhdenvertaisuustunnit kaikilla luokka-asteilla  

- Kehittämiskysely koulun toiminnasta huoltajille marraskuussa 2023

- Kouluterveyskyselyihin vastaaminen valtakunnallisen ohjelman mukaan     

 

 Iittalan yhtenäiskoulun järjestyssäännöt (Päivitetty ja oppilaskunnan käsittely 23.8.2023)

  

1. Noudatan koulussa työskentelevien aikuisten antamia ohjeita ja yhteisesti sovittuja sääntöjä.  

2. Käyttäydyn asiallisesti, vastuullisesti ja ystävällisesti koulussa, koulumatkoilla ja sosiaalisessa mediassa. En kiusaa.  

3. Oppitunnille mennessäni laitan kännykän laukkuuni tai opettajan ilmoittamaan “parkkiin”. En pidä kuulokkeita oppitunnilla.   

4. Saavun ajoissa kouluun ja oppitunneille.  

5. Huolehdin läksyistäni ja opiskeluvälineistäni.  

6. En poistu koulualueelta luvatta koulupäivän aikana.  

7. En tuo kouluun savukkeita, päihteitä tai niihin verrattavia tuotteita, enkä käytä niitä koulupäivän aikana.  

8. Annan työrauhan kaikille.  

9. Huolehdin hyvin kouluympäristöstämme ja koulun omaisuudesta.  

10. Korvaan aiheuttamani vahingot.  

Eri oppiaineissa (esim. tekninen työ tai liikunta) voi olla oppiaineen luonteeseen liittyviä sääntöjä. Ne säännöt aineen opettaja ilmoittaa oppilaille.   

 

Iittalan yhtenäiskoulu lukuvuosi 2023-2024

­­­­­­­­Iittalan yhtenäiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoitetaan viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä seuraavasti (5§ ja 6 c §)

Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa

Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän (8§)

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.              

Koulutuksen järjestäjän on yhdenvertaisuuslain mukaan arvioitava ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Aiheita käsitteleviä materiaaleja

Opetushallitus: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnittelu-oppilaitoksissa

Helsingin yliopisto: Perus- ja ihmisoikeudet kasvatusalalla file:///C:/Users/siukku.erola/Downloads/Perus-_ja_ihmisoikeudet_opetus-_ja_kasvatusalalla.pdf

Tasa-arvokysely koulussa: https://www.tasa-arvo.fi/documents/10181/34936/Kyselylomake_seksuaalinen_hairinta_ja_kiusaaminen.pdf/db5af171-90ad-4a80-afa4-7c1310172dc5

Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Tasa-arvokysely: https://www.tasa-arvo.fi/tasa-arvon-edistaminen-kouluissa-ja-oppilaitoksissa

 

3.13.1. Tasa-arvovaltuutetun toimiston vuosittainen kysely seksuaalisesta häirinnästä ja kiusaamisesta

Iittalan yhtenäiskoulussa tehdään vuosittain tasa-arvovaltuutetun toimiston laatima kysely seksuaalisesta häirinnästä ja kiusaamisesta

  1. Opettajille, oppilaille ja huoltajille tiedotusta tasa-arvokyselystä ja sen pohjalta pidettävistä tunneista. Kyselyn perusteella laaditaan kullekin luokka-asteelle oppitunnit, joilla käsitellään heidän kyselyssä esiin ottamia aiheita. Oppilaiden kanssa käydään keskustelu siitä mitä ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja minkä he kokevat häirinnäksi? Nuorisotyöntekijä Samuli Mäkelä ja apulaisrehtori Siukku Erola pitävät em. aiheita käsittelevät tunnit 6.-9. -luokkien oppilaille. Luokkien 1.-5. luokanopettajat käsittelevät näitä aiheita omissa luokissaan.
  2. Opettajat tutustuvat  Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa -oppaaseen. Opettajat tutustuvat tiimeissään käsitteisiin ja pohtivat esim. seuraavaia kysymyksiä:
    1. Miksi nuori voi kokea sukupuolista epätasa-arvoa opettajan suhtautumisessa häneen?
    2. Millaiset tilanteet koulussa nuoret voivat kokea häirinnäksi?
    3. Millä tavalla seksuaalista häirintää ennaltaehkäistään?
    4. Kuinka toimitaan, kun seksuaalista häirintää havaitaan?
    5. Millä tavalla oppilaat voivat kertoa havainnoistaan?
       

Vastuuhenkilöt ja seuranta: rehtorit, nuorisotyöntekijä, terveystiedon ja yhteiskuntaopin opettajat ja luokanvalvojat.

 

 3.13.2. Toimenpiteet lukuvuonna 2023-2024

- tasa-arvovaltuutetun vuosittaisen kyselyn aiheita käsittelevät oppitunnit

- tasa-arvo- yhdenvertaisuus- ja seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen: luokanopettajat pitävä tunnit luokille 1-5 ja luokille 6-9 tunnit pitäää Samuli Mäkelä ja Siukku Erola

- opettajatiimeissä keskustelu ja käsittely seksuaalisenhäirinnän ehkäisemisestä koulussamme sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioista

3.13.3. Tasa-arvotyöryhmä

Tähän ryhmään voi kuulua yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäseniä sekä edustajia henkilökunnasta, oppilaskunnasta sekä huoltajien edustaja. Tavoitteena on, että tasa-arvotyöryhmän jäsenet ovat eri-ikäisiä ja edustavat eri sukupuolia.

Iittalan yhtenäiskoulun tasa-arvotyöryhmä: rehtori, apulaisrehtori, nuorisotyöntekijä, erityisopettaja, oppilaskunnan edustaja, edustaja vanhempainyhdistyksestä.

 3.13.4. Tiedottaminen

Tasa-arvosuunnitelmasta tiedotetaan henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille. Henkilöstöä tiedotetaan uudesta tasa-arvosuunnitelmasta syyslukukaudella. Huoltajille tasa-arvosuunnitelma esitellään Wilma-tiedotteessa. 

3.13.5. Arviointi

Tasa-arvotoimenpiteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan vuosittain yhteisöllisessä oppilashuollossa. Oppilaille ja opettajille laaditaan kysely toimenpiteiden vaikutuksista tasa-arvoon.
­­­